Särkylääke voi olla hengenvaarallinen - monilla tutuilla lääkkellä on haittavaikutuksia

Vuosittain yli miljoona suomalaista puskee pois särkyä, kipua ja kuumetta tulehduskipulääkkeillä. Näihin lukeutuva asetyylisalisyylihappo – tunnetaan myös nimellä aspiriini sen käytetyimmän tuotemerkin Aspirinin mukaan – on Suomen käytetyin lääke.

Koska aspiriinilla on veren hyytymistä hidastava vaikutus, sitä käytetään yleisesti pieninä annoksina myös sydänkohtauksen tai aivohalvauksen saaneilla ihmisillä, jotta he eivät sairastuisi näihin uudestaan.

Asetyylisalisyylihapon vakavin ongelma on, että se altistaa verenvuodoille, selvittää Fimean ylilääkäri Kari S. Lankinen. Näistä esimerkkinä leikkausten yhteydessä tapahtuvat vuodot, mustelmat, nenäverenvuoto, vuoto virtsateistä tai sukupuolielimistä, ikenistä ja ruoansulatuskanavasta.

”Ruoansulatuskavanavan vuodot ovat sikäli kavalia, että ne voivat jatkua pitkään ja johtaa vakavaan anemisoitumiseen. Myös aivoverenvuotoja on kuvattu. Niihin liittyy todellinen kuoleman riski”, Lankinen kertoo.

Särkylääkkeet saattaisivat olla osallisina jopa noin 200–400 vuosittaiseen kuolemantapaukseen Suomessa, selviää Fimean arviosta vuodelta 2012. Särkylääkkeet eivät itsessään tapa, mutta ne lisäävät riskiä ruoansulatuskanavan verenvuotoon, josta voi puolestaan seurata kuolema, selventää Fimean johtaja Erkki Palva.

Riski mahasuolikanavan verenvuotoon lisääntyy iän myötä. Palvan mukaan riski kasvaa myös niillä, jotka käyttävät eri särkylääkkeitä päällekkäin.

Aspiriinin yllättäviin hyötyihin kuuluu sen syöpää mahdollisesti ehkäisevä vaikutus ruoansulatuskanavassa. Lancet-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että riski kuolla ruonsulatuskanavien syöpiin laski 37 prosenttia, kun asetyylisalisyylihappoa käytettiin yli viisi vuotta.

Asiantuntijoiden mukaan tarvittaisiin kuitenkin lisätietoa riskeistä ennen kuin aspiriinia tai muuta asetyylisalisyylihappoa kannattaa hyödyntää syöpää ehkäisevänä lääkkeenä.

Terveysviranomaisten mukaan tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäytössä on syytä olla erityisen tarkkaavainen muun muassa silloin, jos on yli 65-vuotias tai on todettu jo aikaisemmin mahahaava tai päivittäiset annokset ovat suuria.

Lankinen huomauttaa, että tulehduskipulääkkeenä asetyylisalisyylihappo ei välttämättä olisi saanut enää vuosikymmeniin myyntilupaa, koska suurilla annoksilla sen haitat alkavat olla hyötyjä suuremmat.

”Tulehduskipulääkkeenä käytetylle asetyylisalisyylihapolle on useampia suhteellisesti turvallisempia vaihtoehtoja, itsehoidossakin ibuprofeeni ja ketoprofeeni”, Lankinen muistuttaa.

Hormonikorvaushoito

Harvan lääkkeen vaikutuksista on saatu niin ristiriitaisia tutkimustuloksia kuin hormonikorvaushoidosta.

Sen tavoitteena on lieventää naisten vaihdevuosien aikana epämukavia tai elämänlaatua heikentäviä oireita, kuten kuumia aaltoja, yöhikoilua ja ärtymystä.

Suomalaisnaisista noin neljännes käyttää hormonikorvaushoitoa vaihdevuosioireisiin. Keskimäärin vaihdevuodet alkavat suomalaisnaisella 51-vuoden iässä.

Innostus hormonikorvaushoitoon koki kovan kolauksen vuonna 2002, kun laajassa yhdysvaltalaisessa WHI-tutkimuksessa ilmeni, että hormonikorvaushoito saattaa kasvattaa riskiä rintasyöpään ja sydänsairauksiin.

Samoista aineistoista myöhemmin laaditut selvitykset kuitenkin paljastavat, että sydämelle saavutetaan suojavaikutus, jos nainen aloittaa hormonikorvaushoidon ennen 60 vuoden ikää.

Riskeistä saatiin uutta tietoa viime keväänä julkaistusta Oxfordin tutkimuksesta. Sen mukaan hormonikorvaushoito kasvattaa lievässä määrin riskiä aivohalvaukseen vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla.

Samoihin aikoihin tuli aivan toisenlaistakin tietoa: vaihdevuosien aikana hormonihoitoa käyttäneiden riski kuolla sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen olisikin selvästi pienempi kuin muilla saman ikäisillä naisilla, kertoi Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalaan tutkimus.

Ristiriitaiselta vaikuttavat tutkimustulokset voivat selittyä parilla asialla. Ikäeroilla ja sillä, että Suomessa naiset käyttävät luonnollista estrogeenia nimeltään estradioli. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yleisesti käytössä on tiineen hevosen virtsasta eristettyä hormonia, kertoo suomalaistutkimuksia johtanut HYKS:n naistenklinikan dosentti Tomi Mikkola.

”Estradioli voi suojata ihmisen sydäntä ja verisuonia paremmin kuin hevosestrogeeni”, Mikkola kertoo.

Hormonihoito on edelleen suositeltavissa vaihdevuosioireiden hoitoon, mutta hoidon aloitusta ja kestoa tulee Mikkolan mukaan arvioida jokaisen naisen kohdalla yksilöllisesti.

”Meidänkin vielä julkaisemattomat havaintomme osoittavat, että kun ikää on yli 60 vuotta, hormonihoidon sydänriskit näyttävät yleisesti kasvavan. Sydänsairaille hormonihoitoa ei edelleenkään suositella eikä hormonihoitoa tule käyttää ’sydänlääkkeenä’”, Mikkola kertoo.

Statiinit

Suomalaiset varjelevat valtimoitaan syömällä huomattavasti kolesterolilääkkeitä, eli statiineja. Vuonna 2013 statiineja käytti noin 670 000 suomalaista.

Suomen Sydänliitto ry:n tietojen perusteella aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin kokeneille statiinit ovat elintärkeitä. Suomalaisen Corogene-tutkimuksen mukaan lääkkeen käyttämättä jättäminen kolminkertaistaa kuolemanriskin näissä tapauksissa.

Lääkärit määräävät statiineja myös pelkästään korkean kolesterolin perusteella. Silloin kyse on primääriehkäisystä – se tarkoittaa oireettoman ihmisen hoitoa mahdollisen sairauden ehkäisemiseksi. Turun yliopiston vuonna 2008 toteuttaman statiinitutkimuksen perusteella 28 prosentilla statiineja käyttäneistä ei ollut sydän- ja verisuonitautia tai diabetesta.

Niillä ihmisillä, joilla sydän- ja verisuonisairauksien riski on matala, statiinien käyttö vähentää kuolleisuutta marginaalisesti, vain 0,5 prosenttia, osoittaa Cochrane-tietopankin laaja tutkimusanalyysi vuodelta 2013. Toisin sanoen 200 ihmisen on syötävä päivittäin statiineja viiden vuoden ajan, jotta heistä yksi säästyisi sydänkohtaukselta.

Statiinit ovat vahvasti yhteydessä myös diabetekseen. Tästä vakuuttavin näyttö on peräisin vuonna 2015 julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Siinä ilmeni, että diabetekseen sairastumisen riski oli peräti 46 prosenttia suurempi statiinia käyttäneillä verrattuna niihin, joilla ei ollut vastaavaa lääkitystä.

Tutkimusryhmää vetäneen akatemiaprofessori Markku Laakson mukaan lopputulos selittyy sillä, että statiinit huonontavat insuliinin eritystä ja aiheuttavat insuliiniresistenssiä.

Statiineilla on ilmennyt myös yllättäviä hyötyvaikutuksia. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa – jossa oli Suomesta mukana Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala – paljastui, että statiinien käyttö suojaa ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin etenemiseltä.

Markku Laakso painottaa, että statiineja pitäisi määrätä vain suuren riskin potilaille eli niille, joilla on korkea kolesteroli ja aikaisempi sydän- ja verisuonitautitapahtuma.

”Jos taas kolesteroli on vain hieman koholla ilman, että on muita sydänsairauksien riskitekijöitä, tulisi tarkoin harkita statiinien käytön aloittamista. Riskien ja hyötyjen suhdetta kannattaa punnita huolella”, Laakso ohjeistaa.

Testosteroni

Testosteroni eli miessukuhormoni tarjoaa miehekästä meininkiä lihasvoiman, energisyyden ja seksuaalisen kyvykkyyden muodossa. Vielä taannoin testosteronihoitoa oli tarjolla ainoastaan niille, joilla on synnynnäisesti epätavallisen alhaiset testosteroniarvot tai niille, joiden kivekset ovat vahingoittuneet syöpälääkityksen seurauksena.

Sen sijaan nykyisin testosteronihoitoa saavat myös sellaiset keski-ikäiset miehet, joiden testosteronitasot ovat hiipuneet luonnollista tietä lihavuuden tai ikääntymisen seurauksena. Suomessa testosteronia määrätään nykyään kolme kertaa enemmän kuin 15 vuotta sitten. Viime vuosina miesten vaihdevuosia eli niin kutsuttua andropaussia on alettu hoitaa muoti-ilmiön omaisesti testosteronilla, vaikka oireet voivat olla täysin normaali osa vanhenemista, kertoo fysiologian professori Ilpo Huhtaniemi.

Huhtaniemien mukaan miesten testosteronihoidossa ei ole välttämättä kyse edes viitearvot alittavasta testosteronipitoisuudesta.

”Testosteronihoidosta on kuitenkin todellista hyötyä vain niille miehille, joiden hormonitasot ovat selvästi alle viitearvoalueen”, Huhtaniemi tähdentää.

Maailman suurimman voittoa tavoittelemattoman sairaalaryhmittymän Mayo Clinicin tietojen mukaan testosteronihoidon riskeihin lukeutuvat muun muassa uniapnea, iho-oireet, rintojen kasvu, kiveksen ei-syöpäperäinen kasvu, jo syntyneen eturauhasen syövän stimuloituminen, siittiöiden tuotannon lasku sekä verihyytymien muodostuminen suonissa.

Harvardin yliopiston tutkimusten perusteella testosteroni nostaa sydäntautien riskiä. On olemassa myös täysin päinvastaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan testosteroni olisi sydäntä suojaava hoito. Tällaiseen tulokseen päästiin tutkimuksessa, joka julkaistiin vuonna 2010 Online First Heart -lehdessä. Hongkongin yliopiston vuonna 2013 laatima analyysi puolestaan kertoo, että testosteronin sydämeen ja verisuonistoon yhdistetyt raportoidut riskit vaihtelevat sen mukaan, onko tutkimuksen rahoittajana lääketeollisuus.

Mahdollisesti jopa 90 prosenttia ikäsidonnaisesta testosteronin laskusta kumpuaa pohjimmiltaan kroonisista sairauksista, kuten diabeteksesta ja lihavuudesta, arvioi Newcastlen yliopiston endrokrinologi Richard Quinton.

Huhtaniemi allekirjoittaa Qintonin arvion ja toteaa, että elintapamuutokset ja painonpudotus lisäävät molemmat kivesten testosteronituotantoa tehokkaasti ja luonnollisella tavalla.

”Testosteronihoito on perusteltua joissakin erityistapauksissa, kun laboratoriomittaukset on tehty, muut sairaudet ovat huomioitu, laihdutus ei ole tuottanut tulosta ja hoidon esteet, kuten eturauhassairaudet ja korkea hemoglobiini, on suljettu pois.”