Epämääräistä kipuilua alavatsassa, vuotohäiriötä ja anemiaa – Kodun myoomat ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka voivat oireilla kivuliaastikin

Kaksi kolmesta naisesta saa elämänsä aikana myooman. Valtaosa kasvaimista on täysin oireettomia, mutta osa oireilee muun muassa kuukautishäiriöinä. Ne on onneksi helppo hoitaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kaksi kolmesta naisesta saa elämänsä aikana myooman. Valtaosa kasvaimista on täysin oireettomia, mutta osa oireilee muun muassa kuukautishäiriöinä. Ne on onneksi helppo hoitaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Hanna Vilo

1. Mitä ovat myoomat?

Myoomat ovat hyvänlaatuisia kohdun sileälihaskasvaimia, jotka kasvavat joko kohdun lihaskerroksen pinnalla tai sisässä.

Myoomien koko vaihtelee suuresti. Pienimmät havaitaan vain ultraäänitutkimuksella, ja suurimmat taas voivat kasvaa halkaisijaltaan jopa 20 senttimetrin kokoisiksi.

Myoomat ovat yleisin hyvänlaatuinen kasvaintyyppi lisääntymisikäisillä naisilla. Vaihdevuosien jälkeen uusia myoomia ei enää synny, mutta vanhoja kalkkeutuneita myoomia saatetaan vielä löytää kohdun ultraäänitutkimuksessa.

2. Millaisia terveysongelmia ne aiheuttavat?

Suurin osa myoomista on täysin oireettomia, ja vain kolmasosa oireilee. Oireet riippuvat kasvaimen sijainnista, koosta ja lukumäärästä.

Tavallisin myoomien aiheuttama oire on vuotohäiriö. Kuukautiset saattavat muuttua hyvin runsaiksi tai pitkiksi, mikä ajan myötä voi aiheuttaa anemisoitumista.

Kuukautisten välillä saattaa myös olla ylimääräistä vuotoa. Lisäksi lantiossa voi tuntua ylimääräistä painon tunnetta tai epämääräistä kipuilua.

Joskus myoomat aiheuttavat virtsaamisvaivoja, kuten tihentynyttä virtsaamisen tarvetta. Harvinainen mutta mahdollinen myooman aiheuttama ongelma on vaikeus tulla raskaaksi.

3. Mitkä tekijät lisäävät myoomien riskiä?

Eniten myoomien riskiä lisää ikääntyminen. Puolella 35-vuotiaista naisista ja 70 prosentilla 50-vuotiaista naisista on vähintään yksi myooma.

Tiedetään myös, että myoomat ovat hormoniriippuvaisia kasvaimia, eli naishormoni estrogeenin ja keltarauhashormonin yhteisvaikutus saa ne kasvamaan.

Kun hormonien määrä vaihdevuosissa vähenee, myoomien koko yleensä pienenee. Myoomien riskiä lisää myös alhainen kuukautisten alkamisikä, ylipaino, synnyttämättömyys, sukurasite ja etninen tausta.

Afrikkalaistaustaisilla naisilla myoomatautia on huomattavasti valkoihoisia enemmän.

Joidenkin tutkimusten mukaan myös elämäntavoilla on vaikutusta myoomien syntyyn. Punaisen lihan syönti ja kofeiinin kulutus saattavat hieman lisätä myoomariskiä, kun taas kasvispitoinen ruokavalio voi laskea sitä. Pelkästään elämäntavoilla myoomia ei kuitenkaan pysty ehkäisemään.

4. Miksi myoomia tulee?

Tarkkaa syytä myoomien kehittymiselle ei tunneta. Tiedetään kuitenkin, että myooma alkaa syntyä, kun yhdessä kohtulihassolussa tapahtuu mutaatio, eli solun toiminta muuttuu. Siitä alkaa vähitellen syntyä soikea myoomakasvain.

Myoomia on useita eri lajeja. Samalla naisella voi olla useita myoomia, joista jokainen on saanut alkunsa erillisestä mutaatioprosessista.

Käyttäytymiseltään ja rakenteeltaan myoomat voivat olla täysin erilaisia. Jotkut kasvavat hitaasti, toiset nopeasti. Myoomat saattavat myös pysyä samankokoisina pitkiä aikoja, ja joskus ne voivat pienentyä itsekseen.

Raskauden aikana naisen elimistö muuttuu.

© iStock

5. Vaikuttavatko myoomat raskauteen, synnytykseen tai keskenmenon riskiin?

Valtaosa myoomista ei vaikuta raskauteen, synnytykseen tai keskenmenon riskiin mitenkään. Joskus myoomat saattavat kuitenkin haitata raskaaksi tulemista ja hyvin harvinaisissa tapauksissa estää raskaaksi tulemisen kokonaan. Silloin kyseessä ovat usein sellaiset kasvaimet, jotka pullistuvat voimakkaasti sisäänpäin kohtuonteloon.

Raskauden aikana myoomat yleensä kasvavat vähän hormonaalisten syiden takia, mutta tavallisesti nainen ei itse huomaa sitä mitenkään. Joissakin harvinaisissa tapauksissa myoomat saattavat hankaloittaa synnytystä. Silloin kyseessä on yleensä suurikokoinen myooma, joka sijaitsee lähellä kohdunkaulaa.

Tietyntyyppiset myoomat voivat myös hieman lisätä keskenmenon riskiä, mutta ne eivät itsessään aiheuta keskenmenoa.

6. Miten myoomat todetaan?

Myoomat löydetään yleensä gynekologisen sisätutkimuksen yhteydessä, jolloin lääkäri tuntee, että kohdun alueella on normaalikudoksesta poikkeava kasvain.

Kaikkein pienimmät myoomat löydetään tavallisesti ultraäänitutkimuksella. Joskus myoomat myös havaitaan sattumalta muun lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä, kuten vatsan kuvantamistutkimuksessa. Myooman löydyttyä gynekologi tutkii sitä erilaisilla kuvantamismenetelmillä ja varmistaa, että kyse on hyvänlaatuisesta kasvaimesta.

7. Voiko myoomia jotenkin tuntea itse?

Joskus myooma saa kohdun kasvamaan niin suureksi, että nainen itse tuntee, että siellä on jotakin ylimääräistä. Joissakin tapauksissa myös alavatsan vatsanpeitteiden läpi voi sormilla tuntea jonkin kovahkon muutoksen. Itse ei voi kuitenkaan tuntea, että kyseessä olisi juuri hyvänlaatuinen kasvain.

8. Miten myoomia hoidetaan?

Oireettomia myoomia ei tarvitse hoitaa ollenkaan. Oireellisia myoomia hoidetaan lääkkeellisesti, radiologisesti ja leikkauksella, jossa poistetaan joko pelkkä myooma tai koko kohtu. Koska kyse on hyvänlaatuisista kasvaimista, hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen.

Runsaita kuukautisia hoidetaan esimerkiksi hormonikierukalla, yhdistelmäehkäisyvalmisteella tai keltarauhasvalmisteella. Lisäksi myoomien hoitoon on olemassa täsmälääke, joka lievittää oireita ja samalla pienentää myoomia.

Kohtusuonten embolisaatiossa kohtuun menevät valtimot tukitaan pienillä tulpilla, jotka vähentävät kohdun verenkiertoa. Toimenpiteen seurauksena myooma menee kuolioon. HIFU-hoidossa myooma tuhotaan korkeataajuisella ultraäänellä vatsanpeitteen läpi. Molemmissa menetelmissä myoomat alkavat vähitellen pienentyä, jolloin niistä aiheutuvat oireet helpottavat.

Kaikkia myoomia ei voi hoitaa samalla tavalla, vaan hoitomuoto valitaan aina potilaan elämäntilanteen ja myooman laadun mukaan.

9. Milloin myoomien hoidossa päädytään kohdunpoistoon?

Leikkaushoito on perinteisin tapa hoitaa myoomien aiheuttamia hankalia oireita, ja sitä käytetään edelleenkin usein. Jos nainen on vielä nuori ja haluaa lapsia, poistetaan tavallisesti vain myooma.

Myoomilla on kuitenkin erittäin korkea riski uusiutua. Myoomanpoiston jälkeen on 50 prosentin riski saada uusi myooma viiden vuoden kuluessa. Jos nainen ei enää suunnittele lastenhankintaa, päädytään usein poistamaan koko kohtu, mikä hoitaa vaivan lopullisesti. Suurin osa kohdunpoiston läpikäyneistä naisista kokee elämänlaatunsa paranevan, kun vaikeat oireet loppuvat.

10. Missä vaiheessa kannattaa lähteä lääkäriin?

Elämänlaatua heikentävien oireiden, kuten runsaiden tai pitkien kuukautisten, takia on syytä lähteä gynekologille. Niin kannattaa myös tehdä, jos tuntee alavatsan alueella jotakin ylimääräistä.

Esimerkiksi munasarjakasvaimet ja myoomat voivat tuntua ihon läpi hyvin samanlaisilta.

Asiantuntijana myoomien hoitoon erikoistunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kirsi Joronen, Tyks ja Auraklinikka

X