Flimmeri eli eteisvärinä on sydänvaiva

Flimmeri on yleisin rytmihäiriö. Ikä on altistava tekijä. Lue asiantuntijalääkärin vastaukset 10 kysymykseen eteisvärinästä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Flimmeri on yleisin rytmihäiriö. Ikä on altistava tekijä. Lue asiantuntijalääkärin vastaukset 10 kysymykseen eteisvärinästä.
(Päivitetty: )
Teksti:
seura.admin

Flimmeri eli eteisvärinä on yleinen ikääntyvien sydänvaiva. Hoitamattomana se lisää aivoinfarktin riskiä. Oman pulssin tarkkailu kannattaakin opetella ja ottaa tavaksi.

Lue myös: Miten pulssi mitataan? Tunnustele sykettä ja tunnista sydämen poikkeava rytmi

1. Mitä flimmeri tarkoittaa?

Flimmeri eli eteisvärinä tarkoittaa sydämen rytmihäiriötä, jossa sydämen eteisten sähköinen toiminta on järjestäytymätöntä ja niin nopeaa, ettei se tuota verta eteenpäin pumppaavaa liikettä. Eteiset vain värisevät.

Sydämen lyönnit tulevat vaihtelevin väliajoin, mikä tuntuu epäsäännöllisenä pulssina. Eteisvärinä saattaa olla jatkuvaa tai se voi tulla kohtauksittain.

2. Mitä kehossa eteisvärinän aikana tapahtuu?

Eteisvärinäkohtauksen aikana ei välttämättä tapahdu mitään kovin dramaattista. Sydän ei siis pysähdy, eikä tunnu kovia kipuja. Eteisvärinän aikana sydämen eteiset eivät osallistu sydämen pumppaustyöhön, vaan veri kulkee niiden kautta passiivisesti. Sydämen pumppausteho vähenee noin neljänneksellä.

Toimimattomien eteisten sopukoihin voi muodostua verihyytymiä, mikä taas lisää aivoinfarktin riskiä.

3. Miten eteisvärinäkohtaus oireilee?

Flimmerin oireet johtuvat pulssin epäsäännöllisyydestä, eli kohtaus saattaa tuntua sydämen tykytyksenä ja rytmin epäsäännöllisyytenä. Rasituksessa olo voi tuntua epätavallisen väsyneeltä.

Joskus flimmeri on myös oireeton. Arvioiden mukaan jopa viidesosa eteisvärinää sairastavista on täysin oireettomia. Oireettomuus ei kuitenkaan ole vain hyvä asia, sillä silloin tautia ei välttämättä huomata ollenkaan. Ensimmäinen oire saattaakin olla esimerkiksi aivoinfarkti.

4. Flimmerin syyt?

Eteisvärinäkohtaus saattaa alkaa ilman mitään tunnistettavaa laukaisevaa tekijää. Joillakin flimmeri alkaa helposti fyysisen tai psyykkisen rasituksen yhteydessä, toisilla taas täysin päinvastaisessa tilanteessa hitaan pulssin aikana eli nukkuessa. Näille tekijöille on yhteistä, että niitä on vaikea välttää.

Joillakin eteisvärinää aiheuttaa krapula, joten alkoholin liikakäyttöä on syytä jarruttaa.

5. Keillä on riski saada flimmeri?

Kaikkein suurin riskitekijä on korkea ikä. Alle 60-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen, kun taas yli 80-vuotiailla eteisvärinää on yli 10 prosentilla. Lähes kaikki sydänsairaudet lisäävät myös eteisvärinän riskiä.

Yleisiä riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine ja diabetes.

Naisilla ja miehillä eteisvärinää esiintyy suurin piirtein saman verran. Suomessa flimmeri arvioidaan esiintyvän noin 135 000 ihmisellä.

6. Mitä haittoja ja riskejä eteisvärinään liittyy?

Eteisvärinäkohtaus saattaa tuntua epämiellyttävältä, jos siihen liittyy sydämen tykytystä. Jos nopea pulssi (yli 110 lyöntiä/min levossa) jatkuu pitkään, sydämen toiminta saattaa heiketä, jolloin puhutaan sydämen vajaatoiminnasta.

Vakavimmat riskit liittyvät kuitenkin mahdollisiin aivoverenkierron häiriöihin. Eteisen poukamiin saattaa kertyä verihyytymiä, jotka voivat lähteä verenkierron mukana liikkeelle ja päätyä aivoihin. Seurauksena saattaa olla aivoinfarkti. On myös mahdollista, että aivojen toiminta heikentyy vähitellen, jonka seurauksena saattaa kehittyä esimerkiksi muistisairaus.

Liikkeelle lähtenyt hyytymä voi kulkeutua myös muualle ja aiheuttaa verisuonitukoksen käteen, jalkaan tai sisäelimeen. Riskit liittyvät kuitenkin hoitamattomaan eteisvärinään.

Hoidettuna verenkierron häiriöt voidaan tehokkaasti ehkäistä veren hyytymistä vähentävillä lääkkeillä.

7. Mitkä elämäntapatekijät liittyvät eteisvärinään?

Jos käyttää runsaasti alkoholia, tärkein elämänmuutos on vähentää sen käyttöä. Alkoholin käytöllä ja eteisvärinäkohtausten ilmaantumisella on selvä yhteys. Muuten elämäntapojen ja eteisvärinän suorasta yhteydestä ei ole yhtä selkeää näyttöä.

Jos on jo eteisvärinätaipumus, sitä ei voi kokonaan poistaa elämäntapojaan muuttamalla. Sen sijaan eteisvärinän taustalla mahdollisesti olevan sairauden hoidossa elämäntavoilla on olennainen merkitys.

Ylipainon ja tupakoinnin välttäminen, suolan kohtuullinen käyttö, säännöllinen liikunta ja kohonneen verenpaineen hoito ovat sydänystävällisiä tekoja.

8. Periytyykö flimmeri eli eteisvärinä?

Alle 60-vuotiailla esiintyvä itsenäinen eteisvärinä, joka on puhtaasti sähköinen vika sydämessä, kulkee usein suvuittain. Kaikista eteisvärinäpotilaista itsenäistä eteisvärinää sairastavia on noin viidesosa. Vielä ei ole olemassa sopivaa geenitestiä, jolla asiaa voitaisiin tutkia.

Valtaosa eteisvärinästä liittyy ihmisillä kuitenkin muihin sydänsairauksiin, joiden perinnöllisyys vaihtelee.

9. Miten omaa sairastumisriskiään voi pienentää?

Eteisvärinän aiheuttamien aivoverenkierron sairauksien ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää havaita sairaus ajoissa. Siksi kaikkien yli 60-vuotiaiden olisi hyvä opetella tarkkailemaan omaa pulssiaan päivittäin esimerkiksi heti aamulla sängystä noustessa.

Pulssia voi tunnustella joko ranteesta tai kaulalta etu- ja keskisormella.

Jos pulssissa tuntuu usein epäsäännöllisyyttä eli tykytyksen nopeus tuntuu vaihtelevan kaoottisesti, on hyvä hakeutua lääkäriin.

10. Missä vaiheessa flimmeri vie
lääkäriin?

Akuutti eteisvärinäkohtaus on hoidettava viivyttelemättä. Jos siihen liittyy hengenahdistusta,
rintakipua, pyörtyminen tai halvausoireita, on syytä soittaa 112:een.

Muutenkin tuoreen eteisvärinäkohtauksen vuoksi kannattaa hakeutua päivystysvastaanotolle, sillä rytmin normaalistava hoito on annettava kahden vuorokauden kuluessa. Muuten tarvitaan monen viikon lääkehoito.

Mitä aikaisemmin eteisvärinää ryhdytään hoitamaan, sitä helpompaa hoito on.

Asiantuntijana ylilääkäri, 
kardiologian erikoislääkäri 
Mikko Syvänne, Sydänliitto.

Artikkeli on julkaistu Kotilääkäri-lehdessä 9/2015. Artikkelia on muokattu 29.12.2023

Lue myös Anna.fi: Mistä tietää, onko rytmihäiriö vaaraton vai vaarallinen? Kysyimme asiantuntijalta

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X