Haukottelu voi virkistää

Haukottelu tarttuu helposti, kertoo Helsingin yliopiston kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Haukottelu tarttuu helposti, kertoo Helsingin yliopiston kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Heini Kilpamäki

Haukottelu kannattaa.

Totta. Haukottelu on hyödyllistä terveydelle. Haukotusrefleksi käynnistyy tilanteessa, jossa ihminen on hengittänyt pinnallisesti pitkään esimerkiksi väsyneenä. Tällöin osa keuhkoputkista on mennyt kokonaan kiinni, eikä elimistö saa riittävästi happea. Syvä sisäänhengitys avaa keuhkoputkia, parantaa keuhkojen kaasunvaihduntaa ja virkistää. Tällöin valtimoveri saa paremmin keuhkoista happea. Mikäli haukotusta yrittää välttää, voi olla, että hapetus ei korjaannu ja ihminen kokee olonsa entistä väsyneemmäksi.

Haukottelu tarttuu.

Totta. Enemmän totta kuin tarua. Ajatellaan opiskelijoita luentosalissa. Luento on kestänyt jo pitkään, ja luentosalissa saattaa olla huono ilma. Lisäksi luento saattaa tuntua pitkästyttävältä. Silloin ihmiset ovat samanlaisessa tilanteessa, ja kaikki ovat alkaneet hengittää pinnallisesti. Usein ajatellaan, että haukottelu on ruman näköistä tai epäkunnioittavaa. Mutta kun yksi opiskelijoista alkaa haukotella, hän antaa luvan myös muille haukotteluun. Haukottelu ei tartu pelkästä näköaistimuksesta, vaan jo kuultu haukotus voi aiheuttaa ihmiselle spontaanin haukotuksen.

Vauvat eivät matki haukottelua.

Tarua. Haukottelu on primitiivinen reaktio, ja jopa pikkulapset tekevän niin, jos näkevät vaikkapa äitinsä haukottelevan. On tutkittu, että ihmisen aivoissa toimivat peilisolut mahdollistavat mallista haukottelemisen. Osa tutkimuksista on tämän kannalla, osa ei. Haukottelu on loppujen lopuksi hyvin monimutkainen hengitysrefleksi.

Seura 28/2014

X