Hidastaako mätäkuu haavan paranemista?

1. Mikä mätäkuu on?

Mätäkuuksi on nimitetty kesän kuuminta aikaa, joka sijoittuu aikavälille 23.7.–23.8. Silloin ruokien sanotaan pilaantuvan helposti ja haavojen tulehtuvan. Vaikka mätäkuun nimi on kuvaava, nimen pitäisi olla koiranpäivät. Heinä-elokuussa Ison Koiran tähtikuvion kirkkain tähti Sirius nousee näkyviin Välimeren aamuhämärään. Juutit kuitenkin käänsivät väärin saksalaisen murresanan rodendage. Koira eli rode, vääntyi sanaksi roden, joka tarkoittaa mätää.

2. Onko mätäkuulla tieteellistä pohjaa?

Mätäkuulle näyttää löytyvän ainakin jonkin verran tieteellistä näyttöä. Märkärupi yleistyy kesäkuukausien aikana, mikä kielii varsinkin stafylokokkibakteereille suotuisista olosuhteista ja tartuntariskistä. Kun stafylokokkien määrä lisääntyy, niitä siirtyy enemmän ihmisten välillä ja myös ruokiin. Ruoassa lisääntyessään stafylokokit tuottavat usein ripulia ja oksennusta aiheuttavaa toksiinia. Toksiini voi aiheuttaa oireita jo muutaman tunnin kuluttua ruoan nauttimisesta. Stafylokokkien tuottama toksiini säilyy myös kuumennettaessa. Stafylokokin toksiini ei tartu ihmisestä toiseen.

3. Miksi pöpöjen määrä lisääntyy loppukesästä?

Yksittäistä syytä ilmiöön on vaikea osoittaa. Lämmin ilmanala, korkea suhteellinen kosteus, ihoa vähemmän suojaava kesävaatetus sekä naarmuuntumista lisäävä vapaa-ajan puuhastelu saattavat lisätä infektioriskiä. Vapaa-ajan askareissa ja luonnossa liikkuessa haavoja syntyy enemmän ja osa niistä voi tulehtua. Siksi voi joskus tuntua siltä kuin haavat tulehtuisivat vain lämpimänä vuodenaikana. Lomaillessa saatetaan myös laiminlyödä käsienpesu, joka on kaikkein tärkein infektioiden torjuntakeino sekä ihmisten välisessä kanssakäymisessä että keittiössä.

4. Hidastaako mätäkuu haavan paranemista?

Haavat paranevat periaatteessa samalla tavalla vuodenajasta riippumatta. Jos haava tulehtuu, syntynyt infektio hidastaa haavan paranemista. Siksi haavat on tärkeä hoitaa aina hyvin, erityisesti mätäkuussa. Ensin haavasta poistetaan lika. Haavan huuhtelu puhtaalla vedellä on hyvä ensiapu. Desinfiointiaineiden käyttöä on vähennetty herkistymisriskin ja kudoksille haitallisen vaikutuksen vuoksi. Haavan peittämiseen kannattaa käyttää hengittäviä tuotteita.

Jos kymmenen vuoden välein otettava jäykkäkouristusrokostus ei ole kunnossa, on se syytä käydä hakemassa terveyskeskuksesta. Jos haavan paraneminen pitkittyy, on hyvä käydä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla.

5. Voiko mätäkuun aikana ruoantähteitä säilyttää ja lämmittää uudelleen?

On syytä pitää huolta siitä, että ruokaostokset pysyvät kylmänä. Sama koskee jääkaapista esille otettua ruokaa. Huoneenlämmössä bakteerien lisääntyminen ja toksiinien tuotto käynnistyvät periaatteessa heti, ja siksi mitään turvallista aikaa ei ruoan säilyttämiselle huoneenlämmössä voida antaa, ei mätäkuussa eikä muulloinkaan. Epäilyttävältä tuntuva tai haiskahtava ruoka on jo pahasti pilaantunutta, ja se on syytä aina heittää heti pois.

6. Näkyvätkö mätäkuun vaikutukset sairaaloissa?

Helsinkiläiset tutkijat totesivat vuonna 2009 Duodecim-aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa, että mätäkuussa sairaalaan tuotiin neljäsosa enemmän infektoituneita, leikkaushoitoa tarvitsevia potilaita kuin muina aikoina. Myös leikkauksen jälkeiset haavainfektiot ja erityisesti syvät haavainfektiot olivat jonkin verran yleisempiä. Syy haavainfektioiden yleistymiseen voisi selittyä bakteerien kantajuuden lisääntymisenä väestössä juuri mätäkuun aikana. Kuuma ilmanala voi sairaaloissa lisätä potilaiden hikoilua ja sitä kautta ihon bakteerien lisääntymistä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu varmuutta infektioiden lisääntymiselle.

7. Pitäisikö kiireettömiä leikkauksia välttää mätäkuun aikana?

Sairaalahygienia on Suomessa erittäin hyvällä tasolla, enkä ainakaan itse pelkäisi mennä leikkaukseen mätäkuussa. Loma-aikoina toki sairaaloissa toimitaan normaalia pienemmällä miehityksellä, joten myös toimenpiteitä tehdään normaalia vähemmän. Ajatus leikkausten välttämisestä mätäkuussa saattaa liittyä entiseen aikaan, jolloin sairaaloiden perushygienia ei ollut nykyisellä tasolla.

8. Kannattaako lävistystä tai tatuointia ottaa mätäkuussa?

Iho on yksi ihmisen hienoimmista elimistä. Lääkärinä en suosittele tekemään ehdoin tahdoin mitään, mikä aiheuttaa iholle vaurioita. Neulatatuointien yhteydessä iho vuotaa verta ja voi tulehtua. Mätäkuussa infektioriski on todennäköisesti lisääntynyt.

Useimmat neulatatuointivärit ovat peräisin Aasiasta, eikä niitä ole turvatestattu. Väreissä on ollut muun muassa hankalia ihoinfektioita aiheut-tavia mykobakteereita, tuberkuloosibasillin sukulaisia. Infektiovaarat eivät koske pelkästään haavainfektioita, vaan myös vaarallisempia tauteja, kuten maksatulehduksia. Väreille voi myös allergisoitua ja auringonottokin voi joskus aiheuttaa ei-toivottuja reak-tioita.

9. Uskaltaako mätäkuussa ottaa rokotuksia tai poistattaa hampaita?

Rokotteet ja hammastoimenpiteet voidaan tehdä ihan normaaliin tapaan myös mätäkuussa. Ulkomaille lähdettäessä on paras huolehtia riittävästä rokotussuojasta. Ei ole näyttöä siitä, että rokottaminen mätäkuussa aiheuttaisi ongelmia.

Suun alueen terveys on erittäin tärkeää koko elimistön terveyden kannalta, ja siksi siitä kannattaa huolehtia ympäri vuoden. Hampaan poistokin tehdään mätäkuussa ihan normaaliin tapaan. Pienemmät suun alueen infektiot paranevat yllättävän hyvin, vaikka suussa meillä on normaalistikin valtava määrä bakteereita.

10. Onko mätäkuusta mitään hyötyä?

Lämmin kesä on meille suomalaisille suuri mielihyvän lähde. Sen rinnalla mätäkuun mahdolliset haitat ovat pieniä juttuja. Mätäkuuta ei siis kannata hysteerisesti pelätä. Hyvä käsihygienia on tärkein yksittäinen tekijä, jolla mätäkuun aiheuttamia pulmia voidaan estää. Jos vesipesuun ei ole mahdollisuutta, puhtaalta vaikuttavat kädet voi huuhtoa käsihuuhteella. Jos kädet ovat näkyvästi likaiset, käsihuuhteesta ei ole hyötyä, vaan tarvitaan saippuavesipesu. Märkärupi tai kynsivallintulehdus sisältää miljardeja bakteereita, joita ei saa pesemällä pois. Siksi ruokaa ei pidä valmistaa, jos käsissä on tulehdus.

Asiantuntijana Pentti Huovinen, bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Turun yliopisto.

Seura 29/2013