Hiljaisuus yhdistää

Kaikki tarvitsevat hiljaisuutta.

Totta. Jokaisen pitäisi joskus levätä ja olla syrjässä tavanomaisesta kohinasta, melusta ja menosta. Jos ahdistuu hiljaisuudesta, kannattaa totutella siihen vähitellen. Pari päivää kestävissä hiljaisuuden retriiteissä moni on yllättynyt siitä, miten voimakkaasti hiljaisuus vaikuttaa kykyyn rentoutua ja levätä: stressaantuneimmat ovat nukkuneet omassa huoneessaan kaikki ruoka-aikojen välit. Retriitin jälkeen moni on pystynyt suhtautumaan työhönsä aiempaa rauhallisemmin ainakin jonkin aikaa.

Hiljaisuudesta kannattaa nauttia yksin.

Tarua. Yksin oleminen sopii yksille, mutta toiset ahdistuvat yksinäisyydestä. Hiljaisen hetken tai vaikka kokonaisen hiljaisen päivän voi järjestää yhdessä puolison, perheen tai ystäväpiirin kanssa. Sen aikana jokainen voi oleskella omassa rauhassaan, mutta siihen on hyvä sisällyttää jokin yhteinen rukous- tai rauhoittumishetki ja yhteisiä ateriahetkiä. Hakeutuminen luonnonkauniiseen, rauhalliseen ympäristöön voi auttaa.

Järjestetyillä retriiteillä olen huomannut, että hiljaisuus yhdistää ihmisiä. Esimerkiksi rukoushetkissä yhteyden tunne voi olla voimakas.

Kristillinen hiljaisuuden retriitti voi muistuttaa meditaatiota.

Totta. On olemassa myös kristillistä meditaatiota. Kristillisessä meditaatiossa luetaan jokin ajatus tai raamatunkohta, jota mietiskellään hiljaisuudessa. Mekanismi on siis sama kuin itämaisen meditaation, mutta sisältö on kristillinen. Kun oppii meditoimaan, voi tehdä sitä arjessa silloin, kun ehtii.

Seura 03/2014