Kaikki sisäilmaongelmat eivät ole hometta – Teetkö sinä jo tämän paremman sisäilman hyväksi?
Kun kodin sisäilma tuntuu tunkkaiselta, kannattaa tarkistaa ainakin ilmanvaihto. Kysyimme sisäilmaongelmista asiantuntijalta, joka vakuutti, että syynä voivat olla monet muukin asiat kuin pelätty home.
Sisäilmaongelmat voivat johtua monista tekijöistä. Kysyimme Allergia-, iho- ja astmaliiton kemikaaliasiantuntijalta 10 kysymystä sisäongelmista ja, miten voit itse vaikuttaa niiden ehkäisyyn.
1. Mistä voi päätellä, että kodin sisäilman laatu on huono?
Kun sisäilman laatu on hyvä, sitä ei huomaa mitenkään. Ilmaa on helppo hengittää, ja se tuntuu raikkaalta. Vastaavasti huonoon sisäilmaan kiinnittää väkisin huomiota. Ilma voi tuntua tunkkaiselta tai kuivalta. Erityisesti allergiset ja astmaatikot saavat huonossa sisäilmassa oireita, kuten yskää ja limakalvojen ärsytystä.
Huono sisäilma voi aiheuttaa myös päänsärkyä, keskittymiskyvyn puutetta tai jatkuvaa väsymystä. Silloin syynä voi olla esimerkiksi huoneilman alhainen happipitoisuus, liian korkea hiilidioksidipitoisuus tai tehoton ilmanvaihto.
2. Sisäilmaongelmat ja ilmanvaihto: Mitä kannattaa ottaa huomioon?
Ilmanvaihto on tärkein sisäilman laatuun vaikuttava tekijä. Tuloilmakanavat puhdistavat ulkoilman epäpuhtauksia, ennen kuin se pääsee sisälle. Siitepölyaikana ne keräävät myös ulkoilman siitepölyä. Poistoilmakanavat taas johdattavat ilmaa ulos.
Jos kotona on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, tuloilmakanavat kannattaa puhdistaa 5–10 vuoden välein. Lisäksi niissä olevat suodattimet on hyvä vaihtaa kaupunkialueella 3–6 kuukauden välein. Maaseudulla väli voi olla pitempi.
Jos kotona on käytössä painovoimainen ilmanvaihto, riittää, että ilmanvaihtokanavat puhdistetaan 10 vuoden välein. Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmana on usein riittämätön korvausilman saanti ja tuloilman vähyys. Jokaisessa huoneessa täytyy olla auki oleva ilmantulo- tai poistoventtiili. Jos ilma tuntuu tunkkaiselta, sisäilmakanavat ja ilmanvaihdon tehokkuus kannattaa tarkistaa.
Lue myös: Ilmalämpöpumpun huolimaton käyttö voi sairastuttaa
3. Millaiset merkit viittaavat kosteusvaurioon?
Homevaurioita voi esiintyä kodin kosteissa tiloissa, kellarirakenteissa, ulkoseinissä, talon rossi-, ylä- tai alapohjassa sekä orgaanisissa eristemateriaaleissa. Tunkkainen haju, värivirheet ja tummentumat esimerkiksi seinissä ja suihkutilojen kaakeleissa saattavat viitata rakenteissa olevaan kosteusvaurioon ja homeeseen. Läheskään aina kosteusvaurio ei kuitenkaan näy päällepäin.
Jos ilmanvaihto on kunnossa, mutta asukas kärsii erilaisista terveysoireista, kuten jatkuvista poskiontelotulehduksista, kannattaa pyytää paikalle rakennusterveysasiantuntija. Sertifioituja asiantuntijoita voi etsiä esimerkiksi rakennus-, lvi- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelu Fise Oy:n kautta.
4. Miten rakennusvaiheessa voi välttää sisäilmaongelmat?
Kodin rakentamisessa ja remontoinnissa kannattaa suosia M1-päästöluokituksen saaneita materiaaleja. Rakennustietosäätiön myöntämä M1-luokitus takaa, että materiaalit ovat vähäpäästöisiä. Luokituksen voivat saada niin ilmanvaihtotuotteet, rakennusmateriaalit kuin kiintokalusteetkin, kuten keittiökaapit, tasot ja ovet. Lisäksi luokitus koskee myös maaleja.
Maaleille on olemassa myös toinen, vielä tiukempi päästöluokitus, eli Allergia-, iho- ja astmaliiton myöntämä Allergiatunnus. Se takaa, että maali on vielä M1-luokitustakin vähäpäästöisempi.
5. Miten lämpötila vaikuttaa sisäilman puhtauteen?
Lämpötila vaikuttaa monin eri tavoin kodin viihtyvyyteen. Suosituslämpötila on 20–22 astetta, jolloin ihminen yleensä voi parhaiten. Liian korkea eli jatkuvasti yli 23 asteen sisälämpötila voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten limakalvojen ärsytystä, iho-oireita ja väsymystä.
Kun lämpötila on liian korkea, siihen voi vapautua myös erilaisia kaasumaisia epäpuhtauksia rakennusmateriaaleista. Esimerkiksi lastulevyjen liimasta voi vapautua formaldehydiä, joka on pistävän hajuinen mutta väritön kaasu. Se voi jo pieninä pitoisuuksina ärsyttää sekä silmiä että ylähengitysteitä. Osa epäpuhtauksista on kuitenkin hajuttomia, eikä niitä pysty itse havaitsemaan.
Myös liian alhaisissa lämpötiloissa on omat riskinsä. Alhainen lämpötila alentaa viihtyvyyttä, lisää vedon tunnetta ja voi vaikuttaa terveyteen. Jos lämpötila on pitkään alle 18 astetta, vaarana on, että sisäilman kosteus alkaa tiivistyä talon rakenteisiin. Pitkällä aikavälillä se voi aiheuttaa home- ja kosteusvaurioita rakenteissa.
6. Miten kosteus vaikuttaa sisäilman puhtauteen?
Kodin kosteuspitoisuus vaihtelee luonnostaan lämpötilan ja vuodenaikojen mukaan. Kesällä se on korkein ja talvella matalin.
Kuiva ilma koetaan yleensä epämiellyttävänä hengittää. Kuivassa ilmassa kodin pinnoilta nousee helposti pölyä ilmaan, mikä lisää hengitysteiden oireilua. Kostea ilma on helpompi hengittää, mutta liiallinen kosteus on haitallista talon rakenteille ja sisäilmaongelmat voivat aiheutua siitä.
7. Sisäilmaongelmat ja siivous: Mitä kannattaa ottaa huomioon?
Säännöllinen siivoaminen ja pölyjen poistaminen auttavat pitämään sisäilman puhtaana. Jos tietää saavansa hajusteista oireita, kannattaa suosia hajustamattomia puhdistusaineita.
Huonepölyn voi poistaa imuroimalla tai pyyhkimällä pinnat nihkeällä rätillä. On hyvä tarkistaa, että imuri on riittävän tehokas. Huono imuri voi kierrättää allergeeneja takaisin huoneilmaan. Hyvä imuri sen sijaan suodattaa tehokkaasti pienhiukkasia. Allergia-, iho- ja astmaliiton Allergiatunnuksen saaneet pölynimurit suodattavat tehokkaasti pienhiukkasia.
8. Miten kynttilän- tai takanpoltto vaikuttaa sisäilmaan?
Kynttilöidenpoltto aiheuttaa sisäilmaan pienhiukkaspäästöjä, jotka voivat aiheuttaa oireita erityisesti hengitystiesairauksista kärsiville. Perusterveille kynttilöiden ajoittainen poltto ei yleensä ole haitallista.
Sisäilman laadun kannalta kannattaa polttaa kynttilöitä sellaisessa paikassa, josta ilma pääsee helposti poistumaan. On myös hyvä suosia laadukkaita kynttilöitä, sillä ne palavat puhtaasti. Laadukkaan kynttilän tunnistaa siitä, että liekki on tasainen eikä liehu tai savuta.
Myös takanpoltto aiheuttaa päästöjä sisäilmaan. Tuhka ja takan savukaasut erittävät terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Niiden määrää voi vähentää polttamalla mahdollisimman kuivia puita, jotka palavat puhtaasti.
9. Onko viherkasveista hyötyä?
Viherkasvit jakavat asiantuntijoiden mielipiteitä. Usein niitä markkinoidaan sisäilmaa puhdistavina, mutta tieteellistä näyttöä puhdistustehosta on vähän. Niiden tiedetään kuitenkin tuottavan ilmaan happea, mikä on hyvä asia. Toisissa tutkimuksissa on havaittu, että kasvualustana toimivassa mullassa voi olla hometta, ja siitä saattaa erittyä haitallisia mikrobeja huoneilmaan. Toisaalta tiedetään, että mullan mikrobeille altistuminen voi myös parantaa immuunijärjestelmän toimintaa.
Viherkasvit lisäävät kodin viihtyisyyttä, mutta ilmanpuhdistuksen kannalta niitä ei voi suositella.
10. Voivatko sisäilmaongelmat aiheutua ruoanlaitosta?
Ruoanlaiton vaikutus riippuu siitä, miten uunin tai hellan päällä oleva ilmanvaihto toimii. Tehokas liesituuletin tai liesikupu imee käryt tehokkaasti. Vähemmän tehokas liesituuletin sen sijaan voi heikentää kodin sisäilman laatua hetkellisesti. Liesituulettimen rasvasuodatin kannattaa pestä vähintään 2–3 kertaa vuodessa.
Ikkunoiden avaaminen häiritsee koneellista ilmanvaihtoa, minkä takia se ei ole suositeltava keino käryjen poistamiseen. Jos ikkunan avaa, kodin sisällä oleva alipaine katoaa ja käryt leviävät todennäköisesti muualle asuntoon.
Asiantuntijana kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen Allergia-, iho- ja astmaliitto.
Artikkelia on muokattu 10.12.2023