Karaiseeko viileässä asuminen? Lue, onko uskomuksessa perää!

Matala sisälämpötila on hyvästä.

Tarua. Kylmyys aiheuttaa fyysisen ja henkisen stressitilan, jossa tarkkaavaisuus herpaantuu, verenpaine nousee ja adrenaliinin ja kortisolin eritys lisääntyy. Kun yllä on kevyt vaatetus, sisälämpötilan alarajaksi suositellaan 18 astetta, sillä hengitysinfektioiden riski kasvaa sitä viileämmässä.

Siivoaminen lämmittää.

Totta. Elimistö vähentää lämmönhukkaa ympäristöön supistamalla pintaverenkiertoa. Se tuntuu etenkin raajoissa kylminä sormina ja varpaina. Keho yrittää jopa nostaa karvat pystyyn lämmittääkseen itseään, mikä näkyy ihon menemisenä kananlihalle. Toinen lämmityskeino on lihasjänteyden kasvaminen, jota ei erota alkuun, mutta kun kylmässä oloa on kestänyt jonkin aikaa, se alkaa voimistuessaan näkyä lihasvärinänä eli hytinänä.

Perusaineenvaihdunta, lihasvärinä ja luonnostaan kehossa oleva ruskea rasva tuottavat lämpöä, mutta liikunta on niitäkin tehokkaampaa. Levossa ihminen tuottaa keskimäärin 100 wattia lämpöä, kun taas kotitöitä tehtäessä lämmöntuotanto kasvaa jo 250 wattiin. Jos rasitus on keskiraskasta, lämpöä syntyy 500 wattia.

Kylmään kotiin tottuu.

Totta. Ihminen karaistuu kylmälle eli tottuu lämpötilan viilenemiseen 1–2 viikossa. Jos kodin jäähtyminen on hidasta, se jää helposti huomaamatta. Brittein saarilla kehittyi aikanaan käsite ”urbaani hypotermia”, joka uhkaa huonosti lämmitettyjen asuntojen asukkeja, etenkin ikääntyneitä, kun lämmittäminen on kallista ja lämmöneristys puutteellista.

Lue myös:

Flunssaan sairastuu helpommin talvella – tämä lämpötila on otollisin sairastumiselle