Kipeäksi kynttilöistä?

Kynttilät luovat tunnelmaa pimeään vuodenaikaan. Hiukkaspäästöjen takia niistä kuitenkin kannattaa nauttia kohtuudella.

Kynttilöiden luoma tunnelma voi käydä joskus liiankin tiheäksi. Esimerkiksi silloin, kun polttaa pienessä asunnossa useaa kynttilää yhtä aikaa.

Tällaisen tunnelmoinnin seurauksena asunnon sisäilmassa voi leijailla saman verran pienhiukkasia kuin vilkkaasti liikennöidyllä kadulla.

Kynttilänpolttoa voi verrata myös tupakointiin. Runsas kynttilänpoltto synnyttää asuntoon yhtä paljon hiukkaspäästöjä kuin kerran tunnissa poltettu savuke.

Polttoperäiset pienhiukkaset voivat huonontaa merkittävästi sisäilman laatua eikä niiden hengittäminen ole hyväksi kenenkään terveydelle.

Kynttilänpolton päästöt muistuttavat koostumukseltaan tupakan- ja puunpolton savuja. Päästöt ovat nokea ja siihen kiinnittyneitä yhdisteitä, ärsyttäviä aineita ja PAH-yhdisteitä, joita muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena.

Hallaa hiukkasista

Noin viidesosa suomalaisista on erityisen herkkiä kynttilänpoltosta syntyville pienhiukkasille.

Eniten hallaa hiukkaset aiheuttavat astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville, jotka voivat saada kynttilänpoltosta oireita välittömästi.

Astmapotilasta voi alkaa yskittää, ja hän voi kärsiä hengenahdistuksesta. Myös keuhkoahtaumaa sairastava voi potea yskää ja tukalaa oloa. Jos taas sairastaa kroonista nuhaa, nenä voi mennä tukkoon tai korvia alkaa särkeä.

Kynttilänpolton vaikutukset voivat ilmaantua myös viiveellä. Sydän- ja verenkiertotauteja sairastavat saattavat oireilla vasta tuntien kuluttua kynttilänvalossa vietetyn illan jälkeen. Silloin oireita ei välttämättä osaa edes yhdistää kynttilänpolttoon.

Pienhiukkaset aiheuttavat keuhkoihin kulkeutuessaan tulehdusta, joka puolestaan vaikuttaa verenkiertoon. Tulehdus kiihdyttää valtimokovettumia ja lisää verihyytymien muodostumisriskiä. Sepelvaltimotautia sairastaville voi tulla rintakipuja. Jos altistuu jatkuvasti polttoperäisille pienhiukkasille, niin sairaus voi edistyä ja pahentua.

Kolmannen riskiryhmän muodostavat infektiokierteessä olevat pikkulapset. Jos kodin ilmanvaihto on huono, runsas kynttilänpoltto voi ärsyttää hengitysteitä ja heikentää kehon kykyä torjua bakteeritulehduksia. Näin sairaus voi entisestään pitkittyä.

Tunnelmoi harkiten

Kynttilänpolton terveyshaittoja voi minimoida omilla toimillaan. Tunnelmavalaistusta on mahdollista luoda myös turvallisesti.

Ympäri huonetta ripotellusta puolesta tusinasta isosta kynttilästä syntyy jo merkittäviä päästöjä, mutta pari tuikkua kahvipöydässä ei ole suuri terveysriski.

Kynttilöiden määrän lisäksi tulee kiinnittää huomiota polttoaikaan. Päivällinen kynttelikön valossa silloin tällöin ei ole vaaraksi, mutta koko illan kestävä kynttilänpoltto vaikuttaa jo sisäilman laatuun – myös viiveellä.

Voi kestää tunteja ennen kuin kynttilänpoltosta syntyneet pienhiukkaset ovat poistuneet sisäilmasta.

Monissa kerrostaloasunnoissa ilmanvaihto perustuu painovoimaan, jolloin ilma vaihtuu kokonaan noin viidessä tunnissa. Jos asunnossa on tehokkaampi koneellinen ilmanvaihto, ilma vaihtuu parissa tunnissa.

Asunnon koolla on myös toki merkitystä. Kerrostaloyksiössä pienhiukkaset kattavat helposti koko asunnon, ja niille altistuu herkemmin kuin suuressa asunnossa.

Laadulla on väliä

Terveysriskejä voi ehkäistä myös kynttilävalinnoillaan, sillä kynttilän laatu vaikuttaa hiukkaspäästöihin.

Jos kynttilä tupruttaa savua, päästöjä syntyy enemmän kuin nätisti palavasta kynttilästä. Savuttava kynttilä onkin aina syytä sammuttaa.

Myös sydänlankaan muodostuvaa hiilimöykkyä voi pitää laadun mittarina. Hyvin valmistettuun kynttilään ei pitäisi muodostua möykkyä juuri lainkaan. Jos sellainen kuitenkin ilmestyy, sen voi napsaista pois.

Steariinista tehdyt kynttilät palavat keskimäärin parafiinikynttilöitä paremmin.

Antiikki- ja kruunukynttilät ovat yleensä valmistettu steariinista. Pöytä- ja lyhtykynttilöiden sekä tuikkujen eli lämpökynttilöiden raaka-aineena puolestaan käytetään usein parafiinia tai steariinin ja parafiinin seosta.

Turvallinen joutsenmerkki

Yhtenä laadun takeena kynttilöitä valitessa voidaan pitää sen saamaa Joutsenmerkkiä. Merkki asettaa rajoituksia esimerkiksi nokipäästöille sekä terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien pitoisuuksille.

Ympäristömerkki vaatii, että kynttilän raaka-aineista 90 prosenttia on uusiutuvia. Merkin voivat saada esimerkiksi kruunukynttilät, pöytäkynttilät, hautakynttilät, ulkotulet ja koristekynttilät.

Parafiinikynttilät eivät voi saada joutsenmerkkiä, koska parafiini on raaka-öljyn jalostuksessa syntyvä sivutuote. Se ei ole uusiutuva raaka-aine.

Myöskään tuoksukynttilöitä ei voi joutsenmerkitä. Merkki kieltää kaikenlaiset hajusteet, koska ne voivat aiheuttaa allergiaa. Esimerkiksi astmaatikot voivat kärsiä tuoksukynttilän vahvasta aromista.

Sittenkin parvekkeelle?

Kynttilöiden raaka-aineita valvotaan monin erilaisin säännöksin. EU-tasolla raja-arvoja on asetettu muun muassa sille, kuinka paljon kynttilä saa sisältää rikkiä tai erilaisia liuottimia, joita saattaa tulla kynttilään valmistusprosessin aikana. Myös nikkelille ja kromille ollaan säätämässä raja-arvoja.

Koska hiukkaspäästöjä kuitenkin syntyy joka kerta kynttilöitä poltettaessa, niin varmin tapa ehkäistä terveyshaittoja on polttaa kynttilöitä ulkona lyhdyissä.

Parvekkeelle tai ikkunan taakse roikkumaan asetetut kynttilälyhdyt tuovat tunnelmaa myös sisälle asuntoon.

Asiantuntijoina ylilääkäri Raimo O. Salonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja tehtaanjohtaja Jarmo Hutri, Suomen Kerta Oy, Havin kynttilätehdas.

Teksti: Johanna Jantunen
Kuva: 123RF

Kotilääkäri 11-12/2015.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti