Kohti yksilöllistä lääkehoitoa
Lääkeaineiden vaikutuksissa on jopa satakertaisia yksilöllisiä eroja. Yksi selitys löytyy ihmisen geeneistä. Tulevaisuudessa jokainen saa geeneilleen sopivaa hoitoa.
Tutkimustiedon mukaan tavalliset tulehduskipulääkkeet antavat tarkoituksenmukaisen hyödyn vain 50– 70 prosentille potilaista. Toisen tutkimuksen mukaan lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset ovat potilaille merkittävä syy hakeutua sairaalahoitoon.
”Aina on joukko potilaita, joille lääkkeen teho jää puutteelliseksi tai puuttuu kokonaan. Ja sitten on pieni joukko niitä, jotka saavat lääkeaineesta haittavaikutuksia”, sanoo Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.
Farmakogenetiikka on tieteenala, joka tutkii, miten geeniperimä vaikuttaa lääkehoidon tehoon ja haittavaikutuksen riskiin. Niemi on maailmalla yksi alansa arvostetuimpia tutkijoita. Hänen johtamansa tiimi on tutkinut korkean kolesterolin hoitoon käytettäviä statiinilääkkeitä. Tutkijat löysivät perinnöllisen tekijän, joka lisää lääkkeen aiheuttaman lihashaittavaikutuksen riskiä.
”Nyt tutkitaan erityisen paljon lääkeaineiden haittavaikutuksille altistavia perintötekijöitä. Uskon, että sillä puolella tullaan saavuttamaan suurimmat edistysaskeleet. Toiveeni on, että tulevaisuudessa kaikilta potilailta on tutkittu tärkeimmät lääkehoitoon vaikuttavat perintötekijät, jolloin ne voidaan ottaa huomioon lääkehoitoa valittaessa.”
Kenelle erityisesti?
Kolesterolilääkkeiden lisäksi farmakogenetiikkaa käytetään muun muassa HIV:n, epilepsian, lasten leukemian sekä eräiden muiden syöpien hoidossa sekä verisuonitukosten ehkäisyssä. Geenitestit auttavat ennakoimaan lääkehoidon tehoja ja vakavia haittoja. Tulevaisuudessa käyttö tulee laajenemaan yhä tavallisempien sairauksien hoitoon.
Mitä hyötyä?
Ihmisille kaupitellaan parinsadan euron geenitestejä, joiden myötä potilaalle luvataan yksilöllisiä hoitokokonaisuuksia ja listoja sopivista lääkkeistä.
”Vähän yliampuvia tuollaiset lupaukset ovat. Suurin osa lääkkeistä on sellaisia, että me emme vielä tiedä, miten perintötekijät niihin vaikuttavat”, professori Mikko Niemi sanoo.
Lähivuosina tilanne voi muuttua, koska tutkittua tietoa tulee koko ajan lisää.
”Toivottavasti jo viiden vuoden kuluttua kaikilta potilailta testataan tärkeimmät lääkehoitoihin vaikuttavat perintötekijät”, Niemi sanoo.
Missä tutkitaan?
Suomessa yliopistosairaalat ovat perustaneet biopankkeja, joihin kerätään DNA-näytteitä tähän suostumuksen antaneilta potilailta. Näytteiden avulla tutkitaan sairauksien syiden ja hoitojen kehittämistä ja lääkehoitojen yksilöllistämistä. Biopankkitutkimuksen kautta potilas pääsee halutessaan osallistumaan monenlaiseen tutkimukseen, myös auttamaan lääkehoitojen kehittäjiä.
Koska Suomessa?
Geenitutkimus on toistaiseksi melko harvinainen apuväline lääkehoitojen yhteydessä. Professori Mikko Niemi arvioi, että kymmenen vuoden päästä perintötekijöiden huomioiminen lääkehoitojen valinnassa on rutiinia.
Kotilääkäri 3/2016
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti