Koskettele – se tekee terveemmäksi

Myötätuntoinen kosketus vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Jokainen meistä tarvitsee toisen kosketusta, mutta kosketuksen määrän tarve on yksilöllinen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rakastava kosketus lisää onnellisuuden kokemusta.

Myötätuntoinen kosketus vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Jokainen meistä tarvitsee toisen kosketusta, mutta kosketuksen määrän tarve on yksilöllinen.
Teksti:
Marjaana Roponen

1. Mihin ihminen tarvitsee kosketusta?

Ihminen tarvitsee kosketusta pysyäkseen elävänä, ensimmäisestä henkäisystä viimeiseen. Kosketusta vaille jäävät lapset kehittyvät kaikin tavoin hitaammin kuin lapset, jotka saavat osakseen hellää kosketusta.

Nuoruudessa kosketuksella on voimakkaimmin seksuaalinen ulottuvuus, myöhemmin elämässä painottuvat enemmän lempeyden ja hellyyden vivahteet.

Lempeä kosketus vahvistaa ihmisten yhteenkuuluvuutta ja saa aikaan positiivisen kierteen: kosketus lisää henkistä yhteyttä ja tämä yhteys taas kosketuksen tarvetta.

Ruotsalaisen Kay Pollakin elokuvassa Så som i himmelen näkyy kauniisti, miten kyläkaupan iloisesti hymyilevä kassatyttö vaikuttaa monen kyläläisen hyvinvointiin. Eräässä tutkimuksessa asiakkaiden kokemus kaupassa käynnistä oli oleellisesti parempi, jos kassahenkilö vaihtorahoja antaessaan hipaisi asiakkaan kättä.

2. Miten kosketus vaikuttaa ihmiseen?

Koskettaminen vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Koskettaminen onkin hyvä esimerkki siitä, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.

Olennaista on kuitenkin, miten kosketaan. Väkivaltainen tai tungetteleva kosketus ei tietenkään ole hyväksi, mutta ei myöskään kylmä, rutiininomainen kosketus.

Positiivisessa kosketuksessa aktivoituu aina kiintymystä ja sosiaalisuutta välittävä oksitosiini-hormoni, kun taas lyöminen ja kaltoin kohtelu vaikuttavat päinvastaisesti.

3. Mitä tapahtuu, jos ihminen jää vaille kosketusta?

Kosketusta vaille jäävä ihminen saattaa lamaantua, masentua ja muuttua apaattiseksi, siis menettää elämänhalunsa. Elämänhalulla on suuri vaikutus ihmisen alttiuteen sairastua ja myös tervehtyä.

Oksitosiinin puutteen tiedetään liittyvän sairauksiin, jotka huonontavat sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja selviytymistä jokapäiväisistä toimista, esimerkiksi autismiin ja depressioon.

4. Miksi koskettaminen on toisille mieluisampaa kuin toisille?

Ihmiset ovat kosketuksen suhteen erilaisia. Lisäksi kaikilla ihmisillä on erilainen reviiri suhteessa vaikkapa työtoveriin kuin omiin lapsiin. Koska kulttuurissamme ei ole tavallista koskettaa puolituttua ihmistä kovin intiimisti, saattaa nykyaikainen halauskulttuuri aiheuttaa joissakin ihmisissä ahdistusta.

Ihmisellä on oikeus määritellä omat rajansa kosketuksen suhteen. Parisuhteessakin kumppaneiden koskettamisen tarve on usein erilainen. Silloin on tärkeä päästä kompromissiin. Vetäytyvämpi osapuoli voi silittää puolisoaan, koska tietää sen olevan tälle tärkeää.

5. Miten yksinäinen tyydyttää kosketuksen tarpeensa?

On mahdollista, että yksinelävä saa enemmän kosketusta osakseen kuin perheellinen. Jos perhetilanne on tulehtunut, voi olla että perheen koira on ainoa, joka saa osakseen hellyyttä. Vastaavasti yksinelävän kosketuksen tarve voi tyydyttyä hyvien ystävien halauksista.

Todellista yksinäisyyttä kokeva ihminen voi hakea läheisyyttä harrastusten kautta. Sitä voi kokea esimerkiksi kuorossa tai harrastajateatterissa. Jalkapallossa miesten halailu suorastaan kuuluu asiaan.

Hyvää tekevää kosketusta voi myös ostaa hyväksyttävillä tavoilla: lempeä hieroja, jalkahoitaja tai kampaaja osaa myös koskettaa asiakastaan myötätuntoisesti tai hoivaavasti, jolloin asiakas saa kosketuksesta aitoa mielihyvää.

Lemmikin hankkiminen on myös tavallinen tapa saada läheisyyttä ja hellyyttä.

6. Miten väkivallan jälkeen kasvatetaan luottamus kosketukseen?

Lapsuudessa kaltoin kohdellun tai seksuaalisesti hyväksikäytetyn on vaikea luottaa toisen ihmisen kosketukseen. Ihon muisti on verbaalista muistiamme parempi.

Myös aikuisena väkivallan uhriksi joutunut voi alkaa pitää kosketusta uhkana.

Teennäinen ”haliterapia” tai kosketukseen totuttautuminen eivät auta, koska kosketus on aina vastavuoroista eikä sitä voi tekemällä tehdä.

Traumatisoituneen ihmisen on saatava hoitoa pahaan oloonsa, ja sen jälkeen hän voi vähitellen oppia luottamaan toisen ihmisen kosketukseen.

7. Miten kosketusta käytetään hoitotyössä?

Kaikki ihmiset ovat yksilöitä kosketuksen suhteen, joten tämä vaatii hoitotyöntekijöiltä herkkyyttä ja potilaan kunnioittamista.

Lääkäreillä ja hoitajilla on poikkeuksellinen lupa tunkeutua ihmisen intiimeille alueille. Tämän kosketuksen on tapahduttava ammatillisesti. Potilasta ei saa koskaan koskea työntekijän omista tarpeista lähtien.

Haastavaa on tehdä päätös siitä, miten koskettaa potilasta, joka kertoo itkien läheisensä kuolemasta. Opettaessani tulevia lääkäreitä herättelen heitä pohtimaan näitä tilanteita, sillä selkeitä sääntöjä ei ole.

Kättelyllä on potilaan kohtaamisessa tärkeä merkitys, mutta joskus voi olla tarpeen lisäksi koskettaa potilasta kevyesti hartiaan.

Halaamisessa mennään henkilökohtaiselle reviirille, ja se on usein luonnollista vasta pitkän hoidollisen yhteistyön jälkeen.

8. Miten kosketusta käytetään mielenterveyspotilaiden hoidossa?

Alkuun potilaan kanssa on oltava hienotunteinen ja asiallinen. Jos potilas on vaikkapa seksuaalisesti hyväksikäytetty, kosketus on hänelle todennäköisesti uhka.

Joskus potilas, jonka solmut eivät lähde aukenemaan, voidaan lähettää fysioterapiaan jännityspäänsäryn takia, mutta samalla fysioterapeutti voi saada kosketuksellaan yhteyden hänen lukossa olevaan puoleen.

Tutustuttuani potilaan kanssa saatan halata, jos se sopii hänelle.

9. Voiko kosketuksella ehkäistä dementiaa?

Koskettamalla ei paranneta pitkälle edennyttä muistisairautta, mutta varhaisemmassa vaiheessa kosketuksesta on hyötyä.

Kun yksinäiselle vanhukselle annetaan hoitokodissa vaikka pehmonalle silitettäväksi, tämä herättää hänessä onnellisia muistoja elämän varrelta ja lisää mielihyvää. Ilmiö on sama kuin äidistään erossa olevalla lapsella, jolle äidintuoksuinen paita tuo turvallisuutta.

10. Voiko kosketuksella vaikuttaa elinaikaan?

Kosketusta ilman jäävä ihminen ei selviä hengissä. Vauvasta asti hellitty ihminen oppii luottamaan elämään, koska luottavainen kiintymyssuhde rakentuu positiivisen vuorovaikutuksen ja lämpimän kosketuksen pohjalle.

Näin ihmiselle rakentuu vahva luottamus itseen ja muihin, ja hän löytää oman paikkansa maailmassa ja osaa rakentaa terveen parisuhteen.

Rakastava kosketus lisää onnellisuuden kokemusta, mikä taas auttaa selviämään elämässä eteen tulevista murheista.

Asiantuntijana aikuispsykiatrian ylilääkäri Elina Haapaniemi, Tampereen yliopistollinen keskussairaala.

Haastateltavan käyttämä lähde: Kortesluoma S ja Karlsson H (2011): Oksitosiini, kiintymyksen ja sosiaalisuuden neuropeptidi. Duodecim 127:911-8

X