Syö vähemmän, liiku enemmän. Tuttu konsti painonpudotukseen voi tuntua tylsältä, kun markkinoilla on muitakin keinoja. Ne eivät kuitenkaan sovi jokaiselle.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

1. Kuka hyötyy erittäin niukkaenergisistä valmisteista?

ENE- ja VLCD-valmisteina tunnettuja niukkaenergisiä valmisteita käytetään tyypillisesti ohjatussa laihdutuksessa elintapamuutosten lisänä. Ne on suunniteltu liikalihavuuden, ei kosmeettisten kilojen hoitoon. Kun painoindeksi on 30 ja enemmän, ENE-dieetti voi olla hyvä lähtölaukaus painonhallinnalle. Painon pudottamista pelkästään niiden avulla ei suositella. Tuotteita saa kuitenkin vapaasti kaupoista ja apteekeista, joten niitä ostavat myös nopeaa painonpudotusta tavoittelevat henkilöt, joille paino ei aiheuta terveysriskejä.

Erittäin niukkaenergisessä dieetissä päivittäinen kalorimäärä jää alle 1 000 kilokalorin. Painonlasku on tällöin 1–2 kiloa viikossa. Valmisteissa on veteen sekoitettavia jauheita, valmiita juomia ja aterioita sekä patukoita.

2. Miten niitä käytetään oikein?

Ihanne olisi, että vain osa päivittäisestä energiasta tulisi ENE-tuotteista ja loppu kasviksista, hedelmistä ja täysjyväviljasta. Tällöin voidaan huolehtia riittävästä energiansaannista, joka on vähintään 1 200 kcal päivässä. Tällä tapaa paino ei putoa yhtä nopeasti kuin pelkillä ENE-tuotteilla, mutta maltillisempi tahti saattaa pitää kadotetut kilot varmemmin poissa. Pelkällä pussikuurilla laihduttavan on vaikea oppia tekemään sellaisia valintoja ruokavalioonsa, että painonpudotus on pysyvä. Ohjatussa laihdutuksessa ENE-tuotteita käytetään tyypillisesti enintään kahdeksan viikkoa yhtäjaksoisesti.

3. Voiko niiden käyttöön liittyä haittoja?

Niukka energiansaanti vie elimistön säästöliekille, jolloin elimistö alkaa kuluttaa rasvan lisäksi proteiinivarastoja eli lihaskudosta. Kun ENE-dieetti toteutetaan lääkärin ohjauksessa, tähän varaudutaan lisäämällä ruokavalioon proteiinia.

ENE-valmisteiden käyttäjän ei tarvitse olla huolissaan tarvittavien ravintoaineiden saannista, sillä ne löytyvät valmisteista.

4. Miten polysakkaridit toimivat?

Polysakkaridit ovat hyvin pitkäketjuisia sokereita, joiden vaikutus perustuu niiden kykyyn kerätä nestettä suolistoon ja mahalaukkuun. Tämä aiheuttaa nopeasti kylläisyyden tunteen ja pienentää annoskokoja. Polysakkarideja myydään kapseleina. Lähes saman vaikutuksen voi saada juomalla vettä ennen ateriaa.

5. Kenelle niistä voi olla apua?

Polysakkaridit sopivat ihmiselle, joka ei hallitse syödyn ruoan määrää. Lihavuudessa kylläisyysviestin kulku aivoihin voi olla häiriintynyt. Normaalipainoisellakin sen kulku vie vartin, eli jos ihminen syö aina sen verran, että tuntee olonsa kylläiseksi, hän syö joka kerta yli tarpeensa. Polysakkarideilla kylläisyyden tunne tulee nopeammin.

Jos haluaa hallita painoa, syöminen pitäisi lopettaa vähän ennen kylläisyyden tunnetta ja odottaa hetki. Mikäli sen jälkeen on vielä nälkä, voi ottaa lisää.

6. Saako polysakkarideja käyttää huoletta?

Jos syöminen järkeistyy niiden avulla, toki saa. Kaikkia apukeinoja ei kuitenkaan pidä käyttää yhtä aikaa: jos käyttää polysakkarideja, ei pidä käyttää ENE-tuotteita tai painonhallintaan tarkoitettuja lääkkeitä.

Koska polysakkaridit voivat hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, diabeetikon kannattaa kysyä niiden käytöstä omalta lääkäriltä. Kilpirauhasen toimintahäiriöitä sairastavan tulee myös keskustella käytöstä lääkärin kanssa.

7. Milloin painonhallintaan tarvitaan lääkkeitä?

Lääkkeet on tarkoitettu aikuisen henkilön merkittävän ylipainon hoitoon. Ne on tarkoitettu henkilölle, jonka painoindeksi on yli 30. Jos henkilöllä on jokin liitännäissairaus, jota ylipaino pahentaa, painoindeksi voi olla hiukan alempikin. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi diabetes, kohonnut verenpaine, uniapnea tai nivelrikko.

Lääkitys ei ole ensisijainen tapa hoitaa lihavuutta. Se voi nopeuttaa painonpudotusta, auttaa motivoinnissa ja helpottaa pitämään laihtumisella saavutettu uusi paino. Lääkehoitoon kuuluu aina elintapaohjaus ja sen valvonta, sillä ilman elintapamuutoksia myöhempi painonhallinta on hankalaa eikä lääkitystä ole tarkoitus jatkaa pysyvästi painon laskettua.

Markkinoilla on tällä hetkellä vain yksi valmiste, jota voidaan käyttää painon alentamisen ja -hallinnan apuna.

8. Miten lääke toimii?

Tällä hetkellä markkinoilla on vain yksi, orlistaattia sisältävä lääke. Orlistaatti estää haiman erittämän lipaasientsyymin toimintaa, jolloin kolmannes syödystä rasvasta ja noin neljännes ravinnon kolesterolista jää imeytymättä.

Lääkkeen avulla laihduttajan paino putoaa yhden ylimääräisen kilon jokaista pudotettua kahta kiloa kohden.

9. Voiko lääkkeestä olla haittaa?

Koska orlistaatti haittaa rasvojen imeytymistä, rasvaisen ruuan syömisen seurauksena ulosteet ovat rasvaisia, ja voi aiheutua ikävää ulostamispakkoa, ulostetahroja ja ilmavaivoja. Tämän vuoksi ruokavalion rasvan määrää tulee rajoittaa. Pyrkimys olisi, että aterioiden energiasta korkeintaan 30 prosenttia tulee rasvasta.

Orlistaatti voi haitata rasvoihin sitoutuvien muiden lääkkeiden imeytymistä. Jos ylipäänsä käyttää säännöllistä lääkitystä tai sairastaa jotain perussairautta, orlistaatin käytöstä tulee kysyä omalta lääkäriltä.

Pitkäkestoinen käyttö saattaa heikentää rasvaliukoisten vitamiinien, eli A-, D-, E- ja K-vitamiinien imeytymistä.

10. Onko markkinoille tulossa lähiaikoina uusia painon alentamiseen ja -hallintaan tarkoitettuja lääkkeitä?

Markkinoilla on ollut orlistaatin lisäksi toinenkin valmiste, mutta sivuvaikutusten vuoksi se on poistettu markkinoilta. Lihavuustutkijat ovatkin huolissaan siitä, ettei lihavuuden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehitykseen panosteta riittävästi. Lääkkeiden tarve olisi valtava. Suomessa väestön painonnousu on hetkellisesti tasaantunut, mutta maailmassa on maita, joiden väestöstä 30 prosenttia on lihavia, kuten Meksiko ja USA.

Lihavuuden lääkehoidosta ongelmallisen tekee lihavuuden monialaisuus: yhdellä pillerillä on hankala hallita sekä aineenvaihduntaa että kylläisyyttä. Yhdysvaltain ja Euroopan lääkeviranomaiset ovat suhtautuneet nihkeästi uusiin lääketulokkaisiin. Tuorein ehdokas, fentermiiniä ja topiramaattia sisältävä lääke, vaikuttaa keskushermoston kautta, mikä tyypillisesti lisää ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa epämuodostumien ja sydänsairauksien vaara.

Asiantuntijana Kirsi Virtanen, lääketieteen dosentti, Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja, PET- Keskus, Turun yliopisto.

Seura 33/2014

X