Kuntojuoksija – vältä nämä 5 virhettä

Onko juoksuharrastuksesi tyssännyt, etkä oikein tiedä miksi? Lue asiantuntijan ohjeet.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Onko juoksuharrastuksesi tyssännyt, etkä oikein tiedä miksi? Lue asiantuntijan ohjeet.
(Päivitetty: )
Teksti: Tuomas MacGilleon

Juoksuharrastusta aloittavan on helppo sortua virheisiin, jotka tappavat harjoittelumotivaation. Tampereen Pyrinnön yleisurheilujaoston valmennuspäällikkö ja entinen kilpajuoksija Lauri Hollo listaa niistä yleisimmät.

1. Älä temmo heti liian kovaa

”Tämä on ehkä legendaarisin virhe. Lähdetään nollista liikkeelle ja juostaan liian usein, liian pitkiä matkoja tai liian kovaa. Pahinta on, jos tehdään kaikkia kolmea samaan aikaan.

Tämä on etenkin keski-ikäisten miesten ongelma. Muistellaan, että silloin armeijan Cooper-testissä meni niin ja niin paljon, eikä huomata että siitä on 25 vuotta ja 25 kiloa.

Siinä käy niin, että lihakset kipeytyvät sen verran, ettei juokseminen ole enää kivaa. Alkuvaiheessa maltti on ykkösasia. Kannattaa mieluummin juosta liian lyhyitä ja kevyitä lenkkejä kuin päinvastoin.”

2. Älä lorvi välillä

”Osalla kuntojuoksijoista ongelmana on laiskuus ja säännöllisyyden puute. Innostutaan ensin ja juostaan kaksi viikkoa. Sitten tulee kaksi viikkoa, joiden aikana ei muka ehdi. Kuukauden jälkeen ollaan takaisin nollapisteessä.

Säännöllisyys on hyvin tärkeää. Kolme harjoituskertaa viikossa on määrä, jolla kunto pysyy yllä.

Pitkäjänteinen harjoittelu sopii huonosti yhteiskuntaan, jossa kaikki pitäisi saada heti ja nyt. En pidä järkevänä sitä, että esimerkiksi HIIT- ja crossfit-harjoittelua markkinoidaan huonokuntoisille. Toki jos on kova kuntopohja, se voi olla hyvää vaihtelua.”

3. Älä juutu saamaan lenkkiin

”Säännöllistä harjoittelua tarvitaan, mutta tasapaksuus on pahasta. Juoksemalla aina samaa viiden kilometrin lenkkiä samalla vauhdilla ei voi kehittyä.

Jos harjoittelee viisi kertaa viikossa, kahtena kertana olisi hyvä tehdä jotain muuta, kuten intervalliharjoittelua. Pallopelit tarjoavat niistä pitäville luontaisen intervallitreenin, siinä tulee pyrähdyksiä ja ärsykevaihtelua.

Intervallijuoksuun on netissä valtava määrä ohjeita. Jos kuntoilee omaksi ilokseen, ei ole juuri väliä mitä niistä noudattaa. Mutta jos harjoittelu on tavoitteellisempaa, kannattaa hankkia valmennusapua esimerkiksi Suomen Urheiluliiton virallisten juoksukoulujen kautta.”

4. Älä unohda lihaskuntoa

”Nykyisin on vallalla ajatus, että venyttely ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa urheilijalle hyväksi. Kuntoilumielessä liikkuvien on silti hyvä tehdä iltaisin pitkiä, rauhallisia venytyksiä.

Myös lihaskunnon vaikutus juoksutekniikkaan on merkittävä. Jos keskivartalo on huonossa kunnossa, asento kärsii eikä juoksuvauhtia pysty pitämään yllä.

Moni tulee juoksukouluun ja kuvittelee, että valmentajalla on takataskussa taikatemppu, jolla juoksutekniikka muutetaan oikeaksi. Ei sellaisia kikkoja ole.

Jokaisella on luontainen juoksutyyli, jota ei voi ihan hirveästi muuttaa. Sen sisällä on toki pieniä asioita, joita voi korjata. Se vaatii aikaa ja ongelmaan auttavien liikkeiden jauhamista.”

5. Älä keskity vääriin välineisiin

”Juoksukengät on se asia, mistä ei kannata ikinä tinkiä. Vaatetus on sitten toinen juttu, ei joka vuosi tarvitse ostaa uusia teknisiä vaatteita. Niiden merkitys on vähäinen, puhumattakaan lisäravinnepuolesta. Kuntoilijat ovat iso kuluttajamassa, jolle markkinoidaan kaikenlaista välttämättömänä harjoitteluapuna.

Kuntoilija pärjää järkevällä ravinto-opilla ja tavallisella sapuskalla, eikä pari puolimaratonia vuodessa juokseva perushölkkääjä tee palautusjuomilla tai energiageeleillä mitään. Tilanne tietenkin muuttuu, jos treenaa 150 kilometriä viikossa.”

X