Kuulitko jo näistä? - Vuoden 2018 hyvät terveysuutiset ovat tässä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) keräsi yhteen vuoden 2018 hyviä terveysuutisia. Mitä kuuluu vauvaperheille ja saavatko aikuiset riittävästi D-vitamiinia?
Suomalaisilla riittävästi D-vitamiinia, kolesterolitasot laskeneet ja nuorten alkoholinkäyttö vähentynyt
Keväällä julkaistun FinTerveys-raportin mukaan suomalaisten elintavoissa ja terveydessä on tapahtunut paljon hyvää: kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla vuosien 2011 ja 2017 välillä ja kolesterolitasot ovat laskeneet, väestöstä valtaosalla oli myös kohtalainen tai korkea positiivinen mielenterveys.
Toisen tutkimuksen mukaan nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt ja juomisen tilalle on löytynyt parempaa tekemistä. Nuorten mielestä merkittäviä syitä on kolme: alkoholia on vaikeampi hankkia, vanhempien asenteet tiukemmat ja kavereiden kanssa tehdään muutakin kuin juodaan.
© iStock
Väitöskirjatutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisy tehoaa koulutustausta riippumatta. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on tärkeä tavoite terveydenedistämistyössä, joten väitöskirjatutkimus auttaa kehittämään diabeteksen ehkäisytyötä yhä parempaan suuntaan.
Suomalaisten D-vitamiinitasot ovat nousseet 2000-luvulla huomattavasti ja aikuisista yli 90 prosentilla verestä mitattu D-vitamiinitaso oli riittävä ilman vitamiinilisien käyttöä. Tämä kuitenkin edellyttää, että aikuinen käyttää nestemäisiä maitotuotteita ja kasvisöljypohjaisia ravintorasvoja päivittäin sekä syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Pneumokokkirokotteet vähentäneet pikkulasten tauteja mutta myös aikuisväestön keuhkokuumeita
THL:n mukaan kansallisen rokotusohjelman pneumokokkirokotukset ovat vähentäneet pikkulasten tauteja arvioitua enemmän.
Rokotukset ovat vähentäneet erityisesti korvatulehduksia, jonka ansioista taas antibioottikuurit ovat vähentyneet 18 prosenttia ja korvien putkitukset 15 prosenttia.
Vakavat pneumokokkitaudit, kuten aivokalvotulehdus ja verenmyrkytys, ovat vähentyneet.
Myös aikuiset hyötyvät lasten rokotuksista epäsuorasti rokotusten aikaansaaman laumasuojan ansiosta.
Vuonna 2010 kansalliseen rokotusohjelmaan tullut pneumokokkirokotus on vähentänyt merkittävästi rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita. Koko aikuisväestössä keuhkokuumeen aiheuttamat sairaalahoidot ovat vähentyneet 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä 7 prosenttia.
”Ennen pikkulasten rokotusten aloittamista 65 vuotta täyttäneiden keuhkokuumeet lisääntyivät. Rokotusten alkamisen jälkeen ne kääntyivät laskuun. Viisi vuotta pneumokokkirokotusten aloittamisen jälkeen vähenemä oli noin 7 prosenttia. Vaikka tämä prosenttiosuus vaikuttaa pieneltä, se on kansanterveydellisesti merkittävä, koska keuhkokuumeita on paljon”, sanoo professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta THL:n tiedotteessa.
© iStock
Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin viime vuonna vähiten vuosikymmeniin
Kesällä kerrottiin, että raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vuonna 2017 vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970. Merkittävästi vähenivät alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä.
”Nuorten raskaudenkeskeytysten määrän väheneminen on monen asian summa. 2000-luvun alkuvuosina terveystiedosta tuli pakollinen oppiaine kouluissa ja jälkiehkäisystä poistui reseptipakko. Viime vuosina kunnat ovat yhä enemmän heränneet tarjoamaan nuorille ilmaista ehkäisyä. Samalla myös verkko on helpottanut nuorten tiedonhakua”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino tiedotteessa.
Kaikissa Suomen maakunnissa on nyt vähintään yksi turvakoti
Vuonna 2018 turvakotipalvelut saivat neljä miljoonaa euroa lisärahoitusta, jonka turvin tänä vuonna aukesi neljä uutta turvakotia. Myös toiminnassa oleviin turvakoteihin saatiin lisäpaikkoja. Hämeenlinnaan avattiin turvakoti kesäkuussa, ja nyt kaikissa Suomen maakunnissa on vähintään yksi turvakoti.
Vuoden 2017 asiakaspalautteen perusteella turvakotien asukkaat ovat tyytyväisiä erityisesti palvelun turvallisuuden luomisessa ja palvelun luottamuksellisuudessa.
Vauvaperheille kuuluu pääosin hyvää
Syyskuussa julkaistun Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut-pilottitutkimuksen tulosten mukaan vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja arkensa sujumiseen.
Puolet isistä käyttää enintään yhdeksän viikon isyysvapaan ja työpaikoillakin suhtaudutaan myönteisesti isyysvapaisiin. Vapaiden käytön esteeksi nousee työtehtävien järjestely.
Isien perhevapaiden käyttö edistää sukupuolten tasa-arvoa, ja sillä on myös pysyviä vaikutuksia isän ja lapsen suhteeseen.