Tiesitkö, että laihdutus voi saada sappikivet riehaantumaan?
Leikkaus on ainut pätevä apu kivuliaisiin sappikiviin. Jos sappikivikohtauksia tulee kuitenkin vain satunnaisesti, on niitä järkevämpi hoitaa lääkkeillä ja elintavoilla.
Sappikivet vaivaavat joidenkin arvioiden mukaan jopa 10–15 prosenttia aikuisista.
1. Mitä sappikivet oikein ovat?
Sappikiviä muodostuu monimutkaisen prosessin seurauksena, kun sapen ainesosat kiteytyvät sappirakossa.
Kivet voidaan jakaa koostumuksen perusteella kolesteroli- ja pigmenttikiviin. Kolesterolikivet ovat selvästi yleisempiä. Taustalla on usein monitahoinen aineenvaihdunnallinen ongelma, jossa yhteyttä esimerkiksi pelkästään korkeaan veren kolesterolipitoisuuteen ei ole osoitettu.
Pigmenttikivien syntymekanismi on erilainen. Ne voivat muodostua muun muassa pitkäaikaisten sairauksien, kuten maksakirroosin seurauksena. Sillä, mistä kivet ovat muodostuneet, ei ole kuitenkaan käytännössä merkitystä hoitoa valitessa.
2. Mikä lisää sappikivien vaaraa?
Tavallisimpia riskitekijöitä ovat ikääntyminen, naissukupuoli, diabetes ja lihavuus. Myös turhan nopea laihduttaminen lisää riskiä sappikivien muodostumiseen. Esimerkiksi varsin suosittujen, erittäin niukkaenergisten dieettien yhteydessä riski sappikivien muodostumiseen on kohonnut.
Laihdutusleikkauksen jälkeen paino putoaa nopeasti, jolloin sappikiviä voi myös muodostua. Raskausaikana osalle naisista kiteytyy sappirakkoon sappisoraa ja -kiviä. Synnytyksen jälkeen sora ja pienet kivet häviävät itsestään suurimmalta osalta.
3. Miten sappikivet oireilevat?
Suurimmalla osalla meistä sappikivet eivät oireile mitenkään. Niitä löydetäänkin usein sattumalta, kun potilasta tutkitaan muista syistä.
Erään tutkimuksen mukaan vain noin viidesosa potilaista, joilta oli sattumalta löydetty sappikivet, kärsi 15 vuoden aikana niiden aiheuttamista oireista.
Tyypillisin oire on sappikivikohtaus. Sen tunnistaa ruokailun jälkeen alkavasta ylävatsakivusta, joka paikallistuu oikealle puolelle. Kipu voi säteillä oikean lavan seutuun ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Erityisesti raskas, rasvainen ruoka voi laukaista oireet.
Oireita voi tarvittaessa lievittää tavallisilla tulehduskipulääkkeillä. Parhaiten oireet rauhoittuvat reseptillä saatavilla kipulääkkeillä, jotka rentouttavat sappiteitä.
Ensimmäisen sappikivikohtauksen jälkeen vain noin puolet saa seuraavan vuoden aikana uuden kohtauksen. Osalla sappikivikohtaus voi jäädä ainoaksi tai sitten se uusii vasta vuosien kuluttua.
Hakeudu aina arvioon päivystykseen, jos et ole varma oireiden aiheuttajasta, jos oirekuva on erilainen kuin aiemmissa kipukohtauksissa, jos oireet eivät rauhoitu tai jos sappikohtaukseen liittyy kuumeilua tai ihon ja silmien keltaisuutta.
4. Ovatko sappikivet vaarallisia?
Sappikivet eivät itsessään ole vaarallisia, mutta voivat aiheuttaa hankalan toistuvan oireilun tai joissain tapauksissa niihin voi liittyä lisätauteja. Näitä ovat sappirakon tulehdus, sappikivien aiheuttama sappitiehyeen tukos ja sappikivien aiheuttama haimatulehdus. Tällöin sappikivikohtauksen kipu ei yleensä hellitä, ja siihen voi liittyä kuumeilua tai keltaisuutta.
Jos epäilee vaikeampaa taudinkuvaa, on syytä suunnata heti päivystykseen. Tällainen kehittyy onneksi vain hyvin pienelle osalle.
5. Miten sappikivikohtauksia voi ehkäistä?
Syömällä säännöllisesti ja kohtuullisen kokoisia aterioita, koska näin ruoansulatus rasittuu vähiten. Terveelliseen ruokavalioon kuuluvat täysjyvävalmisteet, kasvikset, marjat ja hedelmät. Rasvaiset ruoat voivat laukaista sappikivitaudista kärsivällä potilaalla sappikivikohtauksen, joten näitä suosittelen välttämään.
Oireiden vuoksi ruokavaliota ei kannata kuitenkaan turhaan rajoittaa, vaan jättää pois ne ruoka-aineet, joiden huomaa aiheuttavan oireita.
Jos on ylipanoa, kannattaa laihduttaa – mutta maltilla. Kuten sanottu, nopea painonpudotus voi jopa lisätä riskiä kivien muodostumiseen ja siten pahentaa oireita.
Kannattaa myös harrastaa säännöllisesti liikuntaa, sillä vähäinen liikkuminen lisää sappikivien vaaraa.
6. Auttaako maksanpuhdistuskuuri pääsemään eroon kivuliaista sappikivistä?
Näissä kuureissa käytetään muun muassa öljyä, greippimehua ja karvassuolaa. Tutkimusnäyttöä ruokavaliohoitojen vaikutuksista ei ole. Voidaan kuitenkin ajatella, että jos vaivaan olisi näin yksinkertainen ratkaisu, niin se olisi ollut todennäköisesti yleisessä käytössä jo vuosien ajan.
7. Missä vaiheessa aletaan harkita leikkausta?
Leikkaustarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Mutta jos kipukohtauksia tulee toistuvasti tai jos sappikiviin liittyy lisätauti, päädytään lähes aina leikkaukseen.
Leikkausta harkitessa on tärkeä tiedostaa, ettei mikään leikkaus ole riskitön. Vaikka erityisen vakavat ongelmat, kuten leikkauksessa tullut sappitievaurio, ovatkin erittäin harvinaisia, voivat ne aiheuttaa huomattavasti suuremman haitan kuin esimerkiksi muutaman kerran vuodessa ilmenevät oireet.
Kun oireista aiheutuu selkeä haitta, ovat potilaat kuitenkin lähes aina tyytyväisiä leikkaushoitoon.
8. Mitä leikkauksessa tehdään?
Sappirakon leikkauksessa sappirakko ja sen sisältämät kivet poistetaan. Suurin osa leikkauksista tehdään tähystysleikkauksena ja päiväkirurgisesti, eli potilas pääsee kotiin jo samana päivänä. Kaikki leikkaukset tehdään nukutuksessa.
Leikkauksen jälkeiset tyypilliset vaivat, kuten haavakipu, helpottavat usein muutamassa päivässä.
Tähystysleikkauksen jälkeen vatsaonteloon jäävä kaasu tuntuu usein muutaman päivän ajan hartiapistoksena. Yleensä sairauslomaa annetaan noin viikko.
9. Auttaako leikkaus?
Mikäli leikkauspäätös on tehty oikein, helpottavat oireet lähes kaikilla. Sen sijaan esimerkiksi ilmavaivat, vatsan turvottelu, pitkäaikaiset vatsakivut ja huonovointisuus runsaan syömisen jälkeen eivät yleensä ole sappikivitaudin oireita. Sappirakon leikkaus ei siis poista näitä oireita.
Sappikiviä voi joskus muodostua myös sappikivileikkauksen jälkeen maksan sisäisiin tai ulkoisiin sappiteihin. Tällaiset sappitiekivet ovat onneksi leikkausten jälkeen varsin harvinaisia.
10. Kuinka yleisiä sappikivet ovat?
Sappikivet ovat yleinen vaiva aikuisilla. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 10–15 prosentilla aikuisista on sappikiviä.
Ikääntyessä sappikivet yleistyvät, ja naisilla on niitä useammin kuin miehillä. Jopa puolella yli 75 vuotta täyttäneistä naisista on sappikiviä. Samanikäisistä miehistä niitä on kolmasosalla. Nuorilla ja erityisesti nuorilla miehillä sappikivet ovat harvinaisia.
Asiantuntijana gastrokirurgian erikoislääkäri Mika Ukkonen (LT, KTM), Tampereen yliopistollinen sairaala.
Artikkeli on päivitetty 21.6.2023 klo 11:30