Miran nilkka ja pohjeluu murtuivat laskettelurinteessä: ”Kun tapaturmasta on kulunut vuosi, tiedän vasta, jääkö siitä pysyvää haittaa”

Pieni hetki rinteessä muutti Mira Toivosen elämän. Vasta kun tapaturmasta on kulunut vuosi, tiedetään, jääkö siitä pysyvää haittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lasketteluonnettomuudesta on kulunut lähes vuosi. Mira Toivonen on päässyt jo palaamaan rinteeseen, ja laskettelun ilo on edelleen tallella.

Pieni hetki rinteessä muutti Mira Toivosen elämän. Vasta kun tapaturmasta on kulunut vuosi, tiedetään, jääkö siitä pysyvää haittaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Mira Toivonen, 47, aloitti laskettelun lukioikäisenä, ja hänellä on takanaan tuhansia hiihtotunteja. Mira on varovainen laskija ja välttynyt tähän asti tapaturmilta ja läheltä piti -tilanteilta. Viime pääsiäisenä hän sai huomata, kuinka elämä voi muuttua hetkessä.

”Jalkaterä roikkui holtittomana”

Hankimme kymmenen vuotta sitten mökin Rukalta talvilomien viettopaikaksi ja menimme sinne myös viime pääsiäisenä laskettelemaan. Varoittelin tuttuun tapaani lapsiani, jotka olisivat halunneet laskea metsässä merkittyjen reittien ulkopuolella. Mutta tapaturma voi sattua perusturvallisessa rinteessäkin, kuten minulle kävi.

Rinne oli jyrkkä, mutta vauhtini oli varsin maltillinen, kun oikeanpuoleinen suksiside aukesi: mono jäi roikkumaan siihen kärjestään ja pyörähdin ympäri. Löin keikauksessa myös pääni, jota kypärä onneksi suojasi.

Jalalle oli käynyt huonosti. Paikalle tulleet ihmiset auttoivat monon jalastani. Jalkateräni roikkui holtittomana, mutta ihme kyllä, en tuntenut missään kovaa kipua.

Röntgenistä kipsattavaksi ja ortopedille

Pääsin puolessa tunnissa tapaturmahetkestä lääkärin vastaanotolle ja röntgeniin. Jalassani oli kaksi murtumaa, ja se kipsattiin.

Lääkäri piti vammaani epätyypillisenä ja kehotti hakeutumaan parin päivän sisällä ortopedille. Siten pääsiäislomamme keskeytyi, ja palasimme kotiin Helsinkiin.

Pääsiäismaanantaina päivystävä ortopedi kuvasi jalkani uudelleen. Nilkan lisäksi myös pohjeluuni oli murtunut, ja jalka piti leikata. Se oli välttämätöntä, sillä muuten en välttämättä koskaan liikkuisi entiseen tapaani – juoksisi ja laskettelisi.

Kolmen kipsin hoitoprosessi

Leikkauksen jälkeen jalkani kipsattiin kahdeksaksi viikoksi. Kipsejä oli koko hoitoprosessin aikana kolme, ja niistä pisinpään pitämäni oli aavistuksen väärässä asennossa, mikä vaikeutti jalalle varaamista.

Arki kipsin kanssa oli hankalaa, sillä ensikertalaisena en tiennyt, millaiset tuntemukset ovat normaaleja ja millaisista pitäisi ottaa yhteyttä lääkäriin.

Kolme ensimmäistä viikkoa olivat vaikeimmat, kun jalan piti olla koko ajan kohoasennossa ja nilkan sydämen yläpuolella.

Ikävintä oli olla toisten avun varassa. En päässyt itse edes suihkuun, enkä kyynärsauvojen vuoksi voinut kuljettaa käsissäni mitään, edes teekuppia.

Kipsi poistettiin juuri ennen kaksosteni ylioppilasjuhlia. Kuvittelin, että emännöisin juhlat tuosta vain, mutta jalka olikin surkastunut eikä sallinut vielä kävelyä.

Sain jalkaani irrotettavan tuen ja yhteiseloni kyynärsauvojen kanssa jatkui.

Kävelyä hankaloitti myös leikkauksessa nilkkaani tukemaan laitettu metalli. Se poistettiin toisessa leikkauksessa juhannusviikolla, ja pääsin vihdoin aloittamaan kunnolla kävelyharjoitukset.

Suhde fysioterapeuttiin jatkuu

Alussa kävin fysioterapeutin vastaanotolla kerran viikossa, nykyisin kerran kuukaudessa. Vasta kun tapaturmasta on kulunut vuosi, tiedetään, jääkö siitä pysyvää haittaa.

Korkokengillä kävely on viimeinkin alkanut sujua, mutta juoksu ei vielä rullaa eikä ole symmetristä. Olen päättänyt, että jonakin päivänä sekin vielä onnistuu.

Tapaturma havahdutti minut huomaamaan, kuinka elämä voi muuttua silmänräpäyksessä. Se on opettanut minulle kärsivällisyyttä. Kehoon tulleet vauriot vaativat aikaa korjaantuakseen, eikä paranemista voi hoputtaa.

Joululomalla, kahdeksan kuukautta tapaturman jälkeen, palasin rinteeseen. Jännitin ja pelkäsin, pystynkö enää nauttimaan hiihtämisestä. Pelko oli turha: laskettelun ilo on tallella. Laskettelureissu Alpeille on jo varattu.

Uusi älykipsi kuntoutumiseen

1. Tekoälyä hyödyntävä älykipsi helpottaa tapaturmapotilaiden kuntoutusta. Se auttaa potilasta toteuttamaan fysioterapeutin suunnittelemaa, henkilökohtaista kuntoutusohjelmaa, ohjaa sopivaan harjoitustasoon ja auttaa välttämään toipumista hidastavaa ylirasitusta.

2. ”Älykipsi on sovellus, joka kerää tietoa esimerkiksi 
kipsiin kiinnitetystä sensorista. Se ohjaa keräämänsä tiedon 
perusteella potilasta toimi-
maan tilanteeseen sopivalla 
tavalla”, ylilääkäri Markus Torkki sanoo.

3. Sovellus tallentaa keräämänsä tiedot, joista on hyötyä kuntoutuksen seurannassa. Älykipsi on testikäytössä Pohjola Sairaalassa.

X