Tiesitkö tämän – keuhkoveritulpan syy usein jalan laskimotukos

Vaarallinen keuhkoveritulppa saa usein alkunsa alaraajojen laskimotukoksista. Niitä voidaan ehkäistä arkisilla valinnoilla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Laskimoiden veritulpan aiheuttaa veren hyytyminen laskimoissa

Vaarallinen keuhkoveritulppa saa usein alkunsa alaraajojen laskimotukoksista. Niitä voidaan ehkäistä arkisilla valinnoilla.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Keuhkoveritulppa aiheutuu varsin usein laskimotukoksesta. Lue asiantuntijalääkärin vastaukset miten riskiä voidaan pienentää ja tautia ehkäistä.

1. Tarvitseeko ambulanssia, jos keuhkoveritulppa?

Usein keuhkoveritulpan syynä alaraajojen laskimotukos, ja todennäköisimmin reiden, nivusen ja lantion kuin pohkeen verihyytymä. Voimakas hengenahdistus on merkkinä siitä, että tukos on lähtenyt liikkeelle ja kulkeutunut keuhkovaltimoon. Tällöin täytyy soittaa nopeasti hätänumeroon, sillä iso tukkeuma voi romahduttaa verenkierron minuuteissa.

Lievä hengenahdistus, jaksamattomuus, huonovointisuus ja joskus verinenkin yskä viittaavat pienempään hyytymään keuhkoihin verta vievissä valtimoissa. Myös tällöin pitää lähteä heti päivystykseen.

Myös pohkeen alueella olevan laskimotukoksen vuoksi tulee mennä päivystykseen, mutta tähän ei tarvita ambulanssia. Itse ei kannata hypätä auton rattiin: liike voi saada hyytymän repeämään, jolloin siitä voi revetä osia muualle verenkiertoon. Jos turvotus on lievää ja vointi on hyvä ja on yö, voi nostaa jalan ylös ja hakeutua hoitoon aamulla.

2. Millaiset oireet viittaavat alaraajan laskimotukokseen?

Jalkaterän ja pohkeen turvotus ja usein pohkeen takaosaan paikallistuva kipu ja punoitus viittaavat alaraajan laskimotukokseen eli laskimoon tulleeseen verihyytymään. Kipu kovenee kosketuksesta tai kun potilas astuu jalalle tai koettaa koukistaa ukkovarvasta ylöspäin.

Koko jalan turvotus viittaa tukokseen reiden, nivusen tai lantion alueella, ja tällöin kipu on edellistä kovempaa.

Potilas osaa usein itsekin epäillä veritulppaa, sillä oireet ilmaantuvat tyypillisesti pitkän paikallaolon, kuten lentomatkan tai leikkaushoitoa seuraavan vuodenlevon tai kipsin jälkeen.

3. Miten alaraajan veritulppa diagnosoidaan?

Veritulppa näkyy ultraäänitutkimuksessa, joka on potilaalle kivuton eikä vaadi minkäänlaisia valmisteluja. Epävarmoissa tilanteissa voidaan ottaa verikoe ja tehdä niin sanottu D-dimeerin määritys. Se on kuitenkin vain suuntaa-antava, koska tulehdukset ja ikä nostavat tätä arvoa. Taustatekijät, eli potilaan kuvaus edeltävistä tapahtumista ja oireet, ovat merkittävämpiä diagnosoinnin apuja.

Verikoetta tarvitaan hoidon suunnitteluvaiheessa, jolloin siitä katsotaan esimerkiksi hemoglobiini, verihiutaleiden määrä ja maksa- ja munuaisarvot.

4. Kuinka jalan laskimotukos poistetaan?

Jos potilaan vointi on hyvä ja tukos ulottuu korkeintaan polvitaipeeseen, hoidoksi riittää yleensä napapiikillä annettu nopeasti vaikuttava verta ohentava hepariinilääkitys, jota potilas usein jatkaa kotona. Mikäli potilaalla on oireita, hän viipyy jonkin aikaa sairaalassa seurattavana. Seuranta voi olla tarpeen silloin, kun potilaalla on muita sairauksia.

Lisäksi potilaalla aloitetaan hitaammin vaikuttava, tablettimuotoinen verenohennuslääkitys, joka kestää vähintään kolmesta kuuteen kuukautta. Se voi olla myös elinikäinen, kuten silloin, jos potilas on iäkäs ja vaara tukoksen uusimisesta on suuri.

Ylempänä jalassa ja varsinkin lantion alueella oleva hyytymä voidaan poistaa paikallisella liuotushoidolla eli suonensisäisesti annettavalla tukoksia avaavalla lääkeaineella.

Lue myös: 10 kysymystä laskimotukoksesta – Onko laskimotukos aina vaarallinen ja mistä sen tunnistaa?

5. Miten tuore jalan veritulppa vaikuttaa arkeen?

Sairaalasta kotiutunut potilas voi elää hyvinkin normaalia elämää. Normaalilla elämällä tarkoitetaan liikkuvaa elämäntapaa, ei istuskelua. Kävelylenkit ja arkiaskareet kannattaa ottaa päivittäiseksi tavaksi heti kotiin tultua.

Jos jalka on vielä turvoksissa, voi käyttää lääkinnällisiä hoitosukkia. Ne laskevat turvotusta ja ehkäisevät ihorepeämiä. Lääkinnällinen hoitosukka on lääkärin määräyksestä hankittu, yksilöllinen tukisukka. Sen teho perustuu sukkaan kudottuun paineeseen, joka tehostaa nivel- ja lihaspumpun toimintaa sekä estää veren ja nesteiden takaisinvirtausta kudoksissa.

6. Vaikuttaako laskimotukos syömisiin?

Tämä riippuu käytetystä verenohennuslääkityksestä. Jos käytetään Marevan-kauppanimellä myytävää varfariinia, hoidon aikana veren hyytymiseen vaikuttavan K-vitamiinin saanti ei saisi paljoa vaihdella. K-vitamiinia löytyy varsinkin vihreistä, erityisesti tummanvihreistä kasviksista, kuten parsakaalista ja pinaatista.

K-vitamiinia sisältävät kasvikset eivät sellaisenaan ole vaaraksi. Vaarallista on, jos niiden käyttötapa muuttuu kesken hoidon eli potilas alkaa joko vähentää tai lisätä merkittävästi niiden syömistä. Ruokatottumukset vaikuttavat potilaan varfariiniannokseen.

7. Uusiiko keuhkoveritulppa?

Noin 5–30 prosentilla tukos uusiutuu, ja se uusiutuu tavallisesti yhden–kolmen kuukauden kuluttua verenohennuslääkityksen loppumisesta. Jos potilaalla on paljon veritulpan riskitekijöitä, uusimisriskiä voidaan pienentää ehkäisevällä lääkityksellä.

Veritulpan riskejä ovat lähisukulaisen sairastama veritulppa, vaihdevuosien hormonikorvaushoito, ehkäisypillerit etenkin tupakoivilla naisilla, ylipaino, alaraajojen vammat, vaikea muu sairaus, suonikohjut, pitkä paikallaolo ja ikä. Nuorista aikuisista yksi tuhannesta saa syvän laskimotukoksen, mutta yli 70-vuotiaista se tulee yhdelle sadasta.

8. Miten keuhkoveritulppa on vältettävissä?

Työssä istumista kannattaa tauottaa ja nousta välillä jaloittelemaan tai ainakin seisomaan ja tehdä varpaillenousuja tai vaikka tuolilta istumaannousuja.

Jos työssä istuu paljon, vapaa-aikana kannattaa karttaa tuolia.

Yli kuuden tunnin yhtäjaksoinen pitkä istuminen on selvä veritulpan riski.

Jos lentää tai ajaa pitkiä matkoja, kannattaa niiden aikana nousta jaloittelemaan ja pitää lentosukkia. Lentokoneen kuiva ilma lisää nestehukkaa, mikä lisää riskiä saada laskimotukos, joten lennolla tulisi muistaa juoda vettä.

Lue myös: Aktiiviliikkuja Tuula, 62, on sairastanut seitsemän veritulppaa – ”Syy toistuviin tukoksiin on toistaiseksi tuntematon”, Anna.fi

9. Miten keuhkoveritulppaa voi ehkäistä?

Diabetes ja kohonneet veren rasva-arvot altistavat veritulpalle, joten niiltä suojaavat elintavat ehkäisevät veritulppaa. Niillä tarkoitetaan liikuntaa, normaalipainoa ja vähäsuolaista sekä vähän kovaa ja runsaasti pehmeää rasvaa sisältävää ruokavaliota ja tupakoimattomuutta.

Laskimotukos on todella harvinainen ihmisellä, jolla ei ole yhtään veritulpan riskitekijää. Siten veritulppa on ehkäistävissä oleva sairaus.

10. Milloin oma veritulppariski pitää selvittää?

Omaa riskiä kannattaa lähteä selvittämään, jos lähisuvussa on paljon veren hyytymishäiriöön viittaavia keskenmenoja tai nuorena tulleita laskimotukoksia tai henkilöitä, joilla tukos on tullut poikkeavaan paikkaan, kuten käteen. Selvitystyön voi laittaa alulle terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai yksityislääkärillä.

Asiantuntijana Juhani Sneck, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Terveystalo.

Artikkelia on päivitetty 7.11.2023 klo 11:50

X