Lemmikin kuolemaa saa surra

Kysymys

Ystävältäni kuoli koira puolisen vuotta sitten ja suree sitä edelleen. Minusta kyseessä on vain koira, mutta ystäväni suree sitä kuin sukulaista. Miten voisin auttaa häntä saamaan hieman suhteellisuudentajua vai pitääkö vain katsoa sivusta?

Vastaus

Sureminen on keino päästä menetysten ja luopumisten yli uuteen elämään. Ilman suremista menetykset jäävät käsittelemättä eikä menetyksen jälkeinen elämä pääse kunnolla alkamaan. On siis tärkeää, että ystäväsi suree kunnolla koiransa menetyksen, vaikka se voi ulkopuolisen mielestä näyttää liioitellulta. Koiran kuoleman kautta hän on kuitenkin menettänyt myös monia muita asioita elämässään ja suree samalla niitäkin. Suru on muutoinkin hyvin yksilöllinen ja aikaa vievä prosessi. Ystävät voivat toki tukea surevaa antamalla tälle mahdollisuuden kertoa kipeästä kokemuksestaan ilman, että ystävä yrittää vähätellä tai ottaa sitä pois. Puhumalla menetyksestään sureva edistää surutyötään, joka vähitellen muuttuu helpommaksi. Yleensä toinen vuosi menetyksen jälkeen on jo paljon ensimmäistä helpompi. Ehdotan, että annat ystävällesi tilaa kertoa koiransa kuolemasta ja siitä, mitä se hänelle on merkinnyt. Sinun ei tarvitse nyt tehdä mitään muuta.

Seura 13/2013