(Päivitetty: )
Teksti: Janne Salomaa

Lähes kaikki kärsivät joskus matkapahoinvoinnista. Huono olo helpottaa, jos pitää katseen tiukasti horisontissa tai käy makuulleen ja sulkee silmät.

GettyImages-624855825

1. Mistä matkapahoinvointi johtuu?

Ihminen aistii tasapainoa sisäkorvan kaarijärjestelmän, näköaistin ja asentotuntoaistin avulla. Mikäli tämän järjestelmän jostakin osasta tulee ristiriitaista tietoa, se voi aiheuttaa epämiellyttävää oloa ja huonovointisuutta.

Näin voi käydä esimerkiksi liikkuvan kulkuvälineen sisätilassa, jolloin silmät eivät näe liikettä maahan tai veteen nähden eikä silmien välittämä tieto ympäristöstä vastaa tasapainoelimen antamaa tietoa.

Huonovointisuutta lisää se, että heiluva liike jo sinänsä ärsyttää tasapainoa aistivaa sisäkorvaa.

”Matkapahoinvoinnista” voi kärsiä myös ollessaan 3D-elokuvateatterissa. Sielläkään näköaistin antama tieto ei vastaa ympäristön ”liikettä”.

 

2. Kuinka yleistä matkapahoinvointi on?

Lähes kaikki tulevat huonovointisiksi, jos kulkuväline heiluu riittävästi. Kovassa merenkäynnissä noin 90 prosenttia ihmisistä voi pahoin.

Herkästi matkapahoinvoinnin oireita saa noin kolmannes. Vaiva on yleisin 2–15-vuotiailla. Mahdollinen syy tähän on, että lasten tasapainojärjestelmä voi olla aikuisia herkempi. Toisaalta lapset eivät osaa välttää pahoinvointia aiheuttavia toimintoja, kuten leikkimistä tai lukemista autossa. Tämä selittäisi sen, miksi alle 2-vuotiaat eli yleensä paikallaan olevat lapset kärsivät harvoin matkapahoinvoinnista.

Naisilla matkapahoinvointi saattaa olla yleisempää kuin miehillä, koska raskaus ja kuukautiset voivat aiheuttaa huonoa oloa.

 

3. Onko vaiva periytyvä?

Osalla ihmisillä saattaa olla perinnöllistä herkkyyttä matkapahoinvointiin. Vaiva voi olla yhteydessä myös migreenitaipumukseen.

Psykologisillakin tekijöillä on merkitystä, sillä aikaisemmat muistot matkapahoinvoinnista voivat provosoida oiretta.

 

4. Mikä kulkuväline on paras herkästi pahoinvoivalle?

Juna tai lentokone, niissä matkapahoinvointi on harvinaisinta. Yleisintä matkapahoinvointi on laivassa. Autolla matkustaessa kannattaa valita mahdollisimman suora ja hyväkuntoinen tie.

 

5. Mitä oireita matkapahoinvointiin voi liittyä?

Tyypillisiä oireita ovat kalpeus, kylmänhikisyys, haukottelu sekä lisääntynyt syljeneritys. Näitä voi seurata oksentelua, joka voi hetkellisesti parantaa oloa.

Pahimmillaan matkapahoinvointiin voi liittyä myös päänsärkyä, ripulia, puristavaa tunnetta rinnassa ja heikotusta.

Huonovointisuutta on usein jo matkan alkuvaiheessa, mutta se voi alkaa myöhemminkin.

 

6. Miten pahoinvointia voi ehkäistä ja lievittää?

Tärkeää on pitää katsekontakti maastoon tai horisonttiin. Tästä syystä auton tai veneen kuljettaja kärsii harvoin pahoinvoinnista, koska hän ei voi vilkuilla muualle.

Jos ei aja itse, kannattaa istua kuljettajan vieressä ja pitää pää kiinni niskatuessa.

Veneessä, laivassa ja lentokoneessa kannattaa hakeutua vähiten liikkuvaan osaan kulkuneuvoa, joka on yleensä keskiosa.

Myös kylmettyminen voi lisätä huonoa oloa, joten matkalle on syytä pukeutua lämpimästi. Tällöin myös tarkenee laivalla tehdä happihyppyjä kannelle, jotka saattavat auttaa.

Myös musiikin kuuntelu saattaa auttaa. Samoin silmien sulkeminen, ainakin silloin jos ei voi katsoa horisonttiin.

 

7. Mikä on paras matkustusasento?

Makuulla oleminen, etenkin silloin kun ei voi katsoa horisonttiin. Makuuasento vähentää asentoaisteista tulevaa ärsytystä, koska pää ei heilu niin paljon kuin istuessa.

 

8. Mitä uskaltaa syödä pitkällä matkalla, jos mikään ei pysy sisällä?

Silloin ei oikein voi syödä mitään. Oksennettu neste on kuitenkin hyvä pyrkiä korvaamaan juomalla riittävästi. Jos ei oksentele jatkuvasti, kannattaa matkan aikana syödä kevyesti eli välttää rasvaisia ruokia.

Myös ennen matkaa on hyvä syödä kevyesti. Herkästi huonovointisen ei siis kannata nousta kulkuvälineeseen sen enempää tyhjällä kuin täydellä vatsalla.

Alkoholia kannattaa välttää ennen matkaa ja sen aikana.

 

9. Mitä apua saa apteekista?

Matkapahoinvointiin on useita lääkkeitä, joista monet kuitenkin vaativat lääkärin reseptin.

Yksi tehokkaimmista lääkkeistä on skopolamiinilaastari. Se pitää laittaa 6–8 tuntia ennen matkalle lähtöä.

Ilman reseptiä saa lyhytvaikutteisia antihistamiinivalmisteita kuten syklitsiiniä. Nekin kannattaa ottaa ennen matkaa.

Osaa lääkkeistä voi turvallisesti käyttää pienilläkin lapsillakin, kun noudattaa pakkausselosteen annosohjeita.

 

10. Onko inkivääristä tai pahoinvointirannekkeista apua?

Inkivääriä on käytetty matkapahoinvoinnin ehkäisemiseen, mutta sen tehoa ei ole voitu tutkimuksissa osoittaa. Myöskään akupainantaan perustuvien rannekkeiden hyödyllisyydestä ei ole luotettavaa tutkimustietoa.

 

11. Miten erottaa matkapahoinvoinnin vatsataudista?

Alkuvaiheessa se voi olla hankalaa, sillä matkapahoinvoinnin ensioireet kuuluvat myös vatsataudin oireisiin. Sen sijaan matkapahoinvointiin eivät kuulu kuume eivätkä lihassäryt, joita saattaa esiintyä infektion aiheuttamassa oksennustaudissa.

Silmien sulkeminen helpottaa yleensä matkapahoinvointiin liittyvää huonoa oloa. Jos kyse on infektiosta, silmien ummistamisesta ei ole apua.

 

12. Kuinka kauan matkapahoinvointi kestää?

Useimmat tottuvat huonoa oloa aiheuttaviin olosuhteisiin parissa päivässä, joten pitkällä merimatkalla oireet yleensä jossakin vaiheessa lieventyvät tai häviävät.

Yleensä pahoinvointi katoaa hyvin pian sen jälkeen, kun on astunut pois kulkuvälineestä. Joskus tosin laivamatkan jälkeen keinuttaa vielä parin päivän ajan.

Paljon matkustavat ja esimerkiksi laivalla työskentelevät kärsivät harvoin matkapahoinvoinnista, sillä heidän elimistönsä on vähitellen tottunut huonoa oloa aiheuttaviin ärsykkeisiin.

 

Lähde: Lääkärikirja Duodecimista Osmo Saarelman artikkelia Matkapahoinvointi.

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Veli-Pekka Joki-Erkkilä Tampereen Terveystalosta.

Kotilääkäri 8/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X