Hyvä syy käydä hammaslääkärillä ennen tekonivelleikkausta – Suun tulehduspesäkkeen bakteerit voivat levitä leikkausalueelle

1. Mikä kuluttaa niveliä?

Arviolta miljoona suomalaista sairastaa nivelten rappeumasairautta, nivelrikkoa. Noin 400 000 henkilölle sairaudesta on haittaa, ja se vaikeuttaa liikkumista ja aiheuttaa kipua. Henkilökohtainen kipukynnys ja sairastunut nivel määrittävät haitan. Esimerkiksi sormien nivelrikko rajoittaa harvoin elämää samalla tavalla kuin polvien nivelrikko.

Nivelten rappeutuminen liittyy ikääntymiseen, mutta myös ylipaino, nivelten virheasennot ja raskas fyysinen työ altistavat nivelrikolle. Nuorelle nivelrikko voi tulla kehityshäiriön ja sitä kautta lonkan rakenteellisen poikkeaman seurauksena. Tapaturmat, kuten polven ristiside- ja kierukkavammat, altistavat nivelrikolle.

Yli 30-vuotiaista miehistä vajaalla kuudella ja naisista vajaalla viidellä prosentilla on lonkkanivelrikko. Polvinivelrikkoa sairastaa miehistä kuusi ja naisista kahdeksan prosenttia.

2. Milloin tarvitaan tekoniveliä?

Nivelrikossa rusto vaurioituu ja nivel tulehtuu. Niveltä ympäröivä nivelkapseli paksuuntuu ja kutistuu. Nivelen reunoihin kasvaa ylimääräisiä luureunuksia, osteofyyttejä. Muutokset saavat aikaan sen, että nivelen liikerata supistuu ja liikkuminen vaikeutuu.

Nivelrikkoa ei voida parantaa. Sen oireita voidaan hoitaa laihduttamalla ja liikunnalla. Tekonivelleikkaus tulee ajankohtaiseksi, kun oireet ovat niin pahat, että elämä hankaloituu: kipulääke ei auta eikä liikkuminen tahdo onnistua ilman apuvälineitä. Jotta tekonivelleikkaukseen päädytään, röntgenkuvien pitää paljastaa nivelissä selviä muutoksia.

3. Miksi tekonivelleikkausta joutuu usein odottamaan?

Tekonivelen käyttöikä on rajallinen ja jos se asennetaan kovin nuorelle, se joudutaan luultavasti uusimaan. Alle 50-vuotiaalla leikkauksen tulokset eivät ole yhtä hyviä kuin vanhemmilla. Tekonivelleikattujen keski-ikä on yli 70 vuotta.

Polvien ja lonkkien lisäksi tekoniveliä laitetaan olkapäihin, kyynärpäihin, ranteisiin, nilkkoihin ja sormiin.

Erikoislääkärille tulee päästä lain mukaan kahdessa kuukaudessa. Kun erikoislääkäri on päättänyt leikkauksesta, potilas pääsee leikkaukseen puolen vuoden sisällä. Suomessa asetetaan vuosittain noin 30 000 tekoniveltä.

4. Millaisia riskejä tekoniveliin liittyy?

Tekonivelet valmistetaan metallista, kuten jaloteräksestä, kobolttikromista ja titaanista. Niissä käytetään myös keramiikkaa ja polyeteenimuovia. Kun nivel liikkuu, se joutuu alttiiksi hiertymiselle, mikä irrottaa siitä pieniä hiukkasia. Määrät ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu yleistä haittaa. Sen sijaan paikallista haittaa voi olla, esimerkiksi luu voi paikallisesti pehmentyä.

Nykyisillä materiaaleilla haitat ovat äärimmäisen harvinaisia. Aiemmin ongelmia tuli, kun nivelessä käytettiin liukuparina vain metallia. Nyt vastakkain asetettavat parit ovat metalli-muovi, keraami-muovi tai keraami-keraami.

Potilaan ikä ja tekonivelelle asetettu vaatimustaso vaikuttavat materiaalin valintaan. Hyvin iäkkäälle valitaan metalli-muovi ja liikkuvaiselle potilaalle keraami-muovi tai keraami-keraami.

5. Miksi ennen leikkausta pitää käydä hammaslääkärissä?

Suun tulehduspesäkkeet voivat lisätä bakteerien määrää verenkierrossa ja levitä leikkausalueelle. Siksi hampaat tulee kuvata röntgenillä ja hoitaa kuntoon ennen leikkausta. Mahdolliset ihoinfektiot tulisi myös hoitaa kuntoon.

Leikkaukseen valmistaudutaan pudottamalla mahdollista ylipainoa, sillä ylipaino lisää komplikaatioiden riskiä. Tupakointi pitäisi lopettaa viimeistään kuukausi ennen leikkausta, koska tupakan ainesosat vaikuttavat haitallisesti leikkauspotilaan elintoimintoihin. Mahdollisten perussairauksien, kuten diabeteksen, tulisi olla tasapainossa.

Hyvä lihaskunto jouduttaa leikkauksesta toipumisesta. Vesiliikunta ja pyöräily sopivat monelle nivelrikkopotilaalle.

6. Millainen leikkaus tekonivelleikkaus on?

Leikkauksessa tuhoutunut nivel korvataan tekonivelellä. Se tehdään selkäydinpuudutuksessa tai nukutuksessa. Aikaa menee reilu tunti. Ennen leikkausta potilaalle laitetaan virtsakatetri, koska virtsaaminen leikkauksen jälkeen ei heti onnistu. Se poistetaan seuraavana päivänä leikkauksesta.

Pieni osa potilaista kotiutuu seuraavana, valtaosa toisena tai kolmantena leikkauksen jälkeisenä päivänä.

7. Kuinka toipilas selviää kotona?

Kotona selviytymistä tulisi miettiä, kun odottaa leikkaukseen pääsyä. Leikkauksen jälkeen potilas liikkuu 4−6 viikkoa kyynärsauvoilla, mikä haittaa esimerkiksi kotitöiden tekoa. Ellei kotona ole läheisiä auttamassa, tarvitaan ulkopuolista apua.

Varsinkin polven tekonivelleikkausta seuraavat ensimmäiset päivät ovat hyvin kivuliaita. Kivun hallinnan kannalta on pahasta, jos jää potemaan kipua makuuasentoon. Tärkeintä olisi lähteä heti liikkeelle. Jotta se onnistuisi, potilas saa melko voimakkaat kipulääkkeet. Ohjeet alkuvaiheen liikuntaan hän saa fysioterapeutilta.

8. Kuinka suuri laskimotukosriski on?

Vakavan, oireita aiheuttavan laskimotukoksen riski on alle prosentin. Tukos voi olla myös oireeton, ja niitä on muutamalla prosentilla. Laskimotukosriski kasvaa huomattavasti, ellei liiku. Sen vuoksi liikkuminen aloitetaan nilkkojen liikuttelulla mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen.

Laskimotukoksen ehkäisemiseksi potilaalle annetaan verenohennuslääkitys pistoksena navan seutuun. Sitä jatketaan yleensä koko sairaalassaoloajan ja tarvittaessa kotona muutama viikko. Pistostekniikka opetetaan potilaalle sairaalassa.

9. Miksi tekonivelleikatulle suositellaan proteiinipitoista ruokavaliota?

Terve ihminen toipuu tavallisella ruokavaliolla. Iäkkäälle, huonosti syövälle potilaalle painotetaan riittävää proteiinin saantia. Proteiini on lihasten ja nivelten rakennusaine, jonka tarvetta leikkaus lisää.

Proteiinia saa lihasta, kalasta, munasta, palkokasveista ja maitotuotteista.

10. Miten tekonivelleikkaus vaikuttaa arkeen?

Tekonivelleikkauksen tarkoituksena on palauttaa liikunta- ja toimintakyky, ja siinä se onnistuukin. Ainoastaan liikuntalajit, joihin liittyy suuri tapaturmavaara, kannattaa jättää väliin.

Lentokentän turvatarkastuksissa tekonivelet hälyttävät. Leikattu saa tämän vuoksi toimenpidepaikasta todistuksen, joka kertoo tekonivelten olemassaolosta. Hän käy jatkossa säännöllisesti röntgenkuvissa ja lääkärin vastaanotolla.

Asiantuntijana Jarmo Kangas, LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tekonivelsairaala Coxa.

    Jaa juttu Facebookissa

    Jaa juttu Twitterissä

   Tilaa Seura