Lirahtaako pissa housuun? Näin koulutat rakkosi kestämään pidempään

1. Mistä virtsankarkailu johtuu?

Virtsankarkailu voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin: ponnistusvirtsankarkailuun ja yliaktiiviseen rakkoon. Ikääntyminen lisää molempien riskiä, mutta molemmilla on myös omia altistavia tekijöitään.

Ponnistusvirtsankarkailussa virtsaa voi karata esimerkiksi hypätessä, aivastaessa tai juostessa. Tärkeimmät altistavat tekijät sille ovat raskaudet, synnytys sekä ylipaino. Myös tupakointi ja huonossa hoitotasapainossa oleva astma voivat aiheuttaa kroonisen yskän takia vatsaonteloon ylimääräistä painetta, jolloin virtsa karkaa helposti.

Yliaktiivisen rakon yleisin syy on vessakäyttäytymisessä eli siinä, että rakko on tottunut siihen, että vessassa käydään yhtä mittaa. Sekamuotoisessa virtsankarkailussa on piirteitä molemmista karkailutyypeistä.

2. Miksi virtsa karkaa hyppiessä tai aivastaessa?

Syynä on yleensä lantionpohjan lihasten ja virtsanpohjan sulkijalihaksen heikkous, joka paljastuu, kun nainen esimerkiksi aivastaa, yskäisee tai ponnistaa. Tällöin vatsaontelon paine nousee, ja ellei lantionpohjan lihaksilla pysty tekemään vastaliikettä, virtsa karkaa.

Myös raskaudet ja synnytykset voivat aiheuttaa pieniä hermovaurioita lantionpohjan lihaksiin, mutta asiaa voi useimmiten kompensoida harjoittelulla. Lantionpohjan lihasten veltostumiseen vaikuttaa toki myös ihmisen kudostyyppi.

3. Miten lantionpohjanlihaksia voi treenata?

Lihaksia voi harjoitella tekemällä pieniä supisteluja aivan kuin pidättelisi virtsaa. Toinen mielikuva on, että vetää peräsuolen ja emättimen alueelta jotakin ylöspäin. Parhaiten tämä käy selin makuulla maaten polvet koukussa. Harjoittelu on tehokasta, kun liike on niin pieni, ettei se näy ulospäin. Muutama minuutti päivässä riittää, sillä tärkeintä on, että harjoittelu on säännöllistä.

Supistusten määrää ei välttämättä tarvitse laskea, mutta on hyvä tehdä sekä nopeita että pitkäkestoisia supistuksia.

Gynekologi testaa sisätutkimuksen yhteydessä usein lantionpohjan lihaksia niin, että hän pyytää potilasta puristamaan sisätutkimussormia lantionpohjan lihaksilla. Jos pakarat tai vatsalihakset jännittyvät lantionpohjan sijasta, on se merkki siitä, että nainen ei osaa tehokkaasti käyttää lantionpohjan lihaksiaan.

Toisinaan auttavat kirjalliset ohjeet, mutta tehokkaimman avun saa usein lantionpohjafysioterapeutilta, joka testaa lihasvoiman paine-eletrodien avulla. Lantionpohjan lihasharjoittelun juju löytyy usein jo muutamalla käyntikerralla.

4. Auttaako harjoittelu aina?

Jos vaiva on lievä tai keskivaikea ja potilas on motivoitunut harjoittelemaan, tulokset ovat yleensä hyviä.

Toisinaan voi kuitenkin olla niin, että potilas on normaalipainoinen ja lantionpohjan lihaksissa on hyvä voima, mutta silti virtsa karkaa esimerkiksi jumpatessa tai juostessa. Silloin voidaan turvautua ns. nauhaleikkaukseen, jonka tulokset ovat hyviä, mikäli potilas ei ole vaikeasti ylipainoinen.

Joillakin naisilla virtsankarkailu on ongelma vain erittäin pitkää matkaa juostessa tai kuormittavassa jumpassa. Tällöin voidaan harkita inkontinenssirenkaan käyttöä, jonka voi laittaa itse emättimeen urheilusuorituksen ajaksi.

5. Voiko yliaktiivista rakkoa kouluttaa?

Voi. Yliaktiivinen rakko johtuu useimmiten siitä, että ihminen on totuttanut rakkonsa liian tiheisiin vessakäynteihin.

Lisäksi naisille painotetaan nykyään kuntosaleilla, jumpissa ja kosmetologilla, että vettä pitäisi juoda litratolkulla. Lääketieteellisesti tämä ei pidä paikkansa: perusterveellä aikuisella riittää, että vettä juo, kun on jano. Määrää ei tarvitse laskea tai mitata. Jos taas päivässä juo vaikkapa kolme litraa vettä, on vain luonnollista, että vessahätä on yhtenään.

Rakon kouluttamisessa oleellista on juoda nesteitä maltillisesti ja olla menemättä vessaan tavan vuoksi. Kun pissahätä tulee, kannattaa ensimmäiseksi rauhoittua. Tämän jälkeen voi katsoa kellosta aluksi vaikkapa viisi minuuttia ja mennä vasta tämän ajan kulumisen jälkeen vessaan. Aikaa voi pidentää pikku hiljaa.

Yliaktiivista rakkoa voidaan tarvittaessa hoitaa myös tablettilääkityksellä. Lääkityksen ei ajatella enää olevan automaattisesti elinikäinen, vaan lääkkeestä voi päästä eroon rakon kouluttamisen jälkeen.

6. Kuinka nopeasti rakosta voi tulla yliaktiivinen?

Yliaktiivinen rakko kehittyy vuosien tai jopa vuosikymmenten saatossa. Siksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös lasten vessakasvatukseen. Esimerkiksi pikkutytölle ei kannata sanoa, että käy varmuuden vuoksi vessassa. Muuten voi pikku hiljaa käydä niin, että rakko ei enää siedäkään täyttymistä, vaan alkaa supistella hermostuneesti pienestäkin virtsamäärästä ja vaatii vessakäyntiä.

Karkeasti voi sanoa, että nelikymppisellä naisella yliaktiiviseen rakkoon liittyy yleensä liika veden juominen tai opittu vessakäyttäytyminen, ikääntyneemmillä kyse voi olla myös estrogeenin määrän vähentymisestä.

7. Kuinka merkittävä rooli ylipainolla on oireisiin?

Iso. Vastaanotolla potilas huomaa usein, että virtsankarkailu on alkanut pahentua samaa tahtia kuin kiloja on kertynyt. Lohdullinen uutinen on, että virtsankarkailua helpottaa tutkimuksellisesti jo 5 prosentin painonpudotus, vaikkei sillä päästäisikään ihannepainoon.

8. Miksi ikä altistaa virtsankarkailulle?

55-vuotiasta naisista noin joka kolmas nainen kärsii virtsankarkailusta, vanhemmista vielä useampi. Ikä veltostaa kudoksia, ja jos harjoittelun aloittaa liian myöhään, lantionpohjan lihakset eivät välttämättä reagoi harjoitteluun samalla tavalla kuin nuorempana.

Toisaalta estrogeenin puute ohentaa limakalvoja ja heikentää sidekudoksia. Estrogeenin vähentyminen saattaa toisaalta pahentaa myös rakon yliaktiivisuutta, joten kokonaan harjoittelunvarainen asia virtsankarkailu ei ole.

9. Minkä ikäisenä lantionpohjan lihasten harjoittelu kannattaisi aloittaa?

Lantionpohjanlihasten merkityksestä olisi hyvä puhua tytöille jo koulussa. Japanin ja idän kulttuureissa näin tehdäänkin. Syynä ei niinkään ole yleensä virtsankarkailun välttäminen, vaan asia liittyy seksuaalisen nautinnon lisäämiseen ja miehen miellyttämiseen.

Kaikkien naisten kannattaisi treenata lantionpohjan lihaksiaan sekä seksuaalisuuden että terveyden takia. Tämä on tärkeää, vaikka ei olisi ollut raskaana tai synnyttänyt.

10. Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?

Jos vaiva haittaa arkea eikä esimerkiksi omatoiminen lantionpohjan lihasjumppa auta. Apua voi hakea yhtä hyvin yleislääkäriltä kuin gynekologilta. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että ei ole normaalia, jos joutuu pelkäämään lirahtelua vaikkapa nauraessa, yskiessä tai liikkuessa.

Asiantuntija: lääketieteen tohtori, gynekologi Sari Ahonkallio. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi

Lue myös:

Virtsankarkailu kuriin muutamalla elämäntapojen korjausliikkeellä

Virtsankarkailu loppui leikkaukseen