Säännölliset elämäntavat pitävät virkeänä läpi kaamosajan – Lue ravitsemusterapeutin vinkit äläkä anna kaamosväsymyksen hiipiä puseroon!

Kun valo hiipuu horisonttiin, olon voi tuntea väsyneeksi. Silloin mieliteot kasvavat ja ne kohdistuvat usein makeisiin ja rasvaisiin ruokiin. Virkeyttä kannattaa vaalia – näin neuvoo ravitsemusterapeutti Jan Verho.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kun valo hiipuu horisonttiin, olon voi tuntea väsyneeksi. Silloin mieliteot kasvavat ja ne kohdistuvat usein makeisiin ja rasvaisiin ruokiin. Virkeyttä kannattaa vaalia – näin neuvoo ravitsemusterapeutti Jan Verho.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Asikainen

Miten säännöllinen ruokailu vaikuttaa vireyteen?

”Kun aivot eivät saa valoa riittävän paljon, muiden sisäiseen kelloon vaikuttavien asioiden merkitys korostuu. Ongelmista voi siis tulla suurempia, jos syö epäsäännöllisesti.

Säännöllisyys tarkoittaa useimpien ihmisten kohdalla ruokailua 3-4 tunnin välein. Se tarkoittaa aamupalaa, lounasta, välipalaa, päivällistä ja iltapalaa.

Monelta jää aamupala tai välipala syömättä, kun on kiire. Vapaapäivinä ja viikonloppuisin syöminen on kenties vieläkin epäsäännöllisempää. Kun herätään myöhemmin, jää esimerkiksi lounas tai päivällinen kokonaan syömättä.”

Mitä kaamoksen aikaan pitäisi syödä?

”Nykyisin monet välttävät hiilihydraatteja. Kohtuuden rajoissa se voi olla järkevää, mutta jos niitä ei syö ollenkaan, energiaakaan ei ole käytössä vireystilan tai jaksamisen kannalta riittävästi.

Järkevien hiilihydraattilähteiden lisääminen voi auttaa väsymykseen sellaisella ihmisellä, joka ei niitä syö. Niitä ovat sellaiset, joissa on kuitua mukana eli esimerkiksi kuitupitoiset hedelmät, marjat, leivät ja puurot. Monet vihannekset, kuten esimerkiksi porkkana, ovat kuitupitoisia.

Valkoisen riisin sijaan voi valita täysjyväohraa tai valkoisen pastan sijaan täysjyväpastaa.”

Miten pimeään vuodenaikaan voi välttää suklaan ja muiden herkkujen napostelemisen? 

”Väsyneenä mieliteot kasvavat. Mieliteot kohdistuvat usein makeisiin ja rasvaisiin ruokiin esimerkiksi terveellisten salaattien sijaan. Sokerihan piristää hetkellisesti, kun verensokeri nousee, mutta sen syömisen sijaan olisi järkevämpää kiinnittää huomiota siihen, onko nukkunut tarpeeksi.

Syömisen säännöllisyys on tärkeää, sillä pitkät ateriavälit kasvattavat mielitekoja. Energiasaanti kasvaa helposti, jos napostelee makeita tai rasvaisia herkkuja.”

Auttaako vedenjuonti väsymykseen?

”Vedenjuonti saattaa vähän piristää, jos on nestevajetta. Nestesuositus on 2-2,5 litraan vuorokaudessa sisältäen ruoan mukana tulevan nesteen. Kaksi litraa nestettä juotuna on hyvä käytännössä, vähän enemmän jos sattuu liikkumaan paljon.”

Kannattaako kahvia juoda?

”Kofeiinipitoisten juomien käyttö lisääntyy monella väsyneenä. Jos niitä juo paljon, toleranssi kasvaa, eivätkä ne enää piristä. Kohtuullistaminen olisi siis järkevää.

Kahvinjuonnin voisi ajoittaa aamuun, kun oikeasti väsyttää, eikä juoda sitä pitkin päivää pannukaupalla.”

Millainen liikunta on parasta kaamosaikaan?

”Olisi hyvä liikkua päiväsaikaan, sillä sen ajatellaan rytmittävän sisäistä kelloa. Liikunnan ei tarvitse olla hirveän raskasta, kunhan se olisi säännöllistä.

Hiilihydraattien riittävästä saannista olisi hyvä huolehtia senkin vuoksi, että jaksaa liikkua.”

Voiko alkoholi vaikuttaa kaamosajan väsymykseen?

”Jotkut yrittävät hoitaa oloansa alkoholilla, mutta alkoholi huonontaa unenlaatua, ja voi siten pahentaa väsymystä. Alkoholia olisi syytä käyttää kohtuudella.”

Juttuun on haastateltu Terveystalon ravitsemusterapeutti Jan Verhoa.

X