Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje
Merja Pekkala kärsi pitkään jalkakivuista ennen kuin syy selvisi. ”Arki jo sujuu, vaikka en olekaan vielä täysin kunnossa.”

Merjan kantapääkivusta alkoi hurja kierre, joka oli johtaa koko jalan amputointiin

Äänekoskelaisen Merja Pekkalan, 48, kantapääkipu ja siihen liittynyt hoitovirhe veivät aktiivisen naisen liikuntakyvyn pitkäksi aikaa ja olivat johtaa jopa jalan amputointiin.
Jaa artikkeli
Tuija Tiitinen
Terveys 9.1.2018 21:15

Kaksi vuotta sitten kesken kiireisen työpäivän Merja Pekkalan, 48, oikeaan kantapäähän tuli äkillinen vihlova kipu. Hän oli kiirehtinyt ympäri sairaalaa koko päivän ja ajatteli, että jalat olivat vain rasittuneet. Työ Keski-Suomen keskussairaalan laboratorion hoitajana kun on jatkuvaa juoksemista.

”Työvuoron aikana tulee käveltyä monta kilometriä. Jalat ovat usein väsyneet ja rasittuneet, joten ajattelin, ettei kipu ole sen kummempaa”, hän muistelee.

Kova kipu ei hellittänyt eikä jalalla oikein pystynyt kävelemäänkään, mutta jotenkin Merja sai hoidettua työvuoron loppuun. Lääkäri määräsi pari päivää sairauslomaa. Se ei auttanut.

”Jälkeen päin kuulin, että paras hoito plantaarifaskiittiin olisi heti noin kuuden viikon lepo, mutta kukapa lääkäri antaa niin pitkää sairauslomaa, jos on kantapää kipeä.”

Sairauslomia, konkkäystä ja jatkuvaa kipua

Merjan elämä oli puoli vuotta lyhyitä parin päivän sairauslomia, könkkäystä töissä ja jatkuvaa kipua. Hän sai vaivaansa monia diagnooseja, mutta mikään niistä ei ollut plantaarifaskiitti, vaikka Merja kuului sairauden selvään riskiryhmään. Hän oli ylipainoinen keski-ikäinen nainen, joka teki seisomatyötä.

”Sain vaikka minkälaisia ohjeita, kuten että pitää käyttää pehmeitä kenkiä tai kovia kenkiä. Korkokengät auttoivat vähän, mutta niitä ei voinut pitää töissä. Kipu muistutti itsestään jokaisella askeleella, ja niitä askelia tulee töissä paljon.”

Sitten Merja ohjattiin fysioterapeutille, joka sanoi ensimmäisen kerran ääneen, että vaiva voisi olla plantaarifaskiitti eli kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma. Hän määräsi hoidoksi venyttävän yösukan, mikä ei kuitenkaan auttanut.

”Aloin olla todella väsynyt ja stressaantunut kipuun ja eri lääkäreihin. Menin lopulta yksityiselle lääkärille, koska halusin selvyyden asiaan.”

Lääkäri oli sitä mieltä, että kyse on todellakin plantaarifaskiitista ja laittoi kantapäähän kortisonipiikin. Merja huilasi sen jälkeen viikon, mutta kipu vain jatkui. Hän sai toisen piikin, mutta sekään ei auttanut.”

Kohtalokas kortisonipiikki

Sitten laitettiin kohtalokas kolmas kortisonipiikki. Se osui väärään kohtaan, ja kantapohjaan tuli suuri ja kipeä patti. Merja meni yksityiselle kirurgille, joka avasi patin ja puhdisti kantapohjan.

”Sieltä läksin sitten jalka teipattuna kyynärsauvojen kanssa kotiin ja jäin pitkälle sairauslomalle.”

Tässä vaiheessa kirurgi päätti, että itse plantaarifaskiitin aiheuttama vaiva piti leikata. Merjaa pelotti leikkaus ja hän pohti pitkään, suostuuko siihen ollenkaan.

Leikkauksen jälkeen jalka ei alkanut parantua, vaan tulehdus kantapäässä lisääntyi. Myöhemmin selvisi, että leikkaus tehtiin liian pian puhdistuksen jälkeen eikä aiempi tulehdus ollut ehtinyt parantua. Tästä vaiheesta Merja teki myöhemmin hoitovirhevalituksen Potilasvakuutuskeskukseen. Valitus hyväksyttiin.

”Itse leikkaus kyllä onnistui, mutta siitä seurasi monen päivän järkyttävä kipu, koska tulehdus lähti leviämään. Menin taas lääkäriin ja jouduin sairaalaan, jossa haava revittiin auki ilman puudutusta ja puhdistettiin. Siitä kivusta jäi sellainen kammo, etten halunnut, että kukaan enää koskee jalkaani. Olisinpa vain arvannut, miten paljon jalkaa vielä joudutaan ronkkimaan.”

Haava jätettiin auki, ja Merjan mies puhdisti jalkaa viikkoja kotona.

”Söin todella vahvoja särkylääkkeitä, ja poikani joutuivat pitämään minua kiinni, että mies pystyi puhdistamaan haavan.”

Jalka alkoi vähitellen parantua, ja Merja pystyi kävelemään kotona ilman keppejä. Työterveyslääkäri oli sitä mieltä, että Merja voisi palata osa-aikaisesti töihin.

Tässä vaiheessa ensimmäisestä kipukohtauksesta oli kulunut noin vuosi.

Jalka ei kuitenkaan kestänyt seisomatyötä, vaan se turposi, ja Merja joutui uuteen leikkaukseen. Taas jalka avattiin ja puhdistettiin. Merja sai kotiin imulaitteen, joka imi kosteutta haavasta.

”Taas alkoi sama putsausrumba. Arvostan miestäni, joka jaksoi hoitaa minua, vaikka en ollut kärsivällisin potilas. Olin kauhuissani aina, kun joku koski jalkaan.”

”Siinä vaiheessa alkoi usko loppua”

Kesähelteillä jalka muuttui mustaksi ja oli vaarana, että jos tulehdus leviää luuhun, joudutaan jalka pahimmassa tapauksessa amputoimaan polven alapuolelta. Merja joutui taas leikkaukseen. Märkiintyneen alueen alta löytyi onneksi uutta ihoa, joten ihonsiirtoa ei tarvittu.

”Siinä vaiheessa alkoi usko loppua. Toisaalta olin niin lääketokkurassa, etten tajunnut ihan täysin kuolion mahdollisuutta.”

Leikkauksen jälkeen jalka alkoi lopulta parantua. Arki alkoi pikkuhiljaa normalisoitua, ja Merja pääsi kävelylle koirien kanssa. Lokakuussa hän palasi töihin.

Yli vuosi on pitkä aika olla kivuissa ja enemmän tai vähemmän liikuntakyvytön. Oli aikaa ajatella elämää ja valintoja.

”Tajusin, että ehkä minun oli aika pysähtyä. Elämä oli aivan liian kiireistä. Oli työ ja opiskelu ja luonnonkosmetiikkaan liittyvä yritys. Olin aina menossa, ja ainakin teini-ikäinen kuopus kärsi siitä. Vanhemmat pojat pärjäsivät omillaan, onneksi. Enkä huomioinut miestänikään tarpeeksi. Ei ollut aikaa mihinkään.”

Nykyään Merjan on vaikea kohdata työssään sairaalassa potilaita, joilla on amputoitu varpaita tai jalka. Omat kokemukset tulevat silloin mieleen.

Lue myös

Pitääkö luupiikki leikata?

”Ja jos vaikka jalkahoitaja koskee jalkaani, alan kiljua. Sellaiset traumat kivuista ja monista leikkauksista jäivät.”

Lisäksi lukuisista antibioottikuureista ja vahvoista kipulääkkeistä jäi suolisto-ongelmia ja vatsavaivoja. Jalka ei ole vieläkään täysin kunnossa, koska siihen jäi runsaasti kipeää arpikudosta. Silti Merja pystyy käymään kuntosalilla ja kävelyllä.

”Arvostan nyt todella paljon sitä, että voin kävellä. Nyt on aika alkaa pitää itsestäni huolta, ettei sama vaiva tule toiseen jalkaan. Sen tästä opin, etten enää valita pienistä, sillä muistan yhä, miten vaikeaa elämä voi olla.”

Lue myös:

Pitääkö luupiikki leikata?

Lue myös

Pitääkö luupiikki leikata?

Tiesitkö, että

1. Plantaarifaskiitti on yleinen kantapään vaiva. Jopa kymmenen prosenttia suomalaisista kärsii siitä jossain elämän vaiheessa. Sitä pidetään ylipainoisten naisten vaivana.

2. Sen syntysyy ei ole täysin selvä, mutta usein siihen liittyy tavallista suurempi jalkaterän rasitus tai voimakas ponnistus. Ylipaino, seisomatyö, kestävyysjuoksu tai jalkaterän virheellinen asento voivat myös aiheuttaa sen.

3. Kipu on yleensä pahimmillaan aamuisin ja saattaa tehdä kävelystä vaikeaa.

4. Röntgenkuvassa saattaa näkyä ”luupiikki”, mutta se ei ole vaivan syy vaan seuraus, koska kipukohtaan kertyy vähitellen kalkkia.

5. Plantaarifaskiittia voi hoitaa itse levolla. Kannattaa välttää kävelyä ja seisomista. Kipuun voi ottaa tulehduskipulääkettä. Kantapään alla voi käyttää lisäksi pehmennystyynyä. Myös venyttely voi auttaa.

6. Vaivaa voi ehkäistä kengillä, jotka tukevat jalkaholvia ja joissa on pehmustettu kanta. Ylipainoisilla myös painonpudotus voi auttaa.

Lähteet: www.terveyskirjasto.fi Kantapään kipu. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim.

  • Avainsanat

    • kantapääkipu
    • kotimaa
    • plantaarifaskiitti
    • Viva-lehti
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun

Suosittelemme seuraavaksi

Terveys

Homeen ja erilaisten kemikaalien yliherkkyydet piinavat yhä useampaa – Tuoko DNRS-menetelmän aivojumppa avun ympäristöherkille?

  • 21.4.
Terveys

Torju nuha ja laista flunssa – Lopeta nenän kaivaminen ja 11 muuta terveyttä lisäävää neuvoa

  • 21.4.
Terveys

Yli 20 kiloa painoaan pudottanut Ringa Ropo iloitsee elämänmuutoksestaan: ”Laihtuminen vaatii vain sitoutumista”

  • 20.4.

Keskustelu

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu

Näitä luetaan juuri nyt

Ajankohtaista

Seuran entinen päätoimittaja on kuollut: ”Heikki Parkkonen oli kiistaton mutta demokraattisesti toimiva päätoimittaja”

  • 20.4.
  • TILAA SEURA
  • LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

  • TV-Maailma

  • Kuninkaalliset

  • Kilpailut

  • Terveyspankki

Suosituimmat

Ajankohtaista

Seura selvitti: Brother Christmasin Joulupotti-rahoista vain alle puolet meni köyhien perheiden avuksi vuonna 2016

  • 22.3.
Ajankohtaista

Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria

  • 17.4.
Julkkikset

Uskonnollinen yhteisö loi varjon Tarja Smuran uusperheen arkeen: ”Minunkin sopeutumisellani on rajansa”

  • 8.3.
Selviytyjät

Kohtalokas räjähdys ampumaleirillä Rovajärvellä – valtio pesi kätensä vakavasti loukkaantuneen varusmiehen jatkohoidosta

  • 1.4.
Mysteeri

Ylivieskan kirkon raunioista löytyi jotain, joka oli saatava pikavauhtia pakkaseen – ”Onhan tämä sen sortin aarre, että pitää varjella!”

  • 31.3.
Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.