Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi ainakin puoli kiloa päivässä.

Sopiiko kotiruoka sydämelle?

Sydämelle hyvää tekevä ruoka on kaikille sopivaa, tavallista kotiruokaa. Uusi tutkimus osoittaa, että terveellinen ruoka on myös edullista.
Jaa artikkeli
Virve Järvinen
Terveys 26.3.2015 05:55

1. Miksi sydänterveydessä puhutaan paljon rasvan laadusta?

Tyydyttynyt eli kova rasva tekee hallaa verisuonille, sillä se nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Liika kolesteroli tahtoo kertyä valtimoiden seinämiin, joissa se ahtauttaa niitä ja altistaa tukoksille. Tyydyttymätön eli pehmeä rasva puolestaan vähentää veren kolesterolin määrää.

Kovaa rasvaa ei tarvitse karsia kokonaan ruokavaliosta. Kaupoissa on esimerkiksi kolesterolia alentavaa levitettä, joka sisältää kovaa rasvaa – tässä tapauksessa voita. Sitä on siinä kuitenkin niin vähän, ettei se vaaranna terveyttä. Ruokavalion rasvasta vajaa kolmannes saisi olla kovaa rasvaa. Useimpien ihmisten olisi hyvä lisätä pehmeän rasvan eli kasviöljyjen, pehmeän margariinin ja pähkinöiden käyttöä.

2. Miksi sydämelle suositellaan kalaa?

Kalan rasva on pehmeää rasvaa. Kala korvaa yleensä ruokavaliossa lihaa, jossa on runsaasti kovaa rasvaa. Lisäksi kalassa on D-vitamiinia, joka on terveydelle hyväksi.

Emme osaa kuitenkaan varmuudella sanoa, johtuuko kalan sydänystävällisyys sen sisältämästä pehmeästä rasvasta. Ruoassa on ravintoaineiden lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä tunne. Terveysvaikutukset syntyvät näiden aineiden yhteisvaikutuksesta. Eikä niitä voi saada purkista, mutta ruoasta voi. Tämän vuoksi sydämelle hyvää tekevässä ruokavaliossa puhutaan mieluummin kalasta kuin pelkästään sen sisältämistä rasvahapoista.

3. Kuinka ruokavalioon saisi lisättyä kasviksia?

Tutkimuksissa on havaittu, että mitä enemmän ihminen syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä, sitä pienempi vaara hänellä on sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi runsas kasvisten määrä helpottaa painonhallintaa, ja ylipaino taas kuormittaa sydäntä. Kasvikset laskevat verenpainetta mahdollisesti niiden sisältämän kaliumin ja magnesiumin vuoksi.

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi ainakin puoli kiloa eli kuusi kourallista päivässä. Määrä täyttyy, kun lisää kasviksia ruokiin, kuten kastikkeisiin, murekkeisiin ja keittoihin. Ellei viitsi pilkkoa kasviksia, voi käyttää suolattomia pakastevihanneksia.

Työpaikalle voi pakata pakasterasiaan välipalaksi viipaloituja ja lohkottuja hedelmiä ja huolehtia siitä, että jokaisella aterialla on jotain kasvikunnan tuotetta.

4. Miten vilja vaikuttaa verisuoniin?

Täysjyväviljavalmisteet suojaavat sepelvaltimotaudilta. Ne sisältävät runsaasti kuitua, mikä sitoo veren kolesterolia. Lisäksi kuitu vaikuttaa myönteisesti yleensä veren rasva-arvoihin. Vähäkuituisella viljalla ei näitä vaikutuksia ole.

5. Miten suolankäyttöä voi karsia?

Suola kohottaa verenpainetta, ja me suomalaiset syömme sitä liikaa: miehet keskimäärin 9–10 ja naiset 6–7 grammaa päivässä. Suositus on alle 5 grammaa eli vähemmän kuin teelusikallinen. Valtaosa suolasta saadaan piilosuolana, esimerkiksi leivässä, juustossa ja valmisruoassa. Niiden suolapitoisuus kannattaa tarkistaa jo kaupassa.

Leivän suolapitoisuus on asia, johon kuluttajien kannattaisi vaikuttaa ostotottumuksillaan ja vaatimalla leipomoilta vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita. Juustoista emmental on luontaisesti muita vähäsuolaisempi.

Valmisruokien sisältämältä suolalta välttyy, kun laittaa ruokaa mahdollisimman paljon itse. Kokkauksessa kannattaa karttaa maustesuoloja ja liemivalmisteita. Ruokaan ei tarvitse lisätä valmistusvaiheessa suolaa. Jos sitä haluaa, se kannattaa ripotella valmiiseen ruoka-annokseen. Ruoan päällä kiteet maistuvat voimakkaammilta eikä suolaa tarvita niin paljon.

Natrium on suolan haitallinen aine ja suola kannattaa vaihtaa vähemmän natriumia sisältävään. Osoitteesta www.sydanmerkki.fi löytyy vähäsuolaisia reseptejä.

6. Mitä hyvää Välimeren ruokavaliossa on?

Perinteistä Välimeren ruokavaliota on pidetty sydänterveyden kannalta hyvänä, sillä näissä maissa sydänsairaudet ovat olleet harvinaisia. Tosin niissäkin ruokavalio on pikkuhiljaa länsimaistunut.

Välimeren ruokavaliossa hyvää on runsas kasvisten ja kalan käyttö, ja rasva on pehmeää rasvaa. Kahvileivät eivät kuulu kyseiseen ruokakulttuuriin.

7. Vai olisiko Itämeren ruokavalio parempi?

Ruokavalioiden paremmuudesta ei kannata kiistellä. Itämeren ruokavalio on oma ruokavaliomme eli ruoka tulee läheltä. Tässä ruokavaliossa korostuvat täysjyvävilja, kala ja marjat. Pehmeä rasva on rypsiöljyä, jonka rasvahappokoostumus on välimerellistä oliiviöljyä parempi.

Toisin kuin Välimerellä, meillä nautitaan runsaasti nestemäisiä maitotuotteita. Sydämen kannalta olisi hyvä nauttia ne rasvattomina tai vähärasvaisina.

8. Onko ruoanvalmistustavalla väliä?

Paistamista on pidetty huonona ruoanvalmistustapana, mutta sitä se ei sellaisenaan ole. Siitä tulee huono, jos paistaa pannulla paljossa voissa tai kookosöljyssä ja käyttää liian korkeaa paistolämpötilaa. Paistorasvana olisi hyvä käyttää öljyä tai juoksevaa kasvimargariinia. Ihan joka päivä ei kannattaisi pannua kuumentaa. Keittäminen ja uunissa hauduttaminen ovat suositeltavia ruoanvalmistustapoja.

9. Pitääkö viini verisuonet joustavina?

Alkoholi ei ole paras sydänterveyden edistäjä. Kohtuukäyttö ei sydäntä vaaranna, ellei jo sairasta alkoholista johtuvaa sydänsairautta. Kohtuukäyttö tarkoittaa miehellä enintään kahta ja naisella enintään yhtä annosta päivässä. Tosin päivittäinen käyttö ei ole kohtuukäyttöä.

10. Mikä on Sydänmerkki?

Ruokapakkauksen Sydänmerkki kertoo tuotteesta, joka on omassa sarjassaan parempi valinta. Sillä merkityissä tuotteissa rasvan laatu, suolan ja sokerin määrä ja kuitupitoisuus ovat kohdallaan. Se helpottaa terveellisten valintojen tekemistä jo kaupassa. Periaatteessa kaikki syömiset voi koostaa Sydänmerkki-tuotteista.

Lue myös

Oliko Hjallis oikeassa: laukaiseeko seksi sydänkohtauksen?Onko kolesteroli mainettaan parempi?Onko jouluruoka vaaraksi verenpaineelle?

Merkintä on vapaaehtoinen ja maksullinen, ja valmistaja hakee sitä asiantuntijaryhmältä. Tuotteita on tällä hetkellä noin tuhat, ja määrä kasvaa koko ajan.

Sydänmerkillä varustetut tuotteet ovat ihan tavallisia ruokia eivätkä ne yleensä ole muita kalliimpia. Joukossa on edullisia, kaupan omilla tuotemerkeillä varustettuja tuotteita, mutta myös kalliimpia erikoistuotteita, kuten kolesterolia alentavia levitteitä.

Itä-Suomen yliopistossa on tehty tutkimus, joka todistaa, että terveellinen ruokavalio ei tule epäterveellistä kalliimmaksi.

Asiantuntijana Tuija Pusa, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Sydänliitto.

Lue myös

Oliko Hjallis oikeassa: laukaiseeko seksi sydänkohtauksen?Onko kolesteroli mainettaan parempi?Onko jouluruoka vaaraksi verenpaineelle?
  • Avainsanat

    • eläinrasva
    • kasvirasva
    • kolesteroli
    • ruokavalio
    • sydän
    • sydänterveys
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun

Suosittelemme seuraavaksi

Terveys

Anu Ruotsalainen pääsi eroon home- ja kemikaaliyliherkkyydestä aivojen harjoitusmenetelmällä

  • 22.4.
Terveys

Homeen ja erilaisten kemikaalien yliherkkyydet piinavat yhä useampaa – Tuoko DNRS-menetelmän aivojumppa avun ympäristöherkille?

  • 21.4.
Terveys

Torju nuha ja laista flunssa – Lopeta nenän kaivaminen ja 11 muuta terveyttä lisäävää neuvoa

  • 21.4.

Keskustelu

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu

Näitä luetaan juuri nyt

Poiminnat

Hollantilaisdokumentti kertoo hätkähdyttävästä historianmuuntelusta – Onko aika pessyt Stalinin kädet Venäjällä?

  • 22.4.
  • TILAA SEURA
  • LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

  • TV-Maailma

  • Kuninkaalliset

  • Kilpailut

  • Terveyspankki

Suosituimmat

Ajankohtaista

Seura selvitti: Brother Christmasin Joulupotti-rahoista vain alle puolet meni köyhien perheiden avuksi vuonna 2016

  • 22.3.
Ajankohtaista

Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria

  • 17.4.
Julkkikset

Uskonnollinen yhteisö loi varjon Tarja Smuran uusperheen arkeen: ”Minunkin sopeutumisellani on rajansa”

  • 8.3.
Selviytyjät

Kohtalokas räjähdys ampumaleirillä Rovajärvellä – valtio pesi kätensä vakavasti loukkaantuneen varusmiehen jatkohoidosta

  • 1.4.
Mysteeri

Ylivieskan kirkon raunioista löytyi jotain, joka oli saatava pikavauhtia pakkaseen – ”Onhan tämä sen sortin aarre, että pitää varjella!”

  • 31.3.
Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.