Miksei tee mieli?

Irma ja Olli kaipaisivat enemmän säpinää sänkyyn. Mutta miten Irman halukkuutta saisi lisättyä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Irma ja Olli kaipaisivat enemmän säpinää sänkyyn. Mutta miten Irman halukkuutta saisi lisättyä?
(Päivitetty: )
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Irma toivoisi kyllä haluavansa, mutta ei se ole tahdon asia. Oikeaan mielentilaan pääseminen tuntuu vuosi vuodelta vaikeammalta. Viikot vierivät, eikä oikeaa hetkeä tule.

Välillä on kiirettä, toisinaan stressiä. Televisio-ohjelmat ja kotityötkin kiinnostavat enemmän.

Haluttomuus ahdistaa, koska Irma muistaa kyllä, miten paljon hän nautti ennen vällyjen välissä. Mihin se kiihko katosi?

Olli ja Irma ovat nyt viisikymppisiä, ja suhde sujuu muuten ihan hyvin. Yhteistä puhuttavaa riittää harrastuksista ja poismuuttaneista lapsista.

Hellyyttäkin on, mutta Irma kavahtaa liian intiimiä kosketusta. Onneksi Olli osaa halailla ja pussailla painostamatta.

Olli ei halua puhua seksistä, eikä sen puutteesta – vain harrastaa sitä. Puhumattomuus surettaa Irmaa. Olisi helpompi olo, jos saisi sanoa, miltä tuntuu.

Onneksi Olli on kuitenkin kärsivällinen. Taas paukahti uusi ennätys, eikä peitto heilunut kokonaiseen kolmeen viikkoon.

”Miten pitkiä kuivia kausia tässä on luvassa, jos tilanne vielä pahenee”, Irma miettii kauhistuneena.

Irma yrittää aina torjua miehensä mahdollisimman hienovaraisesti ja loukkaamatta. Silti Ollin katse on välillä surullinen, vaikka hän yrittää peittää pettymyksensä.

Olli toivoisi, että Irmakin tekisi joskus aloitteen, mutta sitä ei ole tainnut tapahtua vuosiin – vai vuosikymmeniin? Ei Irma koskaan ehdi, kun Olli jo lähestyy.

Kun sänkyyn asti päästään, Irma nauttii useimmiten edelleen seksistä, eikä ahdistu vähän huonommastakaan kerrasta. Miksi aloittaminen kuitenkin on niin vaikeaa?

Seura 39/2014

Halua voi herätellä

Moni kertoo haluavansa haluta, mutta kokee, ettei halu vain tule. Seksuaaliseen halukkuuteen voi kyllä usein vaikuttaa. Kuten Irma hienosti ymmärtääkin, usein onkin kyse aloittamisen vaikeudesta.

Irma odottaa oikeaa mielentilaa, niin kuin moni muukin. Spontaani halu ja roihun syttyminen tyhjästä ovat pitkässä parisuhteessa monelle haaste. Siksi olisikin hyvä opetella yhdessä kokemaan läheisyyttä ja lämmittelyä, siis halukkuutta haluta, vaikkei halu vielä olisikaan pinnalla. Halua voi herätellä, eikä tunnelman tai tilanteen tarvitse olla täydellinen sen syttymiseksi. Tärkeää on myös se, että vaikka läheisyyttä ja kosketusta olisi, siinä ei ole väistämättä painetta seksiin. Arkinen läheisyys, suukot ja kosketukset ovat todella tärkeitä aivan sellaisenaankin.

Puhuminen on usein vaikein seksitaito, jota kuitenkin kannattaa kehittää yhdessä. Parhaiten puhuminen toiveista ja tarpeista onnistuu vaikka yhteisellä kävelylenkillä. Joskus parit avaavat vaikealta tuntuvan keskustelun kirjoittamalla toiselle. Puhuminen kannattaa, sillä sen tiedetään korreloivan vahvasti parisuhteen hyvinvoivan seksuaalielämän kanssa.

Maaret Kallio, Seksuaali- ja terveysklinikan erityisasiantuntija, Väestöliitto

Motivaatio ratkaisee

Just do it. Jos vaikka nainen haluaisi lasta, hän voisi olla hyvin motivoitunut seksiin.

Mistä löytää motiivi? Pitääkö Ollin mennä vieraaseen sänkyyn ja sitten parilla on Irman aloitteesta kuukauden ajan hulvatonta seksiä – kun hylätyksi tulemisen paniikki saa Irman toimimaan toisin?

Voisiko Irman motiiviksi riittää se, että Olli on rakas ja Irma haluaa ottaa hänet huomioon ja haluaa hänen saavan huippukokemuksia elämässään? Vai jääkö Irma odottamaan, että Olli tuottaa niitä ensin hänelle, niin sitten Irmakin voi tuottaa niitä Ollille.

Jos Olli asettaisi rajan, eikä halua elää selibaattielämää, olisiko Irma valmis eroamaan Ollista? Vai kävisikö niin, että Irma löytää itsestään halun läheiseen kohtaamiseen myös seksuaalisesti ja kohtaisi samalla muitakin oman itsensä puolia?

Tunnesuhteen laatu ja suhde omaan itseen määrittävät seksuaalista kohtaamista. Jos tunnetasolla ollaan jollain tasolla näivettyneitä, miten se voisi olla vaikuttamatta seksisuhteeseen?

Joskus oman itsen sivuun asetetun asian kohtaaminen ei onnistu kuin kriisin kautta. Ja niin kauan kuin kumpikaan ei ole valmis asettamaan asioita niin tärkeälle sijalle, elämä jatkua möllöttää niin kuin aina ennenkin.

Kumpikin pelkää tässä tilanteessa jotain. Vaatii uskallusta kohdata omat lohikäärmeensä. Tätä uskallusta näyttäisi tällä hetkellä molemmilta puuttuvan. Joskus pakko on paras muusa.

Keijo Markova, Pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto

X