Miksi aina ennen lomaa väsyttää?

1. Miksi ihmistä väsyttää?

Väsymystä on kahdentyyppistä: uupumusta ja uneliaisuutta. Uupumustyyppistä väsymystä esiintyy usein masentuneilla tai työstä stressaantuneilla: väsyttää, eikä jaksa tehdä mitään, mutta uni ei tule tai se on hyvin katkonaista. Määrällisesti unta voi olla paljonkin, mutta se on laadullisesti niin huonoa, ettei se virkistä.

Uneliaisuustyyppinen väsymys sen sijaan johtuu useimmiten univajeesta. Uneliaisuuden syy on useimmiten elämäntapaan liittyvä: tuntimääräisesti nukutaan liian vähän, tehdään liian paljon töitä tai uni ei tule stressin vuoksi. Univaje voi johtua myös unihäiriöistä, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Uneliaalla ihmisellä on kova halu nukkua ja hän voi nukahdella kesken päivän. Pitkäaikainen liian vähäinen nukkuminen voi johtaa sitten myös uupumustyyppiseen väsymykseen.

2. Vaihteleeko unentarve eri iässä?

Kyllä. Vastasyntynyt nukkuu 14–16 tuntia vuorokaudessa tai enemmän. Esikouluikäinen lapsi tarvitse unta keskimäärin 10–12 tuntia ja ala-asteikäinen 9–11 tuntia. Murrosiässä unentarve alkaa vähentyä ja nukahtaminen alkaa iltaisin viivästyä tunnista kolmeen tuntia. Murrosiästä eteenpäin, elämän loppuun saakka, unentarve säilyy suunnilleen samana. Ikäihmisten yöllä nukuttu uni alkaa vähentyä, mutta tutkimusten mukaan vuorokautinen unimäärä säilyy kuitenkin suunnilleen samana. Unentarpeeseen vaikuttaa myös perimä: on olemassa luonnollisesti lyhytunisia, joille riittää alle kuuden tunnin yöuni ja pitkäunisia, jotka tarvitsevat virkeänä pysymiseen säännöllisesti yli yhdeksän tunnin unet. Lisäksi on olemassa myös luonnostaan aamu- tai iltavirkkuja ihmisiä.

3. Kauanko ihminen selviää nukkumatta?

Tutkimuksissa ihmistä on valvotettu pisimmillään 8–11 vuorokautta, silloin koehenkilö on ollut jo erittäin huonossa kunnossa. Vuorokausien valvomista yhtäjaksoisesti voi pitää jo hengenvaarallisena, sillä ihminen ei kestä täydellistä unettomuutta pitkään. Nukahtamispaine kasvaa, mitä pidempään valvotaan. Vuorokauden valvominen vastaa 1 promillen humalaa, 36 tunnin valvominen jo 1,5 promillea, 72:n valvotun tunnin jälkeen ihminen alkaa torkahdella väkisin.

Liian vähäisestä nukkumisesta seuraa terveyshaittoja, se on esimerkiksi itsenäinen riskitekijä aikuistyypin diabetekselle. Väsyminen ja ennen kaikkea unenpuute on yksi merkittävä syy ylipainoisuuteen. Ihmisten jaksamisen raja on alkanut tulla vastaan, mutta ongelma ei ole lääketieteellinen, vaan yhteiskunnallinen.

4. Miksi uni katkeilee?

Yleisin syy on stressi. Jos töitä ja paineita on liikaa, pää prosessoi silloinkin, kun pitäisi nukkua. Kun aivot raksuttavat koko ajan, unesta havahtuu tiuhaan. Myös sairaudet kuten uniapnea, levottomat jalat -oireyhtymä, virtsaamisvaivat, allergiat ja kivut, voivat tehdä unesta katkonaista. Mikäli taustalla ei ole sairautta, unenlaatua voi parantaa monin keinoin. Yksi tehokkaimmista on liikunnan harrastaminen alkuillasta. Myös kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala ja rentoutusmenetelmät voivat auttaa.

5. Mitä keinoja unettomuuden hoitoon on?

Parhaat tulokset kroonisen unettomuuden hoidossa saadaan kognitiivisilla menetelmillä, yhteisnimi niille voisi olla aikuisten unikoulu. Siihen kuuluu esimerkiksi liikunta, perheen yhteinen aika, oma rentoutumisaika, huolihetki ja hyvä nukkumisympäristö. Tarkoituksena on saada päivän asiat pois mielestä ja mennä sänkyyn vasta, kun väsyttää. Elämänmuutoksiin, ahdistukseen ja traumoihin kuuluu luonnostaan unettomuus. Silloin asioita olisi tärkeä käsitellä. Riittävän käsittelyn jälkeen unettomuus yleensä korjaantuu. Jos ei korjaannu, voidaan turvautua lääkkeisiin, mutta ne ovat vain lyhytaikainen keino.

6. Mitä henkinen väsymys on ja mistä se johtuu?

Jos syö liikaa kulutukseen nähden, lihoo. Sama pätee rasitukseen: jos toimii yli omien henkisten voimavarojensa, väsyy. Geneettisesti asiaa on tutkittu huonosti eli ei tiedetä, miksi toiset uupuvat helpommin kuin toiset. Jos noudatettaisiin vanhaa nyrkkisääntöä kolmasosa töitä, kolmasosa muuta puuhaa ja kolmasosa unta, uupumista ei tapahtuisi, ainakaan samassa määrin kuin nyt.

7. Mitä eroa on sillä, mikä väsymyksen aiheuttaa?

Syyn mukaan myös haitat vaihtelevat. Jos taustalla on elimellinen sairaus, vaikutukset voivat olla vaarallisia, kuten uniapneaan liittyvät hengityskatkokset. Väsymystä aiheuttavat sairaudet pitää ehdottomasti hoitaa. Jos kärsii uupumustyyppisestä väsymyksestä, ihminen voi olla ärtynyt ja suusta tulevat sammakot voivat rikkoa ihmissuhteita. Fyysinen itsensä rasittaminen on hyvä keino niin unettomuuden ja mielialan hoitoon kuin painonhallintaan. Vaikka on kuinka uupunut, pitäisi löytää keinot saada itsensä liikkeelle.

8. Miksi talvella väsyttää enemmän kuin kesällä?

Ihminen on päiväeläin. Koska talvella on pimeää, on luonnollista, että ihmistä väsyttää. Jo 1950–60-luvuilla tehtyjen tutkimusten mukaan pohjoissuomalaiset nukkuivat talvella selvästi enemmän kuin kesällä. Valoisaan aikaan aivojen melatoniin erittyminen vähenee ja lisääntymiskyky paranee. Väsymykseen vaikuttavat useat muutkin syyt kuin valoisuus tai pimeys, esimerkiksi lämpötila. Koska väsymykseen vaikuttavia syitä on paljon, niitä on tieteellisesti vaikea erottaa toisistaan.

9. Miksi aina ennen lomaa väsyttää?

Tähän vaikuttaa se, mihin aikaan loma on. Se tiedetään, että kevät väsyttää ihmisiä, mutta miksi – se on jäänyt mysteeriksi.

Ei ole tutkittu, väsyttääkö ihmisiä jotenkin normaalia enemmän ennen lomaa. Osaksi väsymys ennen lomaa on varmasti psykologinen juttu: kun loma on tiedossa, voimansa mitoittaa sen mukaan. Toisaalta ennen lomaa saatetaan töissä joutua ponnistelemaan tavallista enemmän.

10. Miten parhaiten pääsee väsymyksestä?

Jos syy ei ole sairaudessa, parasta olisi lisätä aivojen aktiviteettia valveilla. Se ei tarkoita enemmän töitä, vaan sellaisten asioi-den harrastamista, jotka aktivoivat aivoja, kuten teattereissa ja konserteissa käymistä, lukemista ja pelien pelaamista. Myös liikunta on erittäin tärkeää. Nukkumisen lisääminen on huono keino, koska yleensä silloin väsymys vain lisääntyy. Varsinainen univaje korjaantuu muutamilla pitkillä yöunilla.

Asiantuntijana Markku Partinen, professori, neurologi ja unilääketieteen asiantuntija, Helsingin Uniklinikka.

Seura 27/2013