Miksi krooniseen väsymysoireyhtymään ei vieläkään ole hoitoa? – Valtiolta herui vihdoin lisää rahaa hoitosuositusten päivittämiseksi

Kroonisesta väsymysoireyhtymästä (CFS) kärsiville on tulossa lisää apua ainakin päivitettyjen hoitosuositusten osalta.

Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueet päättivät kunta- ja terveysjaostossa 200 000 euron lisärahoituksesta, jolla on tarkoitus laatia lääketieteen huonosti tuntemalle oireyhtymälle Hyvät käytännöt -kuntoutussuositukset.

Krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy vakava toimintakyvyn heikkeneminen, mutta sen aiheuttajat ja syy-seuraussuhteet tunnetaan heikosti. Suomessa ei ole kansallisia linjauksia oireyhtymän tunnistamiselle, hoidolle tai sosiaalietuuksien myöntämisperusteille.

”Hyvät käytännöt -suositusten laatiminen parantaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien potilaiden hoitoa, kuntoutusta ja yhdenvertaisuutta. Tässä monet perheet ovat olleet aktiivisia mutta myös huolissaan ja voimattomiakin, kun apua ja hoitoa ei ole saatu usein lapsille tai jo aikuisiksi ehtineille potilaille. Olen itsekin heistä tavannut monia ja olen tyytyväinen, että nyt saamme asiaa eteenpäin”, kertoo kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Timo Heinonen tiedotteessaan.

Miksi oireyhtymä ei näy testeissä?

Seura kirjoitti tammikuussa 2018 kroonisen väsymysoireyhtymän (Chronic Fatigue Syndrome) kriteereistä, jotka amerikkalaisen Institute of Medicinen mukaan ovat puoli vuotta jatkunut toimintakyvyn lasku, huonolaatuinen uni ja jatkuva väsymys, johon liittyy rasitusta seuraava huonovointisuus.

Laboratoriotesteillä tai aivojen kuvantamistutkimuksilla oireyhtymää ei syystä tai toisesta pystytä toteamaan, vaan diagnoosi perustuu oireisiin ja potilaan omiin havaintoihin. Ainoa jossain määrin mitattava CFS-diagnoosiin viittaava tutkimustulos on heikko palautuminen rasituskokeesta.

Lääkitystä CFS:n hoitoon ei ole, joskin oireyhtymään mahdollisesti liittyvää masennusta hoidetaan tarpeen mukaan joko terapialla, masennuslääkityksellä tai näiden yhdistelmällä.

Valvira rajoitti syksyllä 2017 tamperelaisen unitutkijan ja lääkärin Olli Polon toimintaa CFS-potilaiden hoitoon käytettyjen kyseenalaisten hoitomenetelmien vuoksi. Pololta peruttiin oikeus pitää yksityistä lääkärinvastaanottoa.

Aamulehti kertoi Olli Polon kehittäneen omia kokeellisia menetelmiään ja käyttäneen lääkeaineita, joiden käyttöä Valvira ei pitänyt sopivana kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa, ja joilla voi olla vakavia haittavaikutuksia. Polo oli saanut Valviralta kirjallisen varoituksen toiminnastaan vuonna 2015.

Huolimatta Olli Polon hoitokokeilujen Valviralta saamasta tuomiosta, lääketiede ei tunne CFS:stä parantumisen todennäköisyyttä eikä sitä, onko oireyhtymän puhkeamista mahdollista ehkäistä.

Psyykkiseksi sairaudeksi kroonista väsymysoireyhtymää ei virallisesti tulkita siitäkään huolimatta, että oireyhtymän aiheuttajia ei tunneta.

Osan potilaista on kuitenkin havaittu hyötyvän kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, mikäli oireyhtymän kanssa esiintyy lieväasteinen masennus.