Minullako sokeririippuvuus?

1. Milloin makean syöminen menee överiksi?

Riippuvuudesta puhutaan silloin, kun ihmisellä on pakonomainen tarve saada tai tehdä jotain. Syömisissä se voi näkyä siten, että ihminen on makeannälässään valmis lähtemään kioskille säällä kuin säällä, kun kaapissa ei ole mitään herkuteltavaa.

Riippuvuuden tunnistaa siitäkin, että on mahdoton vastustaa kotiin hankittuja herkkuja. Ja kun aloittaa niiden syömisen, jatkaa viimeiseen herkkupalaan asti, vaikka tietää tekevänsä itselle hallaa.

2. Miksi makea koukuttaa?

Ihmisellä on luontainen taipumus makeaan. Kun ihminen eli vielä keruutaloudessa, luonnosta löytyvät makeat syötävät olivat turvallisia. Happamat ja karvaat kasvit ja marjat olivat päinvastoin myrkyllisiä.

Vauvan ensimmäinen makukokemus eli äidinmaito on makeaa. Kun ihan pienelle lapselle tarjoaa jotain karvasta, lapsi kurtistaa yleensä suutaan sen merkiksi, että tarjottu ruoka on pahaa.

Makea auttaa siirtymään tunnetilasta toiseen ja siirtämään ikävät tunteet toviksi syrjään. Se vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin lisäämällä dopamiinin eritystä ja siten mielihyvän tunnetta. On väitetty, että makea voisi koukuttaa yhtä voimakkaasti kuin heroiini. Sokerin ja rasvan yhdistelmänä se koukuttaa kaikkein tehokkaimmin.

Sokerikoukussa kyse on oppimisesta: kun ihminen huomaa, että makea helpottaa oloa, hän tarttuu tähän keinoon toistekin. Monesti oppiminen alkaa lapsuudessa, kun vanhempi tarjoaa lapselle makeaa lohduksi.

3. Ovatko naiset sokerihiiriä?

Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksen mukaan naiset kuluttavat vuosittain 245 euroa sokeriin, hilloihin, hunajaan ja makeisiin. Miehillä vastaava summa on 191 euroa.

Kuukautiskiertoon liittyvät hormonaaliset muutokset aiheuttavat joillekin naisille premenstruaali- eli PMS-oireyhtymän, joukon erilaisia kuukautisia edeltäviä fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Voimakas makeanhimo kuuluu osalla naisista näihin oireisiin.

4. Miksi makeasta kannattaa pyrkiä eroon?

Makea vaarantaa hammasterveyden ja lihottaa. Sokeri sisältää pelkkää energiaa eikä lainkaan ravintoaineita. Makeat herkut vievät ruokavaliosta tilaa muilta, elimistölle ja jaksamiselle tarpeellisilta ravintoaineilta.

Sokeripitoisten juomien ja tyypin 2 diabeteksen välillä saattaa olla yhteys. Amerikkalaiset tutkijat ovat huomanneet, että pari sokerilla makeutettua juomatölkkiä päivittäin nauttivat henkilöt sairastuvat kakkostyypin diabetekseen neljänneksen todennäköisemmin kuin ne, jotka juovat sokerilimsaa harvemmin kuin kerran kuussa. Runsas sokerin syöminen häiritsee sokeriaineenvaihdunnan lisäksi rasva-aineenvaihduntaa.

Sokeri on hiivalle otollinen kasvualusta, ja siksi hiivatulehduksista kärsiviä naisia kehotetaan välttämään runsasta sokerinsyöntiä.

Virallisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisestä energiasta enintään 10 prosenttia saa olla sokerista peräisin, eli noin 50–75 grammaa. Tämä määrä täyttyy jo puolen litran limupullollisella.

5. Miksi makea masentaa?

Makeat syötävät ovat lihottavina monella kiellettyjen ruoka-aineiden listalla. Siksi niiden nauttiminen aiheuttaa syyllisyyttä. Koska syyllisyydentunnetta on helppo lieventää makealla, kierre on valmis.

Diabeetikoilla korkea verensokeri lisää masennusta. Syy tähän löytynee sokerin vaikutuksella aivokemiaan.

Sokeri nostattaa nopeasti verensokeria, joka nopean nousun jälkeen myös laskee nopeasti. Mielialan vaihtelut seuraavat perässä.

6. Voiko sokerikoukkua verrata alkoholiriippuvuuteen?

Voi, sillä alkoholi ja sokeri aktivoivat samoja mielihyväkeskuksia aivoissa. Alkoholin haitat ovat kuitenkin huomattavasti pahempia kuin sokerin.

Pikkulasten ylivilkkautta on selitetty sokerihumalalla. Tila liittyy arjesta poikkeaviin tapahtumiin, kuten synttäreihin, joissa tilanne itsessään on lisännyt kierroksia, eivät sen aikana tarjotut herkut. Tosin runsas sokerin syönti saa verensokerin heittelehtimään: kun se on korkea, lapsella riittää virtaa ja kun se laskee nopeasti, lapsen vireystilalle käy samoin.

Asiaa on tutkittu tutkimusasetelmalla, jossa lapsille tarjottiin sokerisia herkkuja ja heistä ensimmäinen ryhmä osallistui herkuttelun jälkeen vauhdikkaaseen leikkiin ja toinen piirteli. Ensimmäisen ryhmän jäsenet olivat ylivilkkaita, toiset rauhallisia.

7. Auttaisiko karkkipäivä kerran viikossa?

Viikoittainen karkkipäivä ei välttämättä ole paras keino hallita makeanhimoa. Jos koko viikon panttaa, makeansyönti lähtee lupapäivänä äkkiä lapasesta.

Yksi karkkipäivä tekee makeasta herkästi kielletyn hedelmän ja kiellot ovat aina huono tie kohtuuteen.

8. Miten säännöllinen ateriarytmi voi hillitä makeanhimoa?

Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena ja ehkäisee siten mielitekoja ja hevosennälkää, joka kuitataan herkästi makealla.

Jos makeasta haluaa eroon, sitä ei pidä syödä nälkään. Sokeri voi sotkea aivojen nälkä- ja kylläisyysviestejä. Aivot oppivat vaatimaan makeaa, jos sitä syö nälkäänsä. Silloin ihminen ei oikeastaan ole koukussa makeaan, vaan kylläisyyden tuomaan hyvään fiilikseen.

9. Kuinka makeanhimosta voi päästä eroon?

Oikein koostetut ateriat auttavat pitämään verensokerin tasaisena. Laadukkaat proteiinit ja hitaat hiilihydraatit, kuten täysjyvävilja, pitävät hyvin nälkää ja estävät verensokeripiikkejä ja siten makeanhimoa.

Taistelu kaupan houkutuksia vastaan helpottuu, kun menee ostoksille kylläisenä tai syö välipalan ennen ostosreissua. Kun mieliteko iskee, ajatukset kannattaa suunnata toisaalle – vaikka soittaa kaverille. Eikä herkkuja kannata varastoida kotiin.

Herkuttelu pysyy helpommin kohtuudessa, kun nauttii makean aterian päälle. Aterian jälkeen syötynä makea ei nosta verensokeria yhtä korkealle kuin sellaisenaan syötynä, jolloin koukuttava olo jää tulematta.

10. Koska ja mistä sokeririippuvaisen saa apua?

Ravitsemusterapeutti voi auttaa järkeistämään syömistä siten, että makeanhimo pysyy kurissa. Jos makea haittaa mielenterveyttä, kannattaa kääntyä psykologin puoleen. Ongelmasyöjillä on myös omat vertaisryhmänsä.

Oikean avun löytämisessä auttaa, kun miettii, missä tilanteissa makeansyönti karkaa käsistä. Jos näin käy väsyneenä, syy voi olla liian vähässä unessa. Mikäli stressi helpottuu suklaalla, apu voi löytyä stressinhallintamenetelmistä.

Asiantuntijana Kirsi Männistö, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti.