Mistä tunnistaa aivoverenvuodon?

Aivoverenvuoto yllättää äkillisesti, ilman varoitusta. Hoitoon pitää hakeutua heti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Aivoverenvuoto yllättää äkillisesti, ilman varoitusta. Hoitoon pitää hakeutua heti.
(Päivitetty: )
Teksti:
Tuija Tiitinen

Aivoverenvuoto tarkoittaa veren vuotamista aivokudokseen tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan. Mistä aivoverenvuodon tunnistaa? Neurologian professori Juhani Sivenius vastaa kymmeneen kysymykseen aivoverenvuodosta.

1. Mikä aivoverenvuoto on ja mistä se johtuu?

Aivoverenvuodolla tarkoitetaan spontaania, ilman ulkoista väkivaltaa tapahtuvaa valtimoperäistä äkillistä verenvuotoa aivoihin. Syynä on useimmiten pienen aivovaltimon repeäminen, joka tulee lähes aina henkilölle, jolla on pitkään huonossa hoidossa ollut verenpainetauti. Harvinaisempia syitä ovat vanhuksilla niin sanottu amyloidi angiopatia, johon liittyy valtimoiden haurastumista. Myös runsas alkoholinkäyttö voi altistaa verenvuodolle. Samoin vuodolle voi herkistyä henkilö, jolla on valtimotukosten estoon käytössä hyytymistekijöihin vaikuttava lääke varfariini ja lääkkeen annos on liian suuri. Aivoverenvuodot syntyvät äkillisesti ilman ennakoivia oireita. Spontaanin aivoverenvuodon mahdollisuus lisääntyy iän mukana.

2. Mitä oireita aivoverenvuoto aiheuttaa?

Aivoverenvuodon oireet ilmaantuvat äkillisesti. Ne riippuvat vuodon voimakkuudesta, mutta tavallisimpia ovat raju päänsärky, oksentelu ja halvausoireet. Pienialaisessa vuodossa voi esiintyä vain puutumis- ja aistioireita sekä pahoinvointia.

Tavallisin aivoverenvuodon oire on raajojen toispuoleinen heikkous, joka voi vaihdella lievästä heikkoudesta täydelliseen halvaukseen. Myös äkillinen puhevaikeus on tavallinen oire. Se voi olla sanojen löytämisen vaikeutta, jolloin esiintyy tavallisesti myös oikean puolen raajojen heikkoutta tai puheen epäselvyyttä. Samoin äkillinen toimintakyvyn häiriö, jonka läheiset usein kuvaavat sekavuudeksi, voi olla oire.

Aivoverenvuodoissa esiintyy useimmiten voimakasta päänsärkyä, mikä erottaa sen aivoinfarktista, joka lähes aina on kivuton. Äkillisesti alkava kävely- ja tasapainovaikeus, johon liittyy voimakas huimaus ja pahoinvointi voi olla aivoverenvuodon oire. Silloin vuoto on tapahtunut pikkuaivoissa tai aivorungossa, jotka koordinoivat tasapainoa. Tajunnan häiriöt liittyvät yleensä vain vakaviin aivoverenvuotoihin tai laajoihin aivoveritulppiin. Myös äkilliset tajuttomuus-kouristuskohtaukset voivat kuulua aivoverenvuodon akuutin vaiheen oireisiin.

Aivoverenvuoto tulee poikkeuksetta täysin yllättäen, eikä siihen liity varoittavia ennakko-oireita.

3. Kuinka tärkeää nopea hoitoon pääsy on aivoverenvuodossa?

Olivatpa oireet millaisia hyvänsä, ovat ne aina tavallisuudesta poikkeavia ja äkillisiä, ja apua pitäisi hakea heti. Käytännössä se tarkoittaa soittamista hätänumeroon. Mitä pikemmin potilas saa hoitoa, sitä parempi. Jos vuoto kasvaa, pysyvän vammautumisen mahdollisuus ja kuolleisuus lisääntyvät. Sairaus on vakava, sillä joka kolmas potilas kuolee ensimmäisen kuukauden aikana. Henkiin jääneistä suurin osa kärsii erilaisista haitoista, kuten halvauksista ja puhekyvyn menetyksistä.

4. Kuinka yleinen sairaus se on Suomessa?

Vuosittain noin 2 000 suomalaista sairastuu aivojen sisäiseen verenvuotoon. Sairastuneiden keski-ikä on noin 72 vuotta.

Aivojen sisäiseen verenvuotoon sairastuu ennen 75 ikävuotta noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tämän jälkeen sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä.

5. Mitkä tekijät aiheuttavat aivoverenvuodon?

Useimmiten sisäisen aivoverenvuodon syynä on hoitamaton verenpaine. Peräti 70 prosenttia tapauksista johtuu siitä. Myös ikä lisää aivoverenvuodon riskiä, sillä valtaosa potilaista on yli 60-vuotiaita. On kuitenkin mahdollista sairastua nuorempanakin, mutta aivan nuorilla aikuisilla aivoverenvuoto on harvinainen. Pienikin pitkään kohollaan oleva verenpaine on aivoille haitallista ja lisää aivoverenvuodon vaaraa. Riskiin vaikuttavat sekä ylä- että alapaine.

aivoverenkiertohäiriö

Mistä aivoverenkiertohäiriön tunnistaa? © istockphoto

6. Miten aivoverenvuotoa hoidetaan?

Pääosa vuodoista hoidetaan yleishoidolla ja kuntoutuksella. Ainoastaan pinnallisesti sijaitsevassa laajassa verenvuodossa leikkaushoito parantaa tilannetta. Syvissä aivorakenteissa olevaa verihyytymää ei voida poistaa leikkauksella, eikä siitä ole todettu olevan hyötyäkään. Yleishoidolla tarkoitetaan verenpainelääkityksen aloittamista ja saattamista oikealle tasolle sekä muiden lääkitysten tarkistamista. Kuntoutus aloitetaan heti, kun se on mahdollista. Se kattaa tarvittaessa fysio-, puhe- ja toimintaterapian.

Tehokas kuntoutus on toipumisen kannalta olennaisinta. Prosessi on pitkä, vaikeissa tapauksissa jopa puoli vuotta. Sen aikana potilas yleensä kuntoutuu siihen kuntoon, mikä tulee olemaan hänen kuntonsa vastedeskin. Useimmiten itsenäinen toimintakyky palautuu, mutta se ei välttämättä merkitse sitä, että potilas tuntisi itsensä täysin terveeksi.

Potilaan pitäisi olla aktiivinen ja liikkua, hakea virikkeitä ja pysyä sosiaalisesti aktiivisena. Elämä ei kuitenkaan aivoverenvuotoon lopu, mutta sen suunta voi muuttua vääjäämättä.

7. Mikä on sairauden ennuste?

Ennuste riippuu vuodon vaikeusasteesta. Jos vuotoon liittyy halvausoireita, mutta ne ovat lieviä, voivat ne parantua kokonaankin. Vaikeimmissa tapauksissa kuntoutumista tapahtuu hitaasti ja aivan liian vähän. Aivoverenvuoto voi jättää jälkeensä myös tunne-elämän häiriöitä sekä älyllisiä haittoja. Aivoverenvuoden uusiutumisen riski on noin viisi prosenttia. Se puolittuu, jos verenpaine saadaan kuriin.

8. Voiko sitä ennaltaehkäistä esimerkiksi elintavoilla?

Liikuntaa pitäisi harrastaa, sillä se suojelee aivoverenvuodoilta ja vähentää sairastumisriskiä 30 prosenttia. Jo puoli tuntia reipasta liikuntaa kolmesti viikossa riittää. Terveellinen elämä on muutenkin kaiken A ja O. Kun syö terveellisesti, pysyy paino kurissa ja sitä kautta verenpaine normaalilukemissa. Runsaan vihannesten ja hedelmien käytön on osoitettu lisäävän terveitä elinvuosia. Samoin vaikuttaa eläinrasvojen käytön välttäminen. Elintavoista voimakkaimmin riskiä lisää runsas alkoholinkäyttö. Tilapäinen liikakäyttö, esimerkiksi satunnainen viikonloppuhumala, ei vuotoa aiheuta, mutta jatkuva ryypiskely sen sijaan kyllä. Myös tupakointi lisää vuodon vaaraa, joten siitä olisi hyvä luopua.

Ei voi tarpeeksi korostaa, miten tärkeää verenpaineen hoitaminen on aivoverenvuodon ehkäisyn kannalta. Tavoitteena on saada verenpainetaso pysymään tavoitelukemissa alle 130/85 mmHg. Useimmille tämä ei onnistu muutoin kuin käyttämällä verenpainelääkkeitä jatkuvasti ja säännöllisesti. Usein joutuu käyttämään yhdistelmälääkitystä parilla kolmella lääkkeellä.

9. Onko aivoverenvuoto perinnöllinen sairaus?

Aivoverenvuoto ei ole perinnöllinen. Se on niin sanottu hankittu sairaus. Toki perimä voi vaikuttaa verenpaineen ilmaantumiseen.

10. Onko aivoverenvuoto yleistyvä sairaus Suomessa?

Aivoverenvuodon sairastaneiden keski-ikä on nyt 72 vuotta. Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riski kasvaa erittäin voimakkaasti iän mukana. Tiedetään hyvin, että Suomen väestö ikääntyy lähivuosina. Tilastojen mukaan vuonna 2030 Suomessa on noin 500 000 yli 65-vuotiasta ihmistä enemmän kuin vuonna 2010. Sen mukaisesti on voitu laskea, että maassamme tuolloin voisi olla jopa kaksinkertainen määrä aivoinfarktin ja aivoverenvuodon sairastaneita kuin vuonna 2010. Ikääntyneiden terveyden parantaminen on avainasemassa, jos halutaan estää tätä kehitystä. Verenpaineen hoidon tehostaminen ja siitä huolehtiminen myös ikääntyneillä kannattaa aina. Terveelliset elämäntavat, runsas liikunta, kasviksien ja hedelmien käytön lisääminen ja ylipainon välttäminen ovat tärkeitä kaikilla kansalaisilla.

Asiantuntijana Juhani Sivenius, neurologian professori  (emeritus) Itä-Suomen yliopisto, Kuopio.

Seura 15/2014

Lue myös: Aivoverenvuoto laittoi Christan, 33, elämän uusiksi: ”Kohtaus tuli ilman ennakkovaroitusta”

Lue myös: Voit saada tietämättäsi jopa satoja oireettomia aivoinfarkteja – näistä merkeistä kannattaa huolestua

X