Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje

Miten DBS-leikkaus auttaa epileptikkoa?

Epilepsian syväaivostimulaatio on tuore hoitomuoto, joka ensimmäisenä Euroopassa otettiin käyttöön Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Sen avulla epileptisen kohtausten määrää on pystytty vähentämään keskimääriin 60 prosenttia. Vaativa hoito ei kuitenkaan sovi kaikille.
Jaa artikkeli
Pirjo Kemppinen
Terveys 9.10.2014 11:28

1. Mitä Deep Brain Stimulation- eli DBS-leikkauksessa tehdään?

Epilepsian syväaivostimulaatiohoidossa viedään ohut kaapeli kallon luuhun tehdystä pienestä aukosta kuljetinsysteemin avulla aivojen syvissä osissa olevaan, tarkasti rajattuun kohteeseen. Kaapelit viedään kohteeseen kolmiulotteisesti erityisen stereotaktisen kehikon kautta. Kohteen tunnistaminen perustuu potilaan omaan, aivojen magneettikuvauksella määritettyyn rakenteeseen, jonne pääsy suunnitellaan tietokoneen laskeman ohjelman avulla.

Kaapelin päässä olevien elektrodien kautta stimuloidaan millimetrin tarkkuudella löydettyä kohdetumaketta. Virtalähde asennetaan ihon alle oikealle puolelle rintakehää. Virtalähteestä kulkee ohut, ulospäin näkymätön johto ihon alla. Sitä ohjelmoidaan erityisellä laitteella ihon pinnalta.

2. Soveltuuko se hoitomuodoksi kaikille epilepsiaa sairastaville?

DBS-hoito on tarkoitettu sellaisille epilep-siaa sairastaville ihmisille, joilla on runsaasti elämänlaatua haittaavia kohtauksia ja joille perinteinen leikkauskirurgia ei sovellu tai ei ole tuonut riittävää apua.

Useimmille potilaille on jo aikaisemmin kokeiltu aivojen epäsuoraa stimulaatiohoitoa, DBS-hoitoa pidempään käytössä ollutta vagushermon stimulaatiota. Lisäksi potilaan psyykkisen ja kognitiivisen tilanteen täytyy olla vakaa, sillä hoitomuoto on potilaalle varsin vaativa.

DBS-hoito vaatii laajan asiantuntijaryhmän, jossa ovat mukana epilepsianeurologi, funktionaalinen neurokirurgi, psykiatri, kuvantamisen asiantuntijat, fyysikot, neurofysiologit sekä neuropsykologi. Hoidon seurannassa myös epilepsiahoitajan työ on merkittävä.

3. Poistaako leikkaus epileptiset kohtaukset kokonaan?

Epilepsian perinteisessä leikkauskirurgiassa hoidon tavoite on kohtauksettomuus, DBS-hoidossa se on voimakkaimpien ja haittaavimpien kohtausten vähentäminen.

Yksittäiset potilaat voivat saavuttaa kohtauksettomuuden. Todennäköisyys täyteen kohtauksettomuuteen on pieni. Sekä suomalaisten että kansainvälisten tulosten mukaan keskimääräinen kohtausvähenemä kahden vuoden hoidon jälkeen on noin 60 prosenttia. Tulokset voivat olla tulevaisuudessa vielä nykyistäkin parempia, kun hoitomuodon tekninen toteuttaminen kehittyy edelleen.

4. Kuinka nopeasti leikkauksen tulokset tuntuvat?

Tyypillisesti toimenpide voi saada kohtaukset vähenemään tilapäisesti ensimmäisen 2–3 kuukauden ajan leikkauksen jälkeen. Sen jälkeen ohjelmoitavissa oleva stimulaatio alkaa vaikuttaa, mutta vaikutuksen nopeus on hyvin yksilöllistä.

Tyypillistä sen sijaan on, että mikäli vastetta saadaan, se paranee ajan kuluessa. Epilepsian DBS-hoidossa ohjelmointimahdollisuuksien määrä on erittäin suuri, minkä vuoksi osalla potilaista oikeita säätöjä voidaan joutua hakemaan pitkäänkin. Osalle potilaista ei saada riittävää vastetta missään vaiheessa, mutta tulevaisuudessa toivottavasti pystymme kohdistamaan hoitoa yhä tarkemmin oikeisiin potilasryhmiin.

5. Kuinka pitkäksi ajaksi leikkauksesta on apua?

Mikäli potilas hyötyy hoitomuodosta, apu on todennäköisesti pitkäaikainen. Virtalähde voidaan vaihtaa tarvittaessa uuteen eikä tähänastisessa seurannassa ole tullut esille hoitomuodon tehon hiipumista.

6. Pitääkö aivoihin asennettavaa laitteistoa huoltaa, tarkistaa tai säätää käytössä?

Laitteiston toiminta voidaan tarkistaa lääkärin käytössä olevalla ulkoisella lukija- ja säätölaitteistolla. Myös potilailla on käytössään yksinkertainen lukijalaite, jolla he voivat varmistaa, että laite on toiminnassa. Laitteistossa on runsaasti erilaisia säätövaihtoja, joiden merkitystä ollaan vasta oppimassa. Säätäminen vaatii sekä laitteiston että epilepsian tarkkaa tuntemusta ja siihen perehtyneen erityisasiantuntijan.

7. Voiko aivojen stimuloinnista aiheutua kielteisiä sivuvaikutuksia?

Aivojen stimuloinnilla voi olla tilapäisiä haitallisia vaikutuksia mielialaan tai muistiin. Mahdolliset haitat liittyvät säätöasetuksiin ja ovat poistettavissa uudelleen ohjelmoinnilla. Tämänkin vuoksi tarvitaan potilaan hyvinvoinnin tarkkaa seurantaa ja nopeaa reagointia siinä tapahtuviin muutoksiin.

8. Mitä riskejä leikkauksessa on?

Epilepsian syväaivostimulaatio on suhteellisen uusi hoitomuoto, mutta samaa laitteistoa on käytetty jo pitkään muiden sairauksien hoidossa. Leikkaukseen liittyy tulehdusriski, joka pahimmillaan voi johtaa laitteiston poistamiseen. Toisaalta epilep-sian leikkauskirurgian esiselvittelyissä käytetään myös kallon sisäisiä elektrodeja. Näiden esiselvittelyjen riskit voivat olla suurempia kuin varsinaisen syväaivostimulaation.

Vaikeahoitoisessa epilepsiassa itse sai-raus aiheuttaa huomattavan riskin vammautumiselle ja jopa äkkikuolemalle. Siten syväaivostimulaation riskit ovat huomattavasti vähäisempiä kuin epilepsian jatkumiseen liittyvät uhkatekijät.

9. Kuinka monta DBS-leikkausta tehdään vuosittain?

Tampereen yliopistollinen keskussairaala aloitti DBS-leikkaukset epilepsiaa sairastaville ensimmäisenä Euroopassa. Se on Suomessa ainoa sairaala, jossa hoitomuotoa on toteutettu. Todennäköisesti jatkossa muutkin sairaalat, kuten Helsingin yliopistollinen sairaala, alkavat käyttää tätä lupaavaa hoitoa.

TAYS on järjestänyt syväaivostimulaa-tiosta useita kansainvälisiä kursseja neurologeille ja neurokirurgeille, osanottajia on ollut tähän mennessä Euroopan maiden lisäksi Etelä-Amerikasta, Aasiasta ja Australiasta. Leikkauksia on tehty Tampereella tähän mennessä vuosittain viidestä seitsemään. Saatujen myönteisten kokemusten myötä hoidettavien määrä todennäköisesti kasvaa.

10. Mihin muihin sairauksiin DBS-leikkauksesta voi olla apua?

Aivojen stimulaatiohoidot ovat nopeasti kasvava hoitomuoto. Niitä on jo pitkään käytetty menestyksekkäästi liikehäiriöden, kuten Parkinsonin taudin, vapinan ja dystonian hoidossa. Lisäksi niillä on pystytty hoitamaan psykiatrisia häiriöitä, kuten pakko-oireista häiriötä (OCD). Niin ikään vaikean masennuksen hoidossa tulokset ovat lupaavia. Hoitomuodon perusta on samankaltainen, mutta stimuloitava kohta aivoissa määrää tarkan vaikutuksen. Kysymys on todellisesta täsmähoidosta.

Asiantuntijana Jukka Peltola, osastonylilääkäri, dosentti, neurologian erikoislääkäri, Tampereen yliopistollinen keskussairaala.

Seura 41/2014

  • Avainsanat

    • DBS
    • deep brain stimulation
    • epilepsia
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun

Suosittelemme seuraavaksi

Terveys

Yli 20 kiloa painoaan pudottanut Ringa Ropo iloitsee elämänmuutoksestaan: ”Laihtuminen vaatii vain sitoutumista”

  • 20.4.
Terveys

Juoksuta kraanavettä – Näistä syistä vettä kannattaa lotrata

  • 19.4.
Terveys

Liikennekuoleman riski kasvaa selvästi 70–75 vuoden tienoilla – Mitkä sairaudet heikentävät ajokykyä?

  • 18.4.

Keskustelu

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu

Näitä luetaan juuri nyt

Horoskooppi

Seuran viikkohoroskooppi 20.-26.4.2018

  • 20.4.
  • TILAA SEURA
  • LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

  • TV-Maailma

  • Kuninkaalliset

  • Kilpailut

  • Terveyspankki

Suosituimmat

Ajankohtaista

Seura selvitti: Brother Christmasin Joulupotti-rahoista vain alle puolet meni köyhien perheiden avuksi vuonna 2016

  • 22.3.
Ajankohtaista

Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria

  • 17.4.
Julkkikset

Uskonnollinen yhteisö loi varjon Tarja Smuran uusperheen arkeen: ”Minunkin sopeutumisellani on rajansa”

  • 8.3.
Selviytyjät

Kohtalokas räjähdys ampumaleirillä Rovajärvellä – valtio pesi kätensä vakavasti loukkaantuneen varusmiehen jatkohoidosta

  • 1.4.
Mysteeri

Ylivieskan kirkon raunioista löytyi jotain, joka oli saatava pikavauhtia pakkaseen – ”Onhan tämä sen sortin aarre, että pitää varjella!”

  • 31.3.
Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.