(Päivitetty: )
Teksti:
seura.admin

Flunssaa ei pääse karkuun, mutta 
sen kestoa voi koettaa lyhentää. Levon lisäksi sitä nitistetään nyt punahattu-uutteella ja sinkillä.

1. Kuinka yleinen sairaus flunssa on?

Äkilliset hengitystie-infektiot ovat edelleen yleisimpiä sairauksia länsimaissa. Keskivertoihminen sairastaa elämänsä aikana 200–300 flunssaa. Suomessa aikuiset sairastavat keskimäärin 1–5 flunssaa vuodessa, ja lapset muutaman flunssan enemmän.

Flunssan aiheuttamien sairauspoissaolojen lasketaan aiheuttavan työnantajille ja yhteiskunnalle miljardiluokan kustannukset.

Virukset pystyvät muuttamaan muotoaan ja yhdistymään keskenään niin ovelasti, että rokotteiden kehittäminen on haasteellista. Siksi flunssan ehkäisy on kansanterveyden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

2. Miten flunssa eroaa influenssasta?

Hengitystietulehduksen eli flunssan voi aiheuttaa noin 200 eri virusta. Kausi-influenssalla tarkoitetaan A- ja B-virusten aiheuttamia tulehduksia.

Flunssa aiheuttaa meille kaikille tuttua yskää, nuhaa, kurkkukipua ja kuumetta. Influenssa alkaa äkillisemmin ja on oireiltaan rajumpi. Influenssan oireita ovat korkea kuume, voimakkaat lihaskivut, väsymys, huonovointisuus, kurkkukipu, nuha, kova yskä ja päänsärky. Lapsilla saattaa olla myös maha- ja suolisto-oireita etenkin taudin alkuvaiheessa.

3. Millaisia jälkitauteja flunssasta voi seurata?

Tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia vilustumissairauksista johtaa jälkitauteihin. Niitä ovat esimerkiksi keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus, poskiontelotulehdus ja lapsilla myös korvatulehdus.

Bakteerien aiheuttamia jälkitauteja hoidetaan yleisesti antibiooteilla. Niitä määrätään paljon, koska hoitovaihtoehtoja ei ole. Näin päädytään samalla lisäämään bakteerien vastustuskykyä antibiooteille.

4. Tehoavatko ilman reseptiä myytävät kipulääkkeet kuten ibuprofeeni ja parasetamoli flunssaan?

Tavallisia kipulääkkeitä käytetään yleisesti alentamaan kuumetta ja lievittämään flunssan aikaisia särkyjä ja kolotuksia.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kipulääkkeet saattavat heikentää immuunijärjestelmää, mikä voi johtaa uusiin jälkitauteihin ja lääkärikäynteihin.

Lisäksi uusi kanadalaistutkimus toteaa, että kipulääkkeiden oloa helpottavien ominaisuuksien takia flunssaa sairastava lähtee liian aikaisin ulos tartuttamaan muita ihmisiä.

5. Onko vitamiineilla 
vaikutusta flunssantorjunnassa?

D-vitamiinin vaikutusta flunssaan on tutkittu jonkin verran. Tieteellistä näyttöä siitä ei ole, että D-vitamiini ehkäisisi flunssaa tai lyhentäisi sen kestoa. Samanlaisia tuloksia on saatu C-vitamiinin osalta.

6. Entä laajasti käytetyllä punahatulla?

Punahattu-uutteen on tutkimusten mukaan todistettu tehoavan laajaan kirjoon flunssaviruksia. Sen on todistettu sekä ehkäisevän flunssaa että lyhentävän sen kestoa. Uutetta kannattaa käyttää ennaltaehkäisevästi koko flunssakauden ajan.

7. Lyhentääkö sinkki 
flunssan kestoa?

Kanadassa julkaistun tutkimusanalyysin mukaan sinkkiasetaatti lyhentäisi flunssan kestoa. Helsingin ja Sydneyn yliopistojen yhteistyöraportissa julkaistiin tänä vuonna tutkimustuloksia, joiden mukaan paikallisesti nieluun annosteltu sinkkiasetaatti lyhentää flunssan kestoa. Hoito on aloitettava heti ensioireiden ilmestyttyä.

8. Millaisiin ihmisiin flunssa iskee helpommin?

Vastustuskyvyn heikkeneminen edesauttaa flunssan tarttumista. Huonosti nukkuvat, stressaantuneet tupakoijat ovatkin vaaravyöhykkeessä.

Riskiryhmään luetaan myös pienet lapset, yli 65-vuotiaat aikuiset, raskaana olevat naiset, vanhainkotien ja palvelutalojen asukkaat, astmapotilaat, neurologisista sairauksista kärsivät, keuhko- ja sydänsairaat, diabeetikot, munuais- ja maksasairaat, AIDS-potilaat sekä sairaalloisen ylipainoiset ihmiset.

9. Voiko flunssaa torjua kotikonsteilla?

Kannattaa tehostaa käsihygieniaa sekä aivastella ja niistää muut ihmiset huomioon ottavalla tavalla. On myös syytä muistaa, että flunssa tarttuu helposti esimerkiksi puhelimien ja kannettavien tietokoneiden välityksellä. Geneven yliopiston tutkimuksen mukaan influenssavirukset elivät seteleissä peräti 17 vuorokautta.

Flunssaan sairastuneen ihmisen seuraa kannattaa tietysti välttää mahdollisuuksien mukaan. Immuunijärjestelmän vahvistaminen terveellisillä elämäntavoilla on hyvää flunssan ehkäisyä.

10. Kausi-influenssa 
iskee alkuvuonna. 
Milloin rokotus kannattaa ottaa?

Varmin tapa välttyä sairastumiselta on ottaa influenssarokote jo marraskuussa. Näin elimistö ehtii kehittää tarpeeksi vasta-aineita alkuvuonna iskevää influenssaa vastaan.

Influenssaa esiintyy kaikissa maailmankolkassa, joten rokote on hyvä ottaa myös ulkomaille lähtiessä.

11. Miten rokotukset pysyvät nopeasti muuttuvien influenssavirusten perässä?

Influenssarokotteissa käytetyt viruskannat määrittelee vuosittain YK:n Terveysvirasto WHO maailmalla kulloinkin vallitsevien influenssaviruskantojen mukaisesti.

Tässä työssä ollaan aina hieman jäljessä virusten muuntumisvauhdista, mutta siitä huolimatta rokotteiden suoja on pääsääntöisesti hyvä.

Mikäli merkittäviä muutoksia epidemioita aiheuttavissa viruskannoissa todetaan, rokotteita muokataan sen mukaisesti.

12. Entä jos jonain vuonna rokotus ei tehoa?

On toki mahdollista, että kausi-influenssaepidemiaa aiheuttava virus on jonakin vuonna muuntunut siten, ettei käytetyn rokotteen suoja ole kovin korkea.

Rokotteiden muokkaaminen sopiviksi ei ole teknisesti erityisen vaativaa. Siinä rokotteissa käytettäviä influenssaviruksen osia vaihdetaan vallitsevan influenssavirustilanteen mukaiseksi.

Tämän kauden suhteen näyttää siltä, että käytettävä rokote suojaa hyvin ennustetulta kausi-influenssalta.

Asiantuntijoina fysiatrian erikoislääkäri Veli-Pekka Valkonen, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Andreas Schapowal.

Teksti: Eeva-Helena Laurinsalo
Kuva: 123RF

Kotilääkäri 11-12/2015.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X