Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje

Miten surusta selviää?

Suru liittyy menetykseen. Suruun kuuluu monenlaisia tunteita, jotka täytyy käsitellä. Vain siten elämä pääsee taas jatkumaan.
Jaa artikkeli
Sanna Savela
Terveys 28.3.2013 15:24

1. Mitä suru on?

Suru on tunnerypäs, joka liittyy menettämiseen tai siihen, ettei pysty saavuttamaan jotain tärkeää. Useimmiten suru liitetään läheisen ihmisen menetykseen, mutta surua voi tulla myös lemmikin, kodin, työpaikan tai jonkin tärkeän esineen menetyksestä. Esimerkiksi tulipaloissa surraan usein valokuvien ja niiden myötä muistojen menetystä. Usein surua ajatellaan yhtenä tunteena, mutta suruprosessi pitää usein sisällään monia eri tunteita, kuten suuttumusta, vihaa, katkeruutta ja kateutta.

2. Miksi surua pitää työstää?

Suru ei ole miellyttävä tunne. Mieli haluaa päästä eroon negatiivisista tunteista, siksi suru vaatii työstämistä. Usein suru tuntuu raskaalta, alkuvaiheessa hyvin tuskaiselta. Esimerkiksi läheisen kuolema koskee ja alkuvaiheessa kipu on pistävää, terävää. Suru myös pysäyttää. Sureva ikään kuin elää selkä edellä, katse menneisyydessä ja samalla joutuu pakottamaan itseään elämään. Sellainen on raskasta. Jos kipeiden muistojen tai menetyksen kohtaamista pyritään välttämään, suruun liittyvät ajatukset säilyvät uhkaavana ja pelottavana möykkynä, joka tuntuu koko ajan mielessä.

3. Mikä surutyön tarkoitus on?

Surun käsittelyn tarkoitus on toipua menetyksestä, hyväksyä se ja pystyä jatkamaan elämää niin, että siihen kuuluu myös myönteisiä piirteitä. Nykyisin ajatellaan, ettei läheisten ihmisten kuoleman suremisen tarvitse koskaan loppua, mutta on tärkeää, että suru ei koko ajan sido niin paljon voimavaroja kuin alkuvaiheessa, ja että se ei olisi jatkuvasti yhtä tuskaista. Kaipaus ja ikävöinti aina silloin tällöin kuuluu menetykseen.

Surun prosessointi ei yleensä ole tahdonalainen tai tietoinen ilmiö. Surua ei voi työstää niin, että päätän nyt tehdä kaksi tuntia surutyötä, vaan se tapahtuu luonnostaan mielessä koko ajan, joskus tehokkaammin, joskus tehottomammin.

4. Miten surua pitäisi käsitellä?

Surulle ja muille tunteille pitää antaa tilaa ja aikaa, eikä pyrkiä saamaan niitä pois mielestä esimerkiksi tekemällä ja touhuamalla. Suru ei työsty välttelemällä muistoja ja tunteita. Jos menetys on tapahtunut äkillisesti, menetys ja siihen liittyvät tunteet saattavat tuntua mahdottomilta kohdata ja kestää. Tällöin saatetaan esimerkiksi hävittää kaikki tavarat, jotka muistuttavat kuolleesta läheisestä. Usein myös vältetään tilanteita, jotka herättävät kipeitä muistoja. Ei voida mennä vaikkapa kesämökille, koska siellä on vietetty niin paljon yhteistä aikaa.

Jokaisella on omat keinonsa käsitellä surua. Valokuvien katselu, muisteleminen, musiikin kuuntelu, kulkeminen luonnossa ja pysähtyminen paikkoihin, joihin liittyy muistoja, ovat keinoja käsitellä surua. Joillekin päiväkirjan tai muistokirjan kirjoittaminen on hyvä tapa käsitellä surua. Tärkeää on mennä surua kohti ja sietää sen herättämiä ajatuksia ja tunteita.

5. Millaisia vaiheita suruun liittyy?

Jos menetys on äkillinen, koko suruprosessi tapahtuu menetyksen jälkeen. Jos kuolema on seu-rausta esimerkiksi pitkäkestoisesta sairaudesta, menetystä surraan jo ennen kuolemaa.

Yleensä suru on voimakkainta heti menetyksen jälkeen. Järkytyksen tunteet ovat voimakkaita, ja silloin käydään myös taistelua menetyksen hyväksymisestä omassa mielessä. Vähitellen tapahtuneeseen on pakko tyytyä ja sopeutua. Sitten seuraa vaihe, jolloin suru on tuskaista ja tekee kipeää. Oma elämä ei kiinnosta ja on pakotettava itsensä huolehtimaan arkielämästä. Vähitellen tuskaisuus vähenee, menetykseen tulee etäisyyttä, ja tulee mahdolliseksi kääntää taas katse eteenpäin. Oman elämän kiinnostavuus alkaa palautua, suru muuttuu tylpemmäksi, se ei enää koske. Muisto kuolleesta läheisestä aiheuttaa lämpimän ailahduksen ja kiitollisuuden siitä, että hän on kuulunut elämään.

6. Kuinka kauan suru voi kestää?

Surun kestolle ei voi määritellä aikaa. Usein suru jossain muodossa kestää koko loppuelämän. Menetyksen jälkeen vähitellen surun luonne muuttuu lämpimäksi kaipaukseksi ja ikäväksi, joka silloin tällöin tulee mieleen. Yleensä kuitenkin ensimmäinen vuosi on vaikein, koska silloin joutuu jatkuvasti kohtaamaan esimerkiksi juhlapäiviä ilman menetettyä ihmistä. Vaikea ajankohta juhlapäivien lisäksi on myös loma-aika.

7. Onko itkeminen tärkeää?

Itkeminen yleensä helpottaa. Itkeminen on yksi keino purkaa omia tunteita ja siinä mielessä se on tärkeää ja sille pitää antaa tilaa. Itku on ehkä yksi tehokkain keino purkaa menetyksen tunteita. Kaikki eivät kuitenkaan pysty itkemään. Ihmisellä voi olla myös muita keinoja purkaa tunteitaan. Esimerkiksi liikunta tai halonhakkuu ovat keinoja tunteiden purkamiseen, mutta ne ovat ehkä enemmän aggression kuin ikävän ja kaipauksen tunteiden ilmaisua.

8. Miten toisen suruun pitäisi suhtautua?

Hyväksymällä toisen suru ja antamalla sille tilaa. Surevan ihmisen keinotekoinen piristäminen aiheuttaa surevalle vain paineita, tunnetta, ettei häntä hyväksytä sellaisena kuin hän on. Suru aiheuttaa muissa avuttomuuden tunteita, joita voi olla vaikeaa kestää. Siksi surevia ihmisiä voidaan vältellä tietoisesti tai tiedostamatta. Se taas loukkaa surevia. Oman avuttomuudentunteen voi hyvin kertoa surevalle, se osoittaa myötätuntoa. Suru kestää aina kauemmin kuin ystävät ja muut ihmiset kuvittelevat. Mitä pitempi aika menetyksestä on kulunut, sitä kauemmaksi toisistaan menetyksen kokenut ja muut ihmiset ajautuvat mielen sisällöissä. Surevalle on hyvin loukkaavaa kuulla kommentti: ”Vieläkö sinä sitä suret?”

9. Miten suru vaikuttaa terveyteen?

Suru voi juuttua kiinni, niin että se ei etene. Se jatkuu yhtä voimakkaana ja tuskaisena vuosia eteenpäin. Tällöin se tuottaa tuntemuksia, joita nykyisin kuvataan masennuksena. On suuri riski terveydelle, jos ei pysty suremaan tai kieltää tai torjuu surun tunteet itseltään. Käsittelemättömän menetyksen paino purkautuu jossain vaiheessa elimistöstä esimerkiksi psyykkisenä tai fyysisenä sairastumisena, runsaana päihteiden käyttönä tai lisääntyneenä aggressiivisuutena.

10. Olisiko suruaika nykyihmisellekin hyödyksi?

Suruajassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyväksi puoleksi voi laskea, että se antaisi tilaa surulle. Suru olisi sosiaalisesti hyväksyttävää ja ymmärrettävää. Huono puoli on, että se asettaa normeja suremiselle. Pitää surra tietty aika, suruaikana pitää käyttäytyä tietyllä tavalla ja sitten kun suruaika on ohi, pitää surunkin olla ohi.

Asiantuntijana Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi, Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmä.

Seura 13/2013

  • Avainsanat

    • itku
    • kuolema
    • suru
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun

Suosittelemme seuraavaksi

Terveys

Juoksuta kraanavettä – Näistä syistä vettä kannattaa lotrata

  • 19.4.
Terveys

Liikennekuoleman riski kasvaa selvästi 70–75 vuoden tienoilla – Mitkä sairaudet heikentävät ajokykyä?

  • 18.4.
Terveys

Luulitko, että raakaruokosokeri olisi terveellistä? Lue, miksi niin ei ole

  • 17.4.

Keskustelu

Peruuta vastaus

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.

Kirjaudu

Näitä luetaan juuri nyt

Julkkikset

Antti Tuisku haluaa olla Suomen kovin poptähti: ”Mie olen ittelleni saamarin armoton”

  • 19.4.
  • TILAA SEURA
  • LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

  • TV-Maailma

  • Kuninkaalliset

  • Kilpailut

  • Terveyspankki

Suosituimmat

Ajankohtaista

Seura selvitti: Brother Christmasin Joulupotti-rahoista vain alle puolet meni köyhien perheiden avuksi vuonna 2016

  • 22.3.
Ajankohtaista

Yleisradion uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ulkoisti kaverille sekä horjutti journalismin ja rahoituksen välistä palomuuria

  • 17.4.
Julkkikset

Uskonnollinen yhteisö loi varjon Tarja Smuran uusperheen arkeen: ”Minunkin sopeutumisellani on rajansa”

  • 8.3.
Selviytyjät

Kohtalokas räjähdys ampumaleirillä Rovajärvellä – valtio pesi kätensä vakavasti loukkaantuneen varusmiehen jatkohoidosta

  • 1.4.
Mysteeri

Ylivieskan kirkon raunioista löytyi jotain, joka oli saatava pikavauhtia pakkaseen – ”Onhan tämä sen sortin aarre, että pitää varjella!”

  • 31.3.
Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaute tai juttuvinkki

Voit antaa toimitukselle palautetta tai lähettää juttuvinkin alla olevalla lomakkeella.

    Valitse palautteesi kohde.
  • Sallitut tiedostomuodot: jpg, gif, png, pdf.
    Tarvittaessa voit tarkentaa asiaasi lähettämällä meille kuvankaappauksen. Tuetut tiedostomuodot ovat: jpg, gif, png ja pdf.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.