Näillä vitamiineilla ja hivenaineilla lyhennät flunssaa

1. Flunssa-aikaan suositellaan syömään C-vitamiinia. Ehkäiseekö se sairastumista?

Säännöllisen C-vitamiinin syömisen ei ole todettu ehkäisevän flunssaa. Poikkeuksen muodostavat erittäin raskasta fyysistä työtä tekevät ja huippu-urheilijat, joilla C-vitamiini näyttäisi jonkin verran vähentävän flunssien määrää.

Sen sijaan flunssan kestoa C-vitamiinin on todettu lyhentävän noin kymmenen prosenttia. Tämä edellyttää, että C-vitamiinia saa flunssan ajan yhden gramman päivässä. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä yhtä C-vitamiinitablettia päivässä.

Appelsiini ja muut sitrushedelmät sisältävät vähemmän C-vitamiinia kuin usein ajatellaan, niitä tehokkaampi C-vitamiinin lähde on paprika. Flunssalääkkeisiin lisätyllä C-vitamiinilla ei nykytutkimusten mukaan juuri ole lisävaikutusta, vaikka tällainen uskomus elää edelleen sitkeästi.

2. Mitä hyötyä C-vitamiinista on?

C-vitamiinin keskeisin tehtävä on kollageenin muodostaminen. Kollageeni on proteiini, joka huolehtii sidekudosten toimivuudesta. Sitä tarvitaan esimerkiksi luustossa, ihossa, verisuonissa, hampaissa ja rustoissa.

C-vitamiinin vakava puutos voi ilmetä esimerkiksi vuotavina ikeninä, hampaan irtoamisena tai niveloireina. Tämän lisäksi C-vitamiinia tarvitaan muun muassa hermoston ja aineenvaihdunnan normaaliin toimintaan, ja se auttaa vähentämään väsymystä. C-vitamiini edesauttaa myös raudan imeytymistä elimistöön.

Kun ravitsemussuosituksia vuonna 2014 muutettiin, C-vitamiinin saantisuositusta nostettiin 75 milligrammaan päivässä.

3. Entä sinkki. Ehkäiseekö se flunssaa?

Suussa imeskeltävillä sinkkitableteilla on todettu olevan flunssa-aikaa lyhentävä vaikutus. Olennaista on, että sinkkitabletti imeskellään eikä suoraan nielaista ja että sinkki on tabletissa joko sinkkiasetaattina tai glukonaattina, ei tehottomana sinkkisitraattina. Tämä kannattaa tarkistaa myös silloin, jos ostaa tuotteen, jossa on sekä sinkkiä että C-vitamiinia, koska sitraattimuotoisena sinkki ei pääse imeytymään elimistön käyttöön.

Siitä, että sinkki estäisi flunssan, ei ole tutkimusnäyttöä.

Luontaistuotteena myytävä auringonhattu-uute sen sijaan saattaa onnistua estämään flunssan, jos sitä ottaa tarpeeksi ajoissa. Uute tehostaa veren valkosolujen toimintaa bakteereja ja viruksia vastaan ja saa valkosolut hyökkäämään flunssaviruksia vastaan.

4. Onko uhkana luukato, jos ei ole syönyt lapsesta asti D-vitamiinia?

Ei automaattisesti. Luukatoon vaikuttavat vitamiinitarpeen lisäksi muun muassa ravinnon monipuolisuus, perintötekijät ja perussairaudet.

D-vitamiinin on tutkimuksissa todettu vähentävän joidenkin sairauksien sairastumisriskiä. Tällaisia sairauksia ovat osteoporoosi, luunmurtumat, ientulehdukset ja syövät. Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää myös infektio-oireita.

D-vitamiinia on vaikea saada tarpeeksi pelkästään ravinnosta. Jo tämänkin takia on tärkeää, että lapsi saa kahden viikon iästä täysi-ikäisyyteen asti D-vitamiinia ravinnon lisäksi tippoina tai tabletteina. Myös raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

Luonnossa tärkein D-vitamiinin lähde on auringon valo. Koska talvikuukausina Suomessa on vain vähän auringonvaloa, jokaisen aikuisen olisi hyvä syödä D-vitamiinilisää vähintäänkin vuoden pimeimpinä kuukausina eli loka–maaliskuun väillä. Tämän lisäksi kannattaa käyttää D-vitaminoituja maitotuotteita ja kalaa ruokavaliossaan.

5. Onko riisitauti vielä todellinen uhka?

D-vitamiinin puute voi aiheuttaa luiden pehmenemistä, ja se muun muassa heikentää vastustuskykyä. Äärimmäisin seuraus on riisitauti, joka vielä 1960-luvulla oli lapsilla suhteellisen yleinen. Se saattoi jättää jälkeensä esimerkiksi luuston ja raajojen vammoja. Nykyään riisitauti on harvinainen.

6. Mihin tarvitaan A-vitamiinia?

A-vitamiini edistää näön, ihon ja limakalvojen pysymistä normaaleina. Se edistää myös immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Erityisesti A-vitamiini vaikuttaa hämäränäköön. Hyviä A-vitamiinit lähteitä ovat esimerkiksi öljyt ja kypsät vihannekset.

Apteekissa myytävät A-vitamiinivoiteet ovat hyviä kuivan ihon hoitamiseen. Erilaisia A-vitamiinimuunnelmia käytetään puolestaan muun muassa aknen hoidossa.

7. Mihin tarvitaan B-vitamiinia?

B-vitamiinien ryhmään kuuluu kahdeksan eri vitamiinia. Jokaisella vitamiinilla on oma tehtävänsä, joka voi liittyä esimerkiksi hermoston tai sydämen toimintaan.

B-ryhmän vitamiineista liian vähälle saannille jää yleisimmin foolihappo, jota tarvitaan punaisten verisolujen syntymisessä, kasvussa ja ruoansulatuksessa. Erityisen tärkeä foolihappo on niille, jotka suunnittelevat raskautta tai odottavat vauvaa, sillä sikiö tarvitsee foolihappoa kehittyäkseen normaalisti. Hyviä foolihapon lähteitä ovat marjat, vihannekset, hedelmät ja täysjyvätuotteet.

8. Mistä hemoglobiinin lasku johtuu?

Hemoglobiinin muodostumiseen tarvitaan rautaa. Jos rautaa on liian vähän, voi lopputuloksena olla anemia, joka aiheuttaa tavallisesti väsymystä, toisinaan myös huimausta.

Raudan puute liittyy entistä harvemmin vain ruokavalioon. Naisilla raudan puutetta voivat aiheuttaa esimerkiksi runsaat kuukautiset. Naisilla normaalin hemoglobiinin alaraja on 117 ja miehillä 134.

Apteekissa on myynnissä rautatabletteja. Ruoista liha, persilja, pinaatti ja nokkonen ovat hyviä raudanlähteitä. Mikäli ruokavalioon ei kuulu lainkaan lihaa, hemoglobiiniarvo kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti.

9. Tarvitseeko ikääntyvä lisävitamiineja?

Mitä iäkkäämpi on, sitä tärkeämpää on huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista.

Jos ruokavalio muuttuu missä iässä tahansa tavallista yksipuolisemmaksi, kannattaa rinnalla käyttää ainakin kuuriluontoisesti monivitamiinilisää.

Nykyään B12-vitamiinia markkinoidaan hanakasta muistia virkistävänä. Tutkimuksissa vitamiinilla on todettu olevan yhteys aivojen toimintaan, mutta suoraviivainen yhteys muistiin ei ole kiistaton. Lisäksi vitamiinin imeytymisteho on henkilökohtainen. Mitään haittaa B12-vitamiinilisistä kuitenkaan tuskin on.

10. Mistä tietää, saako vitamiineja tai kivennäisaineita tarpeeksi?

Tarvittaessa jokaisen vitamiinin riittävä saanti pystytään selvittämään verikokeella. Toimiva mittari on kuitenkin yleensä yleiskunto. Jos vointi muuttuu esimerkiksi kovin väsyneeksi, kannattaa vähintäänkin mittauttaa hemoglobiini tai hakeutua lääkäriin. Väsymys voi johtua yhtä hyvin raudan puutteesta kuin vaikkapa kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Asiantuntijana Helsingin yliopiston professori, rohdosasiantuntija Yvonne Holm, Lähteenä lisäksi terveyskirjasto.fi.

Lue myös:

Flunssakausi jatkuu – Näin hoidat flunssaa kotona

Kotilääkäri: 12 hyvää keinoa – Näin nitistät flunssan