Naimisissa anopin kanssa

Riitta on kyllästynyt siihen, että Joukolla on niin läheinen suhde äitiinsä. Voisiko anoppi päästää jo keski-ikäisen miehen itsenäistymään?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Riitta on kyllästynyt siihen, että Joukolla on niin läheinen suhde äitiinsä. Voisiko anoppi päästää jo keski-ikäisen miehen itsenäistymään?
(Päivitetty: )
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Jo Riitan ja Joukon seurustelun alku viitisentoista vuotta sitten lupasi ongelmia. Muutaman kuukauden tapailun jälkeen kävi nimittäin ilmi, että Joukon äidillä oli oma avain parikymppisen poikansa asuntoon.

Se oli anopin ja Joukonkin mielestä kätevää, sillä anoppi pystyi välillä käymään siivoamassa ja kastelemassa kukkia menevää elämää viettävän poikansa asunnossa. Anoppi saattoi tulla asuntoon omilla avaimillaan jopa sopimatta siitä etukäteen.

Riitta suhtautui ongelmaan ensin huumorilla, mutta asia jäi vaivaamaan. Hän joutui suostuttelemaan Joukoa useamman viikon, ennen kuin tämä suostui pyytämään vara-avaimensa pois äidiltään. Anopin ja Riitan väleihin tapaus jätti pysyvän hiertymän.

Vuosien saatossa Riitta on tajunnut, että hänen miehellään on paljon läheisemmät välit äitiinsä kuin miehillä yleensä.

”Äitisi on päättänyt sinun elämässäsi kaiken: harrastukset, ammatin, ja jopa miten sinä edelleen pukeudut”, Riitta väittää Joukolle.

Jouko ei ymmärrä, mikä siinä on niin ongelmallista, että pitää omasta äidistään.

Riitta yrittää ottaa anoppiongelman esiin keskusteluissa mahdollisimman harvoin, ettei Jouko suuttuisi. Silti on yksi asia, jossa hän ei halua joustaa: lastenkasvatus. Siitä tulee jatkuvasti riitoja.

Anoppi yrittää päättää, miten Riitta ja Jouko kasvattavat lapsensa. Se tulehduttaa koko perheen välit.

Anopin mielestä Riitta tekee paljon kasvatusvirheitä – ja Jouko myötäilee Riitan mielestä tässäkin asiassa äitinsä näkemyksiä. Ruokavalio pitäisi muuttaa anopin mielen mukaisesti perinteisemmäksi, ja lapsilla pitäisi olla enemmän sääntöjä.

Miten Jouko ja Riitta pääsisivät anoppiongelman yli?

Seura 40/2014

Turvattomuus kalvaa

Joukolla ei kuulosta olevan läheinen vaan takertuva ja pelokas suhde äitiinsä. Turvalliseksi koetussa suhteessa on joustonvaraa, siinä ei tarvitse tunkeutua toisen elämään, eikä myöskään etääntyä siitä kylmästi.

Anopin avaimet Joukon asuntoon ovat vaikeuttaneet napanuoran katkaisemista äidin ja pojan välillä. Poika ei ole itsenäistynyt äidistään ja äiti jatkaa poikansa kontrolloimista hoivan muodossa.

Molemmat ovat turvattomia toisistaan, mikä heijastuu myös Joukon ja Riitan parisuhteeseen. Anopilla ja Joukolla ei suinkaan ole läheiset vaan pelokkaat välit, mistä terveiden rajojen puuttuminen sekä kontrolloiminen kertovat.

Riitta kokee ulkopuolisuutta oman avioliittonsa sisällä ja se saa hänet kiukkuiseksi ja turvattomaksikin. On ymmärrettävää, ettei Riitta halua anopin päättävän Joukon kanssa lastenkasvatuksesta. Silloinhan anoppi pyrkii ottamaan myös perheen äidin paikan.

Anopilla on mummina ja miehen äitinä tärkeä roolinsa ja merkityksensä, johon hän ei voi luottaa tunkeutuessaan näin arvostamattomasti lapsensa ja tämän puolison elämään. Olisi tärkeää, että anoppi työstäisi omaa mahdollista yksinäisyyttään ja riittämättömyyttään, jotta hän voisi arvostavasti jättää tilaa myös miniälleen ja pojalleen oman elämän rakentamiseen. Tällöin myös oikeasti läheisemmille väleille alkaa löytyä rakennusaineita.

Maaret Kallio, Seksuaali­terveysklinikan erityisasiantuntija, Väestöliitto

Kuka on ykkönen?

Turvallinen varmuus toisen olemassaolosta tekee meistä itsenäisiä ja antaa valmiuksia kohdata maailman. Koska anoppi tukeutuu koko ajan lapseensa, hän ei ilmeisesti itse ole kokenut hyvää läheisyyttä ja yrittää ratkaista tätä tarvettaan suhteessa poikaansa. Joukokaan ei ole saanut hyvää läheisyyttä, jonka varassa hän voisi lähestyä maailmaa itsenäisenä miehenä.

Kun Riitta ja Jouko päättivät mennä yhteen, he antoivat toisilleen mahdollisuuden olla toisistaan riippuvaisia – me kaikki olemme sitä. Jos he lähestyvät omasta tarvitsevuudestaan toisiaan ja luovat turvallisen keskinäisen läheisyyden, he voivat ratkaista itsenäisyyden kysymyksen: kun minulla on rakkautesi ja läheisyytesi, voin turvallisesti ja riittävän itsenäisenä toimia maailmassa.

Jouko on yhä sidottu äitiinsä. Se tekee turvallisen läheisyyden Riitan kanssa mahdottomaksi. Tulee riitaa siitä, kuka on kenellekin ykkönen ja kenen ehdoilla elämää eletään.

Kun Riitta ja Jouko voivat jakaa omat tunteensa, toiveensa ja pelkonsa toisilleen turvallisesti, he voivat kohdata ne sekä itsessään että toisessa ja voivat asettaa rajoja ulkomaailmaan. Molemmat voivat kokea olevansa ykkösiä toisen elämässä ja tuntea, että omille toiveille ja tarpeille on tilaa parisuhteessa. Jos Jouko ja Riitta voivat luoda hyvän keskinäisen suhteen vaikka pariterapian avulla, se pakottaa anopin kohtaamaan oman tarvitsevuutensa ja surunsa vaille jäämisestä. Jos anoppi kohtaa nämä asiat itsessään, se antaa myös hänen elämälleen uudenlaisen perustan.

Keijo Markova, Pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto

X