IBD – Colitis ulcerosa vai Crohnin tauti? Näin suolistosairaus selvitetään ja hoidetaan

Pitkään jatkunut ripuli, veriuloste ja vatsavaivat voivat olla oireita tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Useimmiten sairaus voidaan hoitaa ilman leikkausta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tulehduksellisten suolistosairauksien ensisijainen hoito on lääkitys

Pitkään jatkunut ripuli, veriuloste ja vatsavaivat voivat olla oireita tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Useimmiten sairaus voidaan hoitaa ilman leikkausta.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

Miten suolistosairaus selvitetään ja hoidetaan? Mikä tulehduksellinen suolistosairaus voi olla? Asiantuntija vastaa 12 kysymykseen.

1. Mikä on tulehduksellinen suolistosairaus?

Tulehduksellisesta suolistosairaudesta kärsivällä on pitkäaikainen tulehdus ruoansulatuskanavan alueella. Tulehduksellisista suolisairauksista käytetään yleisesti lyhennettä IBD, joka tulee englanninkielisestä nimestä Inflammatory Bowel Disease.

IBD kattaa kaksi eri sairautta: colitis ulcerosan eli haavaisen paksusuolentulehduksen ja Crohnin taudin.

Colitis ulcerosassa tulehdus esiintyy paksusuolen ja peräsuolen alueella. Crohnin tauti puolestaan voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella, yleisimmin ohut- tai paksusuolessa, joskus molemmissa

2. Minkä ikäisten sairauksista on kyse?

Suomessa on yli 46 000 colitis ulcerosan tai Crohnin taudin diagnoosin saanutta henkilöä. Tyypillisesti IBD todetaan 20–30-vuotiaalla, mutta siihen voi sairastua missä iässä hyvänsä. Sairaudet ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet Suomessa.

3. Mistä Crohnin taudin tunnistaa?

Tavallisin oire on ripuli, joka voi olla veristä. Joskus esiintyy vatsakipuja, myös kuumeilu ja laihtuminen ovat mahdollisia.

Ulosteessa ei ole kuitenkaan aina verta , ja epäily Crohnin taudista voi syntyä esimerkiksi pitkittyneiden, useita viikkoja tai jopa kuukausia jatkuneiden vatsataudin kaltaisten oireiden takia.

Diagnoosi tehdään tavallisesti paksusuolen tähystyksellä, missä voidaan nähdä sairaudelle tyypillisiä limakalvomuutoksia. Samalla limakalvolta otetaan muutaman millimetrin kokoisia koepaloja, jotka usein lopullisesti varmistavat diagnoosin.

4. Millaisia ovat colitis ulcerosan tyypilliset oireet?

Tyyppioire on verinen ripuli. Jos tulehdus on voimakas, voi esiintyä vatsakipuja. Myös colitis ulcerosan diagnoosi tehdään paksusuolentähystyksen ja koepalojen avulla.

Sekä colitis ulcerosaan että Crohnin tautiin liittyy usein tihentynyt vessassa käymisen tarve. Oire voi olla niin hankala, että se vaikeuttaa selviämistä työelämässä ja häiritsee vapaa-aikaa.

5. Miten tähystys tehdään?

Lääkäri tekee tähystyksen taipuisalla ja ohuehkolla tähystimellä, joka viedään peräaukosta paksusuoleen. Tähystyksen tavanomainen kesto on noin puoli tuntia. Potilas on tavallisesti tutkimuksen ajan kylki- tai selinmakuulla.

Tähystyksen aikana suolistoon laitetaan jonkin verran kaasua, mikä yhdessä tähystimen aiheuttaman venytyksen kanssa voi aiheuttaa ohimenevää kipua.

Tutkimus on potilaalle varsin turvallinen, ja kipuun ja mahdolliseen tutkimuksen aiheuttamaan jännitykseen on mahdollista saada lääkettä. Kokonaisuudessaan tutkimukseen varataan yleensä aikaan noin tunti.

6. Mistä suolistosairaus johtuu?

Sairauksien syy on toistaiseksi tuntematon. Tiedetään, että perintötekijöillä on vaikutusta sairastumisriskiin. Jos molemmilla vanhemmilla on IBD, lapsen riski sairastua on 30–50 prosenttia. Jos vain toisella vanhemmalla on IBD, lapsen riski sairastua on 10–20 prosenttia.

Perintötekijöiden lisäksi tulehduksellisen suolistosairauden puhkeamiseen vaikuttaa ympäristö. Ei tiedetä tarkkaan, mitä IBD:n puhkeamiseen vaikuttavat ympäristötekijät ovat, mutta kohonnut sairastumisriski liittyy länsimaiseen elämäntapaan. Monilla sairastavilla on kokemuksia, että tietyt ruoka-aineet lisäävät suolisto-oireita, mutta IBD:n aiheuttajaa ei ole löydetty ravinnosta.

7. Onko kotikonstein mitään tehtävissä?

Crohnin taudin kannalta tärkeintä on lopettaa tupakointi. Tupakoitsijoilla on muita suurempi riski sairastua Crohnin tautiin, ja jo puhjennut sairaus on yleensä vaikeampi kuin muilla. Terveelliset elämäntavat auttavat yleisesti: esimerkiksi stressi voi pahentaa suolisto-oireita.

8. Tarttuvatko sairaudet?

Eivät.

Jos vatsaoireista tulee pysyviä tai ne ilmaantuvat yli 50-vuotiaana yllättäen, on hakeuduttava lääkäriin.

Suolistosairaus? Jos vatsaoireista tulee pysyviä tai ne ilmaantuvat yli 50-vuotiaana yllättäen, on hakeuduttava lääkäriin. © istockphoto

9. Miten tulehduksellinen suolistosairaus hoidetaan?

Ensisijainen hoito on lääkitys. Taudin aktivoitumisvaiheessa aloitetaan useimmiten kortisonilääkitys, joka helpottaa oloa yleensä nopeasti ja rauhoittaa tulehduksen.

Kortisonihoito pyritään tilanteen rauhoituttua korvaamaan muilla lääkkeillä, koska pitkäaikaiseen kortisonihoitoon liittyy monia haittavaikutuksia. Kortisonihoito voi esimerkiksi altistaa luuston haurastumiselle. Kortisonihoidon jälkeen tulehdus pyritään pitämään aisoissa pitkäaikaisella, useimmiten vuosia kestävällä lääkehoidolla.

10. Milloin tarvitaan leikkaus?

Leikkausta tarvitaan, kun lääkehoito ei ole riittävän tehokasta tai lääkehoitoon liittyvät haitat katsotaan liian suuriksi.

Aiemmin noin kolmannekselle colitis ulcerosa -potilaista jouduttiin jossain vaiheessa tekemään paksusuolen poistoleikkaus. Nykyään näitä leikkauksia tehdään vähemmän, mikä saattaa johtua siitä, että käytössä on aikaisempaa tehokkaampia lääkkeitä.

11. Lisäävätkö sairaudet syöpäriskiä?

Pitkään kestäneeseen colitis ulcerosaan liittyy muuta väestöä suurempi paksusuolisyövän riski. Riski on suurempi, jos koko paksusuoli on tulehtunut. Riski korostuu myös, mikäli lääkehoito tehoaa huonosti.

Kohonnut syöpäriski voi olla aihe paksusuolen poistoleikkaukselle. Syöpäriski arvioidaan yksilöllisesti paksusuolen tähystysten löydösten perusteella. Myös paksusuolessa esiintyvään Crohnin tautiin liittyy kohonnut paksusuolisyövän riski.

12. Voiko suolistosairaus parantua kokonaan?

Sairaudet vaativat tyypillisesti pitkäkestoista lääkitystä ja keskeistä on saavuttaa hyvä hoitotasapaino. Joskus lääkityksestä voidaan luopua kokonaan, mutta tällöinkin potilaita usein seurataan säännöllisesti tähystyksin ja laboratoriokokeita ottamalla.

Asiantuntijana gastroenterologian erikoislääkäri Urpo Kinnunen, joka työskentelee Taysissa ja Pihlajalinnassa. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi ja Crohn ja Colitis ry.

Lue myös:

Crohnin tauti toi vuosien vatsakivut

Rajut vatsakivut säikäyttivät Kian – syyksi paljastui yllättävä sairaus

Näin gastroskopia ja kolonoskopia tehdään – Nämä keinot helpottavat oloa, kun vatsan tai suolen tähystys on toimenpiteenä

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X