Miten naisen sydän sairastaa?

Naisen sydän oireilee epämääräisesti. Moni erehtyy pitämään oireita vanhuuteen liittyvinä vaivoina eikä hakeudu hoitoon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Naisilla on erilaisia sydänoireita kuin miehillä.

Naisen sydän oireilee epämääräisesti. Moni erehtyy pitämään oireita vanhuuteen liittyvinä vaivoina eikä hakeudu hoitoon.
Teksti:
Virve Järvinen

1 Miksi naisen sydänsairaus jää herkästi huomaamatta?

Naisen sydänoireet ovat usein epätyypillisiä, ja ne eivät liity aina rasitukseen. Naista väsyttää, olo on voipunut, henkeä ahdistaa, ja vatsan ja selän seudulla on outoja tuntemuksia.

Naisen sepelvaltimotauti puhkeaa noin seitsemänkymmenen vuoden iässä eli kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehellä. Moni pitää epämääräisiä oireita vanhuuteen liittyvinä vaivoina eikä hakeudu hoitoon.

Hoitoon hakeutumista hidastaa osaltaan myös se, että miellämme sydänsairaan keski-iän ylittäneeksi mieheksi, joka pitelee puristavaa rintaansa.

Naisilla on usein enemmän sydänsairauden riskitekijöitä kuin miehillä. Näitä ovat kohonnut verenpaine, veren korkea kolesteroli ja kohonneet rasva- ja sokeriarvot.

 

2 Kuinka vakavia naisen sydänoireet ovat?

Vaikka sydän- ja verisuonitautien aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet työikäisillä merkittävästi 1970-luvulta, sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhä naisten ja miesten yleisin kuolinsyy. Väestön ikääntyminen on vain siirtänyt sairastumisen ja siitä aiheutuvat kuolemat myöhäisempään ikään.

Koska nainen ei epämääräisten oireidensa vuoksi osaa hakeutua ajoissa hoitoon, sydänkohtaus voi olla naiselle miestä kohtalokkaampi.

 

3 Rasittaako stressi erityisesti naisen sydäntä?

Naiset olevat jossain määrin herkempiä stressin vaikutuksille kuin miehet. Tästä hyvänä esimerkkinä on Japanissa aikanaan tunnistettu takotsubo-ilmiö. Se muistuttaa taudinkuvaltaan sydäninfarktia, mutta siinä sepelvaltimot eivät ole ahtautuneet. Suurin osa potilaista on vaihdevuodet ohittaneita naisia. He ovat kokeneet usein voimakkaan stressin, kuten läheisen kuoleman.

Ilmiötä selitetään voimakkaassa stressitilanteessa erittyvällä adrenaliinilla, jonka vaikutuksille naisten elimistö olisi herkempi.

 

4 Voiko omaa sairastumisriskiä selvittää?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta www.thl.fi/finriski-laskuri löytyy kysymyssarja, jonka avulla voi laskea oman riskin sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Jos laskurin jostakin osiosta tulee yli 10 prosentin lukemat, tarvitaan lääkärin apua ja suunnitelmaa, jolla infarkti ehkäistään.

Tulevaisuuteen voi kurkistaa, kun muuttaa laskurin ikäkohdan haluamakseen.

 

5 Mitä vaihdevuodet tekevät naisen sydämelle?

Kokonaiskolesterolissa ja verenpaineessa tapahtuu selvä nousu vaihdevuosissa, kun estrogeenin antama suoja hiipuu. Hyvä, kolesterolia elimistöstä pois kuljettava HDL-kolesteroli laskee, ja huono, kolesterolia elimistöön vievä LDL-kolesteroli nousee.

Vaihdevuosissa kakkostyypin diabetes yleistyy, ja se kasvattaa sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskin kolminkertaiseksi.

Kannattaa muistaa, että edes naisen oma estrogeeni ei suojaa sydäntä, jos sokeriaineenvaihdunta häiriintyy. Tällöin naiset menettävät terveet vuotensa ja kymmenen vuoden etumatkansa miehiin nähden eli sairastuvat sepelvaltimotautiin oletettua nuorempina.

Sokerinsietokyky on heikentynyt ja diabetes kehittymässä, jos verensokeri on 6–7 mmol/l.

Vaihdevuodet eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että nainen olisi tuomittu sydänsairaaksi. Omat elämäntavat ratkaisevat, ja viimeistään tässä vaiheessa niitä kannattaa rukata terveellisemmiksi.

 

6 Kuinka usein verenpaine ja kolesteroli pitäisi mittauttaa?

Jos suvussa on sydän- ja verisuonisairauksia, verenpainetta ja kolesterolia tulisi alkaa seurata viimeistään kolmekymppisenä.

Perusterve voi aloittaa mittaukset nelikymppisenä. Jos kaikki on kunnossa, ne voi mittauttaa seuraavan kerran 10 vuoden kuluttua. Tämä sillä edellytyksellä, ettei elintavoissa tapahdu muutoksia.

Viisikymppiselle terveelle henkilölle suositellaan viiden vuoden mittausväliä. Veren rasva-arvojen yleiset tavoitearvot ovat: kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/l, LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l, HDL-kolesteroli yli 1,0 mmol/l ja triglyseridit alle 2,0 mmol/l.

Verenpaine on ihanteellinen lukemilla 120/80 mmHg ja normaali lukemilla 135/85mmHg.

Ihannelukemien jälkeen seuraava mittaus on viiden vuoden kuluttua, normaalilukemien jälkeen seuraava mittaus on kahden vuoden kuluttua.

 

7 Entä jos arvot ovat koholla?

Jos arvot ovat koholla, seurantatahti tihenee lääkärin ohjeiden mukaiseksi. Lääkäri määrää mittausvälin myös, jos kolesterolia ja verenpainetta hoidetaan lääkkeillä.

Jos lukemat ovat lievästi koholla, elintaparemontti on ensisijainen hoito. Mutta jos ne ovat hälyttävän korkeat, turvaudutaan heti lääkkeisiin.

Lääkehoito ei kuitenkaan poista terveellisten elintapojen tarvetta, sillä terveet elintavat parantavat lääkkeiden tehoa.

 

8 Onko ylipaino riski?

Ylipaino voi lievänäkin lisätä sydänsairauden vaaraa. Lievästä ylipainosta on kyse, kun painoindeksi on 25–29.9 kg/m2. Mitä enemmän ylipainoa, sitä suurempi vaara on sairastua kakkostyypin diabetekseen, joka sekin on valtimosairaus.

Painoindeksin ohella vyötärönympärys on hyvä mittari painonhallintaan. Naisella mittanauhan tulisi venyä enintään 80 senttimetriin.

Vaihdevuosien aikana rasvan jakautuminen ja varastoituminen kehoon alkaa muuttua, ja rasva alkaa jäädä keskikeholle. Muutama ylimääräinen sentti vyötäröllä ei ole niin suuri vaara, jos liikkuu aktiivisesti.

 

9 Miten naisen kannattaa rukata ruokavaliotaan?

Koskaan ei ole liian myöhäistä parantaa elintapojaan, mutta mitä aiemmin aloittaa, sitä enemmän satsaa omaan terveyteensä. Sepelvaltimotauti kehittyy vuosikymmenien kuluessa ja siksi lapsuudenkin syömisillä on väliä. Kun oireet ovat puhjenneet, elintaparemontin tuoma apu on rajallinen.

Suurin syy korkeaan verenpaineeseen on liiallinen suolankäyttö. Lisätystä suolasta kannattaa pyrkiä eroon ja tarkkailla tuotteiden suolapitoisuuksia.

Kolesterolin kimppuun käydään kiinnittämällä huomiota rasvan laatuun: vähennetään kovaa ja lisätään hyvää rasvaa. Kuitupitoinen ruoka alentaa myös kolesterolia.

Alkoholin käytön kohtuullistaminen ja tupakoimattomuus kannattavat aina.

 

10 Millaista liikuntaa sydämelle suositellaan?

Naisen ei viisissäkymmenissä kannattaisi ainakaan alkaa himmailla liikuntaa, vaan laittaa kunnolla pökköä pesään. Muutaman kerran viikossa tulisi liikkua niin, että hengästyttää ja hiki pukkaa pintaan.

Jos kunto on huono ja hikiliikunta pelottaa, kannattaa mennä rasituskokeeseen. Julkisella sektorilla ei tällaista ”rohkaisu-rasituskoetta” tehdä, joten se on maksettava itse.

Asiantuntija Juhani Sneck, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Terveystalo.

X