Onko allergian siedätyshoitoa turvallista tehdä itse kotona?

”Sain sairaalasta kielteisen päätöksen siedätyshoidon aloittamisesta. Olen kärsinyt 23 vuotta koivuallergiasta ja olen tuore astmaatikko. Voiko siedätyshoitoa toteuttaa itse?”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Sain sairaalasta kielteisen päätöksen siedätyshoidon aloittamisesta. Olen kärsinyt 23 vuotta koivuallergiasta ja olen tuore astmaatikko. Voiko siedätyshoitoa toteuttaa itse?"
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Siedätyshoito on turvallinen ja tehokas tapa vähentää siitepölyallergian ja allergisen astman aiheuttamia oireita. Siedätyshoidon toteuttaminen vaatii aina huolellista suunnittelua, hoitoon sitoutumista ja mahdollisten haittavaikutusten ennakointia ja tarvitessa ripeää hoitoa.

Kaikkia allergisia oireita ei voi hoitaa siedätyshoidolla, joten oikea diagnoosi on aina hoidon perusta. Koivusiedätys kestää nykyisin kolme vuotta, ja se annetaan toistaiseksi aina pistoksina.

Voimakkaatkin haittavaikutukset ovat mahdollisia

Koska siedätyshoidossa potilaalle annetaan ainetta, jolle hän on tutkitusti allerginen, voimakkaatkin haittavaikutukset ovat mahdollisia. Tämän vuoksi siedätyshoitoa antavassa yksikössä on oltava ensiapu- ja elvytysvalmius ja myös siedätyshoitoon perehtynyt lääkäri.

Siedätyshoitoa ei siis voi mitenkään toteuttaa itse.

Kuka soveltuu siedätyshoitoihin?

Siedätyshoitoa ei aloiteta potilaalle, jos hänen allergiaoireensa ovat hoidettavissa lääkkeillä. Myös suunnitteilla oleva raskaus, huonossa hoitotasapainossa oleva astma, tietyt verenpainelääkkeet ja vakava perussairaus estävät siedätyshoidon aloittamisen.

Turvallisesta hoidosta on huolehdittava myös koko hoitojakson ajan. Esimerkiksi äskettäiset rokotukset tai tavallinen flunssa estävät siedätyspistoksen antamisen.

Voi olla, että äskettäin todettu astma on estänyt kohdallasi siedätyshoidon aloittamisen. Jos täytät hoidon muut kriteerit, asiaa voitaneen harkita uudelleen, kun astmasi on saatu hyvään hoitotasapainoon.

Koivuallergiaan on tulossa piakkoin mahdollisuus myös kielenalussiedätykseen, jolloin hoito on helpompi toteuttaa kuin pistoksina. Hoidon kriteereistä ja potilasturvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä tässäkään hoitomuodossa.

Asiantuntijana Karin Blomgren Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Artikkeli on julkaistu Kotilääkärissä 8/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X