Osaatko auttaa sydänpysähdyksen tai tappavan allergiakohtauksen saanutta? Ensiapukouluttaja neuvoo

Maallikko on usein ensimmäinen paikalle osuva auttaja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Euroopan elvytysneuvosto päivittää elvytysohjeet viiden vuoden välein, tuorein päivitys on lokakuulta 2015.

Maallikko on usein ensimmäinen paikalle osuva auttaja.
Teksti:
Virve Järvinen

1. Miten adrenaliinikynää käytetään?

Adrenaalihormonia sisältävä, paksua tussia muistuttava pistoskynä pistetään lihakseen. Reiden ulkosivu on tähän hyvä kohta. Esitäytetty kynä eli injektori läpäisee housukankaan. Sen pakkauksessa on kuvalliset käyttöohjeet, joihin kannattaa tutustua etukäteen. Ohjeet ovat selkeät, joten hätätilanteessa jokainen osaa käyttää injektoria.

Voimakkaasti yliherkän on syytä pitää adrenaliinikynää aina mukanaan, sillä tilanne jossa sitä tarvitaan, voi kehittyä henkeä uhkaavaksi todella nopeasti.

Koska injektorin adrenaliini jäätyy pakkasessa, povitasku on talvella kassia parempi paikka kuljettaa pistoskynää.

2. Millaisissa tilanteissa sitä tarvitaan?

Pistoksena annettu adrenaliini on hengenvaarallisen allergisen yleisreaktion eli anafylaksian ensiapu. Sen oireita ovat ihon kutina ja punoitus, nokkosrokkoihottuma, huulten, kurkun ja kielen turvotus, vinkuva hengitys, pahoinvointi ja joissakin tapauksissa tajuttomuus.

Adrenaliini kumoaa yliherkkyysreaktion aiheuttamia hengenvaarallisia vaikutuksia ja lievittää nopeasti voimakkaita oireita. Se rentouttaa keuhkojen lihaksia, jolloin hengitys helpottuu sekä supistaa haitallisesti laajentuneita verisuonia ja vähentää turvotusta.

Adrenaliinikynän käyttöä on turha pelätä tai pantata. Siitä ei ole potilaalle vaaraa, vaikka oireet olisivat lievempiäkin.

3. Mikä voi aiheuttaa anafylaksian?

Esimerkiksi mehiläisen tai ampiaisen pisto, ruoka-aineet tai lääkkeet voivat aiheuttaa niille allergisille anafylaksian. Oireet voivat tulla välittömästi tai vasta tuntien kuluttua altistumisesta. Mitä nopeammin ne tulevat, sitä vakavampi tilanne on.

Rasitusanafylaksiassa rasitus ja allergian aiheuttaja yhdessä laukaisevat anafylaksian. Laukaiseva tekijä voi olla myös flunssa, krapula tai särkylääke.

Allergian hoitoon käytettyyn siedätyshoitoon liittyy myös anafylaksian vaara. Hoidon antaja on kuitenkin varautunut tähän ennakkoon.

4. Mitä jos adrenaliinikynä puuttuu hätätilanteessa?

Potilas on toimitettava välittömästi lääkäriin. Mikäli hengitys alkaa vaikeutua, pitää viipymättä soittaa hätänumero 112:een.

Ambulanssia odottaessa potilaan on hyvä saada raitista ilmaa, ja hän voi olla puoli-istuvassa asennossa ja hänen vaatteitaan voi löysätä.

Jos ambulanssilla on pitkä matka potilaan luo, hätäkeskuksen kanssa voi sopia, että joku lähtee omalla autolla potilaan kanssa ambulanssia vastaan.

5. Miksi potilas tarvitsee ammattiapua vielä adrenaliinipistoksen jälkeen?

Adrenaliinipistos on ensiapu, ja sen saanut on aina toimitettava lääkäriin. Yliherkkyysoireet voivat jatkua pitkäänkin, jolloin potilas tarvitsee lisää lääkettä.

Hätäkeskuksen päivystäjä osaa numerossa 112 neuvoa, onko potilas vietävä lääkäriin ambulanssilla vai voiko esimerkiksi joku läheinen kyyditä hänet.

6. Mistä tunnistan sydänpysähdyksen?

Kun sydän pysähtyy, henkilö menettää äkillisesti tajuntansa eikä reagoi puhutteluun ja ravisteluun. Hän ei hengitä tai hänen hengitysäänensä on poikkeavaa: se voi olla vinkuvaa, kuorsaavaa tai katkonaista.

Tässä vaiheessa ei saa jäädä odottelemaan. Painelu-puhalluselvytyksellä voidaan ylläpitää aivojen verenkiertoa, vaikka sydän ei pumppaisikaan verta.

Nopeasti aloitettu elvytys kaksin- jopa kolminkertaistaa sydänpysähdyksen saaneen mahdollisuutta selvitä hengissä.

Jos elvytys käynnistyy alle viidessä minuutissa sydänpysähdyksestä, kolme neljästä sydänpysähdyksen uhrista jää henkiin.

7. Miten autan sydänpysähdyksen saanutta?

Punaisen Ristin ensiapuohjeiden mukaisesti painelu- ja puhalluselvytys tehdään painamalla 30 kertaa rintalastan keskiosasta viiden senttimetrin syvyyteen ja puhaltamalla kaksi kertaa. Jos paikalla on kaksi henkilöä, toinen aloittaa elvytyksen ja toinen soittaa hätäkeskuksesta apua. Jos osuu paikalle yksin, soitetaan ensin numeroon 112 ja aloitetaan elvytys välittömästi.

Euroopan elvytysneuvosto päivittää elvytysohjeet viiden vuoden välein, tuorein päivitys on lokakuulta 2015. Hätäkeskuksen päivystäjä ohjaa soittajaa elvyttämään näiden ohjeiden mukaisesti: jos henkilö ei ole koskaan elvyttänyt, hänelle neuvotaan paineluelvytys. Jos hän on käynyt ensiapukurssin, häntä ohjataan painelu-puhalluselvytykseen.

Jokaisen kansalainen kannattaisi kerrata aika ajoin painelu-puhalluselvytysohjeet Punaisen Ristin nettisivuilta. Sydänpysähdyksen jälkeen happea elintoimintojen ylläpitoon riittää noin viideksi minuutiksi. Suomessa etäisyydet ovat pitkiä, ja maaseudulla ambulanssia voi joutua odottamaan kauan, joten pelkkä paineluelvytys ei riitä. Lisäksi pitää puhaltaa.

8. Uskaltaako tottumaton elvyttää?

Sairauskohtaus- tai onnettomuustilanteessa maallikko on usein ensimmäinen auttaja, joka osuu paikalle. Hän tekee tilannearvion, hälyttää lisäapua ja aloittaa henkeä pelastavan hätäensiavun, kuten peruselvytyksen. Mikäli autettava on eloton, kaikki elvytys edistää hänen selviytymismahdollisuuksiaan ambulanssia odotellessa. Ellei kukaan paikallaolijoista tee mitään, uhri kuolee varmasti.

Elvytystilanteessa ei kannata miettiä tekeekö oikein vai väärin. Pitää toimia ripeästi hätäkeskuksesta saatujen ohjeiden mukaisesti.

9. Millaisissa tilanteissa ja miten defibrillaattoria käytetään?

Defibrillaattoria käytetään elottoman potilaan peruselvytyksen yhteydessä. Defibrillaattorin käyttö on sekä auttajalle että autettavalle täysin turvallista, koska nämä puoliautomaattiset laitteet analysoivat itse sydämen rytmiä.

Laite neuvoo elvyttäjää vaihe vaiheelta, ja elvyttäjä seuraa laitteen ohjeistusta.

Defibrillaattoreita on esimerkiksi kauppakeskuksissa, hotelleissa, lentoasemilla, rautatieasemilla, satamissa ja yrityksissä – yleensä paikoissa joissa liikkuu paljon ihmisiä.

10. Missä elvytystaitoja voi opetella?

Punaisen Ristin ensiapukurssit löytyvät osoitteesta www.ensiapukoulutus.fi. Peruskurssi EA 1 on 16 tunnin mittainen. Jos kurssista on enemmän kuin kolme vuotta, taitoja kannattaa kerrata 4–8 tunnin mittaisella kertauskurssilla.

Myös moni työpaikka ja kansalaisopisto järjestää ensiapukoulutusta. Koulutuksen hinta vaihtelee. Esimerkiksi Punaisen Ristin EA 1 kurssi maksaa 97 euroa.

Punaisen Ristin kurssien tuotto käytetään kotimaan apuun, esimerkiksi ystävätoimintaan.

Asiantuntijana Mirja Sjöberg, ensiapukoulutuksen päällikkö, Suomen Punainen Risti, Helsingin ja Uudenmaan piiri.

X