Onko riesanasi sitkeä flunssa? Voisiko pitkittyneen taudin taustalla ollakin astma? Kysyimme oireista erikoislääkäriltä
Sairastutko flunssaan vähän väliä uudelleen? Pitkittyneen flunssa- tai poskiontelotulehduskierteen taustalla saattaa olla astma. Myös sitkeä yskä voi kieliä astmasta.
Sitkeä flunssa voi kieliä astmasta.
1. Voiko astmaa sairastaa tietämättään?
On mahdollista, että astman oireisiin ei osaa kiinnittää huomiota, jolloin diagnosointi viivästyy. Niin voi käydä, jos potilaalla on toistuvia infektioita tai voimakkaita nenäoireita, jotka hän yhdistää mielessään vain flunssaan. Silloin hän hakeutuu esimerkiksi pitkän flunssakierteen tai poskiontelotulehduksen takia hoitoon.
Pitkän flunssakierteen taustalla saattaa siis olla hoitamaton astma. Varsinkin jos poskiontelotulehduksia on usein, potilaan on hyvä miettiä yhdessä lääkärin kanssa, onko myös muita oireita, joihin hän ei ole osannut kiinnittää huomiota.
Joskus astma voi myös kehittyä niin vähitellen, että oireisiin ehtii tottua ja vetämättömästä olosta tulee normaali olotila. Oireet myös vaihtelevat ärsykkeille altistumisen ja säätilojen mukaan.
Astman sairastaminen tietämättään ei ole kovin yleistä, sillä sairaus aiheuttaa lähes aina oireita.
2. Onko muita syitä, miksi astma voi jäädä tunnistamatta?
Joskus astma voi oireilla pelkästään kuivana tai sitkeälimaisena yskänä ilman hengenahdistusoireita, jolloin potilas ei itse välttämättä osaa epäillä sitä.
Ikääntyneillä diagnoosin tekeminen voi olla vaikeaa siksi, että astma ja sydänsairaudet saattavat oireilla samalla tavoin. Siksi heillä täytyy sulkea pois sydänsairauksien mahdollisuus.
3. Miten astma yleensä oireilee?
Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien taipumus supistella. Tavallisesti oireet tulevat kohtauksittain. Yleisimmät oireet ovat ajoittain toistuvat hengenahdistuskohtaukset ja varsinkin rasituksen jälkeen ilmaantuva yskä.
Hieman harvinaisempi oire on uloshengityksessä kuuluva vinkuna. Usein uloshengitys on myös pidentynyt, sillä astmaatikon on vaikeampi hengittää ulos- kuin sisäänpäin. Näiden oireiden syy on aina hyvä selvittää lääkärissä.
4. Minkälaisissa tilanteissa oireet yleensä ilmaantuvat?
Monilla oireet ilmaantuvat varhain aamulla, sillä astmassa keuhkoputkien supistumiseen liittyy usein vuorokausivaihtelua. Keuhkoputkien supistuminen aiheuttaa hengenahdistuksena koetun oireen. Kun astmaa aletaan hoitaa, vuorokausivaihtelu vähenee.
Oireet ilmaantuvat usein myös fyysisen rasituksen, kuten rankan liikunnan jälkeen. Myös ulkoilu talvikelillä voi laukaista oireet, sillä kylmä ja kuiva ilma varsinkin suun kautta hengitettynä voi saada keuhkoputket supistumaan.
5. Mitkä tekijät pahentavat oireita?
Yleisin astman oireita pahentava tekijä on hengitysteiden virusinfektio eli aivan tavallinen flunssa. Astmaatikoilla flunssa usein pitkittyy. Lisäksi hengitys saattaa tuntua raskaalta vielä monta viikkoa flunssan paranemisen jälkeen.
Lisäksi erilaiset hengitystieärsykkeet voivat laukaista oireet tai pahentaa niitä. Esimerkiksi liikenteen pölyt, pakokaasu, erilaiset käryt, tupakansavu, kemikaalit ja huono sisäilma voivat lisätä oireilua. Jos on allerginen eläimille, myös eläinpöly voi aiheuttaa oireita.
Jos astman hoito ei ole vielä hyvin hallinnassa, fyysinen rasitus voi pahentaa oireita. Silloin kannattaa lähteä rauhallisesti liikkeelle ja lisätä harjoituksen kuormittavuutta vähitellen.
6. Mitkä tekijät lisäävät riskiä sairastua?
Astmaa on montaa eri tyyppiä, ja sitä sairastaa joka kymmenes suomalainen. Astman perimmäistä syytä ei tunneta, mutta tiedetään, että se on vahvasti perinnöllinen. Jos äidillä tai isällä on astma, lapsen riski sairastua on kaksinkertainen.
Allerginen astma on yleinen erityisesti lapsilla ja nuorilla, ja luonnollisesti allergiat ja atopiataipumus lisäävät sen riskiä. Läheskään kaikki allergiset eivät kuitenkaan sairastu astmaan.
Aikuisiässä puhkeavassa astmassa täytyy aina miettiä, onko työssä jokin astmalle altistava tekijä. Työn altisteiden ja astman yhteyttä tutkitaan, jos oireet liittyvät työhön. Leipuri saattaa esimerkiksi allergisoitua vehnäjauhoille, maanviljelijä lehmälle tai kampaaja kampaamokemikaaleille. Hengityssuojainten avulla ja ilmanvaihtoa tehostamalla monet voivat onneksi jatkaa työssään.
7. Mitä hoitamattomasta sairaudesta voi seurata?
Jos astmaa ei hoideta, tulehdus keuhkojen limakalvoilla pääsee jatkumaan ja keuhkoputket muuttuvat aiempaa supistusherkemmiksi. Niihin voi myös jäädä pysyvää supistumista, jolloin hengenahdistuksen tunne lisääntyy.
Lisäksi keuhkoputkien limakalvo voi muuttua niin, että se alkaa erittää entistä enemmän limaa. Kroonistuttuaan tilaa ei saada enää yhtä hyvin korjattua lääkityksellä. Seurauksena pitkään hoitamattomasta astmasta saattaa olla oireiden paheneminen, yleiskunnon heikkeneminen ja pitkät astman pahenemisvaiheet.
8. Miten astma todetaan?
Astma todetaan tavallisesti terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Diagnoosi perustuu keuhkojen toimintakokeisiin eli puhallustesteihin.
Keuhkojen toimintaa seurataan uloshengityksen huippuvirtausta mittaavan PEF-mittarin avulla. Potilas saa laitteen kotiinsa ja puhaltaa siihen aamuin illoin parin viikon ajan ennen avaavaa lääkettä ja sen ottamisen jälkeen. Lisäksi tehdään tarkempi puhalluskoe eli spirometria, jossa mitataan keuhkojen tilavuutta ja keuhkoputkien avonaisuutta.
9. Miten astmaa hoidetaan lääkkeillä?
Astman hoidossa käytetään sekä hoitavaa että avaavaa lääkettä. Hoitavana lääkkeenä käytetään hengitettävää kortisonia. Sen käyttö aloitetaan yleensä keskisuurella annoksella, jotta keuhkoissa oleva tulehdus saadaan rauhoittumaan. Annosta pienennetään, kun vointi on parantunut.
Avaavaa lääkettä tarvitaan silloin, kun potilas saa hengenahdistuskohtauksia. Avaava lääke auttaa laajentamaan keuhkoputkia, ja sitä voi ottaa myös ennaltaehkäisevästi.
Flunssan aikana sekä hoitavan että avaavan lääkkeen annosta yleensä korotetaan. Jos astmaa ei saada peruslääkityksellä hallintaan, voidaan aloittaa hoitavan ja pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen yhdistelmävalmiste. Valtaosa pärjää hyvin terveyskeskuksen kautta saatavilla hoidoilla.
10. Miten astmaa voi hoitaa lääkkeettömästi?
Terveillä elämäntavoilla astmaatikot voivat ehkäistä taudin pahenemisen. Liikuntaa kannattaa harrastaa säännöllisesti. Astmaatikoille suositellaan erityisesti intervallityyppistä liikuntaa, jossa on välillä voimakasta ja välillä kevyempää rasitusta. Jatkuva voimakas rasitus saattaa aiheuttaa keuhkoputkien supistumista. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi sauvakävely sekä vesijuoksu ja -jumppa.
Tupakointia kannattaa ehdottomasti välttää. Lisäksi on tärkeää välttää hengitysteitä ärsyttäviä altisteita ja pysytellä normaalipainossa. Ylipaino lisää oireisuutta, joten painonhallinta on osa hoitoa.
Asiantuntijana keuhkosairauksien ja allerkologian erikoislääkäri Arja Viinanen, Tyks ja Turun yliopisto.