(Päivitetty: )
Teksti:
seura.admin

Uuden suomalaistutkimuksen tulokset huolestuttavat: hiusvärien käyttö saattaa lisätä rintasyövän riskiä.

Hopeaiset hiussuortuvat saa käden käänteessä piiloon hiusvärillä, mutta entä, jos se ei olekaan riskitöntä?

Syöpäjärjestöt kohauttivat elokuussa tutkimustiedotteella, jonka mukaan hiusvärien käyttö saattaa lisätä rintasyöpäriskiä. Uutinen oli hienoinen järkytys meille, jotka suhtaudumme laillisesti myytäviin kemikaaleihin lapsenuskoisesti: jos sitä myydään kaupassa, sitä voi käyttää mielin määrin.

Tutkija Sanna Heikkinen kertoo, että ihmisten reaktiot ovat vaihdelleet epäuskosta ällistykseen. On kysytty, uskooko tutkija itsekään tulokseen.

”Kyllähän kemikaalialtistuksista on viime aikoina puhuttu paljonkin. Tietyllä tavalla tulos oli odotettavissa”, Heikkinen kertoo.

Onko valvonta riittävää?

Hiusvärien riskejä on spekuloitu vuosikaudet. Niitä on epäilty muun muassa kampaajien virtsarakkosyöpien aiheuttajiksi.

Värien kemialliset aineet ovat joutuneet toistuvasti suurennuslasin alle 1980-luvulta alkaen. Tuotteista on poistettu useita karsinogeenisiksi luokiteltuja aineita.

Se ei kuitenkaan ole Heikkisen mukaan tehnyt niistä karsinogeenivapaita. Esimerkiksi syöpää aiheuttavaksi luokiteltu 4-aminobifenyyli kiellettiin EU:n alueella jo vuonna 2004, mutta tutkimuksissa sitä on löytynyt edelleen jopa yli puolesta hiusväreistä. Aine päätynee tuotteisiin erään toisen yleisesti käytetyn kemikaalin epäpuhtautena.

Ennen kaikkea tutkimus antaa aihetta pohtia, olisiko hiusvärien turvallisuutta syytä seurata systemaattisemmin. Tällä hetkellä käytettyjen kemikaalien suositukset ja rajoitukset perustuvat pääosin teollisuuden itsensä tekemiin turvallisuusarviointeihin.

”Tämä on vähän kyseenalaista. Valvonnan pitäisi olla objektiivisempaa”, Heikkinen pohtii.

Hiusvärien käyttöön sisältyy jo nyt rajoituksia. Koko päähän laitettavien värien käyttöä suositellaan yleensä välttämään raskauden ja imetyksen aikana.

Vuonna 2012 voimaan astuneen määräyksen mukaan pakkauksessa on oltava varoitus, jos väriä ei suositella alle 16-vuotiaalle. Vastuunsa tuntevat kampaamoliikkeet eivät myy hiusvärejä alaikäisille, mutta marketista hiusväripakkauksen saa kympillä, eikä kassalla kysellä ikää. Nuoret saattavat innostua vaihtamaan hiusten väriä jopa useamman kerran kuukaudessa, jolloin kemikaalialtistus kasvaa yli tavanomaisten rajojen.

Mietinnän paikka

Vielä ei voida väittää, että hiuksiaan värjäävien syöpä johtuisi juuri hiusväreistä. Väestötasolla tutkimus antaa silti ajattelemisen aihetta, sillä hiusten värjäys on yleistä koko Euroopassa. Mutta mitä tällainen ”väestötason” riski merkitsee yksilölle?

”Jos muutos näkyy väestötasolla, niin onhan se silloin yksilöllekin aina jonkinlainen riskin lisäys. Mitään suosituksia ei tämän tutkimuksen perusteella voida antaa. Toivoisin kuitenkin, että se herättäisi ajattelemaan. Kannattaisi pohtia ainakin sitä, kuinka suuri on tarve värjätä hiuksia jatkuvasti. Miettisin ylipäätään, minkälaisille kemikaaleille oma arki altistaa”, Heikkinen suosittelee.

Pitäisikö hiusten värjääminen lopettaa tykkänään? Ehkä, ehkä ei. Ei ole mitään tietoa siitä, pieneneekö syöpäriski vuosikausien värjäämisen jälkeen.

Myöskään eri hiusvärityyppien turvallisuuden eroista ei ole tietoa. WHO:n syöpätutkimuslaitoksen mukaan pääosa hiustenvärjäyksen kemikaalialtistuksesta tulee päänahan kautta. Raidoituksessa tätä kontaktia ei synny, joten se voi olla hiukan turvallisempaa.

Heikkinen S, Pitkäniemi J, Sarkeala T, Malila N, Koskenvuo M (2015) Does Hair Dye Use Increase the Risk of Breast Cancer? A Population-Based Case-Control Study of Finnish Women. PLoS ONE 10(8): e0135190. doi:10.1371/journal.pone.0135190

Mistä on kyse?

  • Tutkimuksessa selvitettiin hiusvärien käytön yhteyttä rintasyöpäriskiin suomalaisilla naisilla.
  • Hiuksiaan värjänneillä havaittiin 23 prosenttia suurempi riski sairastua rintasyöpään kuin naisilla, jotka eivät käyttäneet hiusvärejä lainkaan.
  • Riski kasvoi tasaisesti värjäyskertojen kasvaessa. Hiusvärin tyypillä ei ollut suurta merkitystä syöpäriskiin.
  • Tiedot pohjautuvat vuonna 2009 tehtyyn kyselyyn, johon osallistui 6 500
rintasyövän sairastanutta naista ja 21 600 tervettä verrokkia.
  • Tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Teksti: Nina Sarell
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 9/2015.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X