Voiko päänsärkyä ehkäistä?

1. Päätä jomottaa, onko syytä huoleen?

Ellei särky kestä viikkoja ja pahene koko ajan, syytä huoleen ei ole. Jännityspäänsärky on pääkipua, jossa särky on ainoa oire. Se on tyypillisesti tasaista, jomottavaa särkyä, jonka syy on lähes aina purentalihaksissa ja niiden jännityksessä.

Päänsärkyä tutkivat ja hoitavat lääkärit kiistelevät parhaillaan siitä, onko jännityspäänsärky oma sairautensa. Kyse näyttäisi olevan laajenevasta särystä, joka alussa ilmenee jännityspäänsärkynä ja muuntuu myöhemmin migreeniksi.

2. Milloin kyseessä on migreeni?

Kohtauksittainen, usein toispuoleinen, jyskyttävä päänsärky on migreeniä. Migreeni ei todellakaan tule aina kuin salama kirkkaalta taivaalta. Myös se voi kehittyä hitaasti päivän mittaan, ja tällainen hitaasti kehittyvä migreenikohtaus on monesti sitkeä.

Migreenikohtaus saa alkunsa aivorungosta, joka on yhteydessä aivohermoihin. Aivorunko on lähinnä aivokalvoa ja aivoverisuonia hermottavaa kolmoishermoa. Sen aktivoituminen aiheuttaa kipua.

Migreeniin liittyy valolle, hajuille ja äänille herkistymistä sekä usein myös pahoinvointia. Se voi varoittaa tulostaan näköoireella, vaikka valovälkähdyksinä. Osa migreenipotilaista saa ennen pahaa päänsärkyä ennakoivia oireita: he voivat olla levottomia, ärtyisiä tai uneliaita. Vaikka migreenikipu on kovaa, se ei ole vaarallista.

Migreeniin ei aina liity päänsärkyä. Niin sanottu vestibulaarinen migreeni eli huimausmigreeni jää sen vuoksi usein diagnosoimatta. Se vaivaa tyypillisesti lapsia ja muuttuu iän myötä voimakkaaksi päänsäryksi.

3. Miten jännityspäänsärky helpottuu?

Jännityspäänsärystä puhutaan välillä myös lihasjännityspäänsärkynä, vaikka se ei aina liity lihaksiin. Mutta jos on syytä epäillä, että esimerkiksi huono työasento aiheuttaa päänsärkyä, ratkaisu löytyy ergonomiasta ja työssä rasittuvien lihasten vahvistamisesta.

Purenta ja mahdollinen hampaiden narskuttelu kannattaa tarkistuttaa hammaslääkärillä. Purennan ongelmia voidaan helpottaa oikomishoidolla ja narskuttelua mittojen mukaan tehtävällä purentakiskolla. Elleivät nämä auta, tarvitaan särkylääkkeitä.

4. Onko lääke ainoa tapa hoitaa migreeniä?

Migreenin hoitoon on olemassa omat täsmälääkkeensä eli triptaanit. Niitä myydään nielaistavina ja kielen päällä sulavina tabletteina, nenäsuihkeina, peräpuikkoina ja kynäruiskuun pakattuina. Osa potilaista pärjää apteekista reseptittä saatavilla tulehduskipulääkkeillä. Moni ottaa ensin tulehduskipulääkkeen ja ellei se auta, sen jälkeen triptaanin. Jos haluaa vähentää lääkkeiden käyttöään, kannattaisi toimia päinvastoin eli ottaa ensin triptaani. Se yleensä riittää.

Jos migreeni kiusaa tiuhaan, kannattaa miettiä estolääkitystä. Yleisin migreenikohtauksen estoon käytetty lääkeryhmä on verenpaineen hoitoon alkujaan kehitetyt beetasalpaajat.

Osalla migreenipotilaista tietyt ruoka-aineet laukaisevat päänsäryn, jolloin on järkevää välttää näitä ruokia. Altistavien tekijöiden löytäminen voi olla vaikeaa, sillä ne toimivat usein yhdistelminä.

5. Paljonko särkylääkettä uskaltaa syödä?

Itsehoidossa myytävät kipulääkkeet on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Jos niitä tarvitsee säännöllisesti, asiasta on keskusteltava lääkärin kanssa. Tosin migreenin hoidossa tulehduskipulääkeannokset ovat suuria, joten lääkäri antaa ohjeen oikeaan annokseen.

Särkylääkkeiden ahkera käyttö voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn. Siitä vieroittautuminen voi vaatia sairaalahoitoa. Mahasuolikanavan kannata turvallinen parasetamoli ei ole tässä mielessä tulehduskipulääkkeitä parempi vaihtoehto. Parasetamoli voi myös liiallisessa käytössä aiheuttaa maksavaurioita.

6. Lähteekö päänkipu liikkumalla?

Aiemmin sanottiin, että jännityspäänsärky lähtee liikkumalla. Asiasta ei ole mitään tutkimusnäyttöä. Kun päänsärky on kunnolla päällä, liikunta tuskin tulee potilaalle ensimmäisenä mieleen.

Ennaltaehkäisevästi kannattaa ja pitää liikkua: hyvä peruskunto estää jonkin verran migreenikohtauksia. Mutta jos kohtaus on vasta tulollaan, rankka treeni saa sen puhkeamaan. Liikunnan lisäämä adrenaliinin eritys saattaa olla tähän syynä, samoin hermostossa tapahtuva muutos, ja muutokset ovat migreenille mannaa.

7. Miksi migreenipotilaalle suositellaan rentoutusmenetelmiä?

Aikanaan migreenin hoidossa käytettiin paljonkin biopalautetta – rentoutusohjelmaa, jonka elimistössä aikaansaamia muutoksia voidaan seurata mittareilla. Nykyään tästä on luovuttu. Nyt ymmärretään, etteivät psyykkiset tekijät laukaise migreeniä, vaan muutokset. Tämän vuoksi moni saa migreenikohtauksen viikonloppuna, työviikon päätteeksi. Migreenin voi laukaista jo se, että viikonloppuisin nukkuu pidempään.

Tasainen, säännöllinen elämä voi estää migreenikohtauksia. Jos rentoutusmenetelmä auttaa suhtautumaan muutoksiin zeniläisellä tyyneydellä, se auttaa. Menetelmästä on apua, jos se helpottaa kiireen tuntua, sillä kiireen tuntu altistaa migreenikohtauksille.

8. Voiko silmälääkäri auttaa?

Moni migreenipotilas käy ennen neurologille tuloaan silmälääkärin vastaanotolla. Syy päänsärkyyn on kuitenkin äärettömän harvoin silmissä. Taittovirheillä ja päänsäryllä ei ole yhteyttä keskenään.

9. Koska pitää lähteä heti lääkäriin?

Nopeaa apua tarvitaan, jos päänsärky pahenee tasaisesti ja siihen liittyy puutumisoireita, esimerkiksi käsi ei tottele tai suupieli roikkuu. Päänsärkyyn liittyvät tajunnan menetykset ja voimakas yöllinen päänsärky ja siihen liittyvä oksentelu ovat nekin syitä pikaiseen lääkärille lähtöön.

Päivystykseen on mentävä, jos päänsärky tulee äkillisesti hyvin voimakkaana ikään kuin halolla lyötäisiin päähän ja siihen liittyy lyhyt tajunnan häiriö.

10. Voiko migreeniä tai jännityspäänsärkyä ehkäistä?

Hyvä fyysinen kunto ja painon pitäminen kurissa ehkäisevät päänsärkyä. Rasvakudos tuottaa aineita, jotka altistavat migreenin kroonistumiselle. Jos painoindeksi on yli 35, migreenin kroonistumisen todennäköisyys kuusinkertaistuu normaalipainoiseen migreenipotilaaseen verrattuna.

Asiantuntijana Markku Nissilä, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Turku Pulssi.