Parodontiitti uhkaa sydäntä – huolehdi suun hygienista ja tunnista parodontiitin oireet

Parodontiitti on suun tulehdussairaus, joka tuhoaa ienkudosta ja leukaluuta. Tunnista sydäntä uhkaava tauti, lue asiantuntijan neuvot!

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Parodontiitti voi olla oireeton. Ientulehdukseen kannattaa suhtautua vakavasti, sillä se on hälytysmerkki siitä, että omaan hammashygieniaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Parodontiitti on suun tulehdussairaus, joka tuhoaa ienkudosta ja leukaluuta. Tunnista sydäntä uhkaava tauti, lue asiantuntijan neuvot!
(Päivitetty: )
Teksti:
seura.admin

Parodontiitti on suun tulehdussairaus, joka tuhoaa ienkudosta ja leukaluuta. Hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus voi johtaa sydän- ja verisuonitauteihin.

Parodontiitti on yleinen kansansairaus

Parodontiittia eli hampaita ympäröivän kiinnityskudoksen tulehdusta sairastaa Suomessa jopa yli puolet aikuisista.

”Parodontiitti on yleinen kansansairaus, joka on Suomessa alidiagnosoitu”, sanoo hammaslääketieteen lisensiaatti Elisa Kallio

Alidiagnosointi johtuu siitä, että tauti saattaa edetä oireettomana jopa vuosia, koska potilaat eivät osaa hakeutua hoitoon ajoissa.

”Usein oireet huomataan vasta vakavassa vaiheessa”, Kallio sanoo .

Lisääkö parodontiitti sydänsairauksien riskiä? – Milloin on syytä huolestua?

Jos parodontiitti pääsee muhimaan suussa hoitamattomana liian pitkään, sitä aiheuttavat bakteerit voivat lisätä merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

”Sydämen terveydestä pitää huolestua erityisesti silloin, jos henkilöllä on myös muita riskitekijöitä”, sanoo Kallio.

Tällaisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi perinnöllinen alttius, veren kohonneet kolesteroliarvot, verenpaine tai tupakointi.

Kallion väitöskirja aiheesta tarkastettiin joulukuussa Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että parodontiittia aiheuttavat bakteerit ja niiden myrkyt eli toksiinit voivat päätyä verenkiertoon tulehtuneen kiinnityskudoksen kautta tai syljen välityksellä. Se aiheuttaa elimistössä kroonista tulehdusta.

Suuinfektioiden ja sydän- ja verisuonitautien välinen yhteys löydettiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa vuonna 1989. Parodontiitti voi lisätä riskiä sairastua sepelvaltimotautiin jopa 70 prosenttia.

Parodontiitin seurauksena bakteerit voivat verenkiertoon päästessään tukkia verisuonten seinämiä. Bakteerit ja niiden toksiinit vaikuttavat veren rasvaproteiinihiukkasiin niin, että niiden valtimonkovettumatautia edistävät ominaisuudet lisääntyvät. Kun sydämen verisuoneen muodostuu tukos, seuraa sydänkohtaus.

”Parodontiitti sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat kuitenkin monitekijäisiä sairauksia. Siksi ei ole olemassa arviota siitä, kuinka usein sydänsairaus johtuu juuri parodontiitista”, Kallio kertoo. ”Kaikissa vakavissa hammasperäisissä tulehduksissa vaarana on myös verenmyrkytys,.” Se voi pahimmillaan aiheuttaa kuoleman.”

Tupakointi lisää riskiä sairastua parodontiittiin

Tupakointi lisää merkittävästi riskiä sairastua parodontiittiin.

Tupakointi vähentää verenvuotoa ikenissä. Siksi iensairauksien ensimmäiset oireet eivät ilmaannu tupakoitsijalle yhtä helposti kuin tupakoimattomille. Tupakointi myös heikentää parantumista.

”Tupakoitsija saattaa hakeutua hammaslääkäriin vasta, kun sairaus on edennyt pitkälle, koska verenvuotoa ikenistä ei ole. Tupakoinnin riskeistä ei juuri tältä kannalta puhuta”, sanoo dosentti ja erikoishammaslääkäri Susanna Paju.

Miten parodontiittia hoidetaan?

Parodontiitti puhkeaa, kun tietyt suun bakteerit pääsevät muhimaan ientaskujen hapettomassa tilassa ja aiheuttavat tulehdusreaktion. Se alkaa tuhota hampaiden ympärillä olevaa kiinnityskudosta ja luuta.

”Osa näistä bakteereista esiintyy suun normaalifloorassakin. Ne eivät yksin aiheuta sairautta, vaan siihen vaikuttaa ihmisen oma puolustusjärjestelmä eli se, miten yksilö reagoi näihin bakteereihin”, sanoo Kallio. Jos sairaus on edennyt niin pitkälle, että hampaat heiluvat ja kudosta on tuhoutunut liikaa, hampaat joudutaan poistamaan.

Jos enemmistö kiinnityskudoksesta on vielä jäljellä ja tulehdus saadaan asettumaan, hampaat voidaan pelastaa. ”Hoitona käytetään hampaiden mekaanista puhdistusta, joskus myös antibiootteja ja kirurgisia toimenpiteitä.”

Jos hampaita joudutaan poistamaan, hammasimplantteja voidaan laittaa potilaalle vain silloin, kun tulehdus on saatu hoidettua hyvin. Tuhoutunutta kudosta ei sa takaisin, mutta hyvällä hoidolla parodontiitti pysyy kurissa.

Kallion tutkimus osoitti myös, että vaikka parodontiitin taudinkuva saatiin hoidolla paremmaksi, yleinen tulehdustila elimistössä jatkui silti.
”Tämä kuvaa sairauden kroonista vaikutusta yleisterveyteen”, Elisa Kallio kertoo.

Lue myös: Ikenet vuotavat verta – johtuuko oire ientulehduksesta

Parodontiitti on pitkään oireeton

Dosentti Susanna Pajun mukaan monet potilaat hämmästyvät, kun selviää, mitä he sairastavat.

”Jos potilaalla ei ole mitään oireita, sairaus on itse vaikea havaita. Kaikille ei välttämättä tule kipuja lainkaan. ”

”Kun röntgenkuvat ja kliininen tutkimus paljastavat sairauden, potilas on ihmeissään suussa muhineesta tulehduksesta”, Paju tietää. Siinä vaiheessa sairaus on saattanut kehittyä jo hyvinkin pitkälle.

Usein ensimmäisiä oireita on verenvuoto. Jos ikenistä vuotaa vähänkin verta, mutta usein, kannattaa mennä hammaslääkäriin. Tässä vaiheessa sairaus voi olla vielä niin alussa, ettei kudosta ole ehtinyt tuhoutua.

”Jos itse huomaa, että purenta muuttuu, hampaat liikkuvat tai ienraja on vetäytynyt, silloin pitäisi mennä lääkäriin.” Paju korostaa, että säännölliset hammastarkastukset ja hampaiden omahoito ovat tärkeitä ehkäisykeinoja. Hammaslääkärin pitäisi tutkia tarkastuksen yhteydessä ientaskut. Silloin parodontiitin oireetkin usein huomataan.

Pelkkä hampaiden harjaus ei riitä

Säännöllinen hammasvälien puhdistus hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla on erittäin tärkeää. Pelkkä hampaiden harjaus ei riitä puhdistamaan hammasvälejä bakteereista.

Jonkinasteista parodontiittia sairastaa yli puolet aikuisista, mutta vakavaa muotoa noin viidesosa. Riski sairastua kasvaa yli 40-vuotiailla, ja sairaus on miehillä yleisempää kuin naisilla.

Krooninen parodontiitti kehittyy hitaasti vuosien, jopa vuosikymmenien kuluessa. Nuorilla esiintyy harvinaisempaa, nopeammin etenevää, aggressiivista parodontiitin muotoa. Onneksi vain pari prosenttia nuorista sairastuu siihen.


Kotilääkäri 1/2015

Artikkelia on muokattu 7.10.2023 klo 16:31

Lue myös Anna.fi: Mitä tapahtuu, jos hammaskiveä ei poisteta? Hammaslääkäri kertoo 6 kiinnostavaa faktaa hammaskiven vaikutuksista terveyteen

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X