Ruokajämien säilöminen ikivanhaan muovirasiaan säästää rahaa, muttei ole viisasta. Muovista kun voi irrota haitallisia aineita.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

1. Mikä tekee muovista vaarallisen?

Kaikki muovi ei todellakaan ole vaarallista, sillä muovilaatuja riittää. Leivän kääreenä oleva muovipussi ei esimerkiksi tee leivästä terveydelle haitallista. Kotikeittiössä käytettävät pakastamiseen tarkoitetut rasiat ovat siinä käytössä turvallisia. Mutta rasvaisten ruokien pakkaamiseen tarkoitetut, eri muovien yhdistelmistä valmistetut pakkaukset ja styroksipakkaukset voivat olla terveydelle vaaraksi.

Muovin valmistuksessa siihen voi jäädä haitallisia, sen pinnasta ruoan sekaan irtoavia kemikaaleja. Sellaisia ovat esimerkiksi polystyreenin valmistuksessa käytetty styreeni ja polykarbonaatissa käytetty bisfenoli A. Huolta aiheuttavat myös muovien pehmittiminä käytetyt aineet eli ftalaatit, joita PVC-muovi sisältää. Muovipakkauksia voi tuoksutella: jos esineestä irtoaa hajua, siitä irtoaa jotain myös ruokaan. Haju ei kuitenkaan yksistään riitä laadunvarmistukseksi.

2. Miksi nämä aineet ovat haitallisia?

Muovista mahdollisesti irtoavien kemikaalien määrät ovat todella pieniä. Mutta pienetkin määrät aiheuttavat huolta, sillä nämä aineet ovat oikeasti vaarallisia. Esimerkiksi bisfenoli A eli BPA ja ftalaatit jäljittelevät elimistössä hormonien toimintaa ja saavat aikaan vastaavia asioita kuin nekin. Styreeni puolestaan kuuluu karsinogeeneihin eli syöpää lisääviin aineisiin.

BPA jäljittelee naishormoni estrogeenia. Eläimillä se on aiheuttanut muun muassa sukuelinten epämuodostumia, piilokiveksisyyttä ja yleistä hedelmällisyyden laskua.

3. Kenelle näistä kemikaaleista on eniten haittaa?

Hormonihäiritsijäkemikaaleista on eniten haittaa sikiöille sekä lapsille ja nuorille, joiden kehittyvä elimistö ei pysty käsittelemään ja hajottamaan kemikaaleja kuten aikuisen. Bisfenoli A voi esimerkiksi aiheuttaa ennenaikaista puberteettia tytöille. Aine on yhdistetty myös ylipainoon, diabetekseen ja rintasyöpään.

Kannattaa muistaa, että BPA on yhdiste, jota tulee elimistöön myös muualta kuin ruoan mukana, muun muassa ilmasta ja vedestä. Nyt lapsuuttaan elävät ihmiset kuormittuvat kemikaaleilla aivan toiseen tapaan kuin tämänhetkiset vanhukset aikanaan.

4. Miksi mikroaaltouuni ja muoviastia on huono yhdistelmä?

Lämpö edistää aineiden irtoamista. Mitään pakkausmuovia ei kannata laittaa mikroaaltouuniin eikä pakkausmuoviin kannata sujauttaa lämmintä ruokaa. Mikroateriat on pakattu muoviin, jonka pitäisi kestää lämmittäminen. Itse siirtäisin ruoan kuitenkin lautaselle ja lämmittäisin sen siinä.

Jos muoviastiassa on merkintä, että se kestää mikroaaltouunin, sen voi sinne laittaa. Mutta jos merkintä puuttuu, astiaa ei kannata käyttää mikrossa.

Bisfenoli A irtoaa muoviastiasta erityisen herkästi, jos kuumennettava ruoka on hapokasta tai rasvaista. Tämän vuoksi kuuma ruoka tai juoma kannattaa jäähdyttää ennen kuin sen laittaa asianmukaiseen muoviastiaan.

5. Kannattaisiko säilykkeiden syöntiä rajoittaa?

Säilyke- ja juomatölkkien sisäpinnoitteissa käytetään epoksihartseja suojaamaan metallin pintaa korroosiolta. Nämä hartsit sisältävät BPA:ta.

Pari vuotta sitten neljä ruotsalaistoimittajaa halusi katsoa, paljonko säilyketölkeistä todellisuudessa irtoaa BPA:ta. He söivät kahden päivän ajan pelkkää tölkkiruokaa, jonka jälkeen heidän elimistöjensä BPA-pitoisuudet selvitettiin virtsakokeella. Pitoisuudet nousivat lähtötasoon verrattuna 28–46 -kertaisiksi.

Päivittäistä tölkkiruokaa ei voi suositella kenellekään. Säilyke kannattaa siirtää avaamisen jälkeen esimerkiksi lasipurkkiin. Jos säilykepurkki on kolhiintunut, sisältöä ei kannata käyttää lainkaan.

6. Onko kierrätysmuovipullo hyvä asia?

Ympäristön kannalta kyllä, terveyden ei välttämättä. Kierrätyspullot on valmistettu polyetyleenitereftalaatti- eli PET-muovista. Saksassa on tehty tutkimus, jonka mukaan näissä pulloissa myytävät vedet sisältävät pieniä määriä hormonaalisesti vaikuttavia aineita. Tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu kantaa siihen, onko juomapullosta veteen liukenevien aineiden määrä terveydelle haitallinen.

PET-pullojen määrä kasvaa koko ajan, ja niitä käytetään esimerkiksi viineissä. Saattaa olla, että alkoholin etanoli edesauttaa aineen siirtymistä pakkauksesta tuotteeseen.

Kartonkiset mehu- ja maitopakkaukset on tehty kartongista, joka on pinnoitettu polyeteenillä tai etyylivinyylialkoholilla. Muovikerrosten tarkoituksena on estää hapen pääsy tuotteeseen ja tehdä pakkauksesta tiivis ja läpäisemätön. Näissä pak-kauksissa käytetty muovi ei sisällä terveydelle haitallisina pidettyjä aineita.

7. Sisältävätkö ruoanvalmistusvälineet haitallista muovia?

Pinnoitetuissa pannuissa käytetään PTFE- muovia eli polytetrafluorietyleeniä, joka muuttuu ongelmalliseksi korkeissa lämpötiloissa. PTFE alkaa hajota reilussa 300 asteessa. Kotikeittiössä hellan levyt voivat lämmetä jopa yli 400 asteen lämpötilaan. Varsinkin huonolaatuiset pannut kärähtävät helposti. Pannu on huonolaatuinen, jos se on vaihdettava kahden vuoden välein uuteen.

PTFE:ää irtoaa myös naarmuuntuneesta pannun pinnasta.

Muoviset leikkuulaudat on tavallisesti valmistettu polyeteenistä, josta ei irtoa aineita, mutta joka naarmuuntuu. Muovilaudan voi pestä kätevästi tiskikoneessa aina, kun on leikannut sen päällä esimerkiksi lihaa.

8. Miksi haitallisten muovien käyttö sallitaan?

Marssijärjestys aineiden haitallisiksi luokittelussa on ollut väärä. Nyt aineet on ensin otettu käyttöön ja todettu ne myöhemmin haitallisiksi ja poistettu käytöstä. Näin tehtiin tuttipullojen kohdalla, kun EU kielsi vuonna 2011 niissä BPA:n käytön. Lainsäädäntö ja seuranta laahaavat perässä.

9. Millä keittiössä käytetyn muovin voisi korvata?

Vanhat materiaalit ovat monessa uusia parempia, kuten valurauta paistossa ja keramiikka mikroaaltokuumennuksessa. Muoviset paistolastat voi korvata puisilla. Jääkaappisäilytykseen ruoan voi pakata keraamiseen tai lasiastiaan, jonka peittää lautasella. Keraamisen astian lasituksen pitää olla kunnossa.

10. Pitäisikö muovi luokitella vaaralliseksi aineeksi?

Ei tarvitse. Muoveja on erilaisia. Lisäksi kyse on määristä ja käyttötavoista. Koska muovin aiheuttamia haittoja on vaikea tutkia ja mitata, ja niitä kaikkia tuskin tunnetaan, muovia kannattaa käyttää tarkoituksenmukaisesti.

Asiantuntijana Anja Nystén, Kemiantekniikan DI, ympäristöasiantuntija, tietokirjailija ja bloggaaja, www.kemikaalikimara.blogspot.com

Seura 22/2014

X