Miten suojautua auringon säteilyltä?

Auringolta suojautuminen on muutakin kuin aurinkorasvan käyttöä. Tehokkaimmin säteilyn vaarat välttää vaatetuksella ja pysymällä pois keskipäivän paahteesta.

1. Miksi iho pitää suojata auringon ultraviolettisäteilyltä?

Altistuminen UV-säteilylle lisää riskiä saada ihosyöpä. Ihosyövistä vaarallisin on melanooma, ja melanoomista jopa 90–95 prosenttia olisi ehkäistävissä järkevällä aurinkokäyttäytymisellä.

Sekä ihon toistuva palaminen että elinikäinen aurinkoaltistus lisäävät melanoomariskiä.

UV-säteily aiheuttaa myös tyvi- ja okasolusyöpiä. Ne ovat kuitenkin yleensä hyväennusteisia.

2. Millaista on järkevä auringossa oleminen?

Se on paljon muutakin kuin suojavoiteiden käyttöä. Auringossa olemista on hyvä välttää kesäisin kello 11–15, erityisesti kello 13–14. Silloin UV-indeksi on Suomessa yleensä voimakkaimmillaan.

Auringolta kannattaa ensisijaisesti suojautua peittävillä vaatteilla ja vasta toissijaisesti voiteilla.

Ihon lisäksi myös silmät pitää suojata: paras tapa on käyttää hattua ja aurinkolaseja, jotka peittävät myös sivulta tulevan säteilyn.

Myös riittävä juominen on tärkeää helteellä.

3. Tarvitsevatko kaikki aurinkovoiteita?

Jos aurinko paistaa, lähes kaikkien suomalaisten pitäisi suojata ihonsa päivisin. Ainoastaan ihmiset, joilla on hyvin tumma ihotyyppi pärjäävät Suomessa ilman suojavoiteita. Heitä on kantasuomalaisista kuitenkin vain pieni osa.

Huomattavasti suuremmalla osalla suomalaisista on herkästi palava ihotyyppi.

4.  Mikä on riittävä suojakerroin voiteessa?

Suomessa 20–30 on useimmille hyvä. Jos on hyvin vaalea ihotyyppi, kannattaa käyttää 50:tä. Alkukesällä iho tarvitsee hieman korkeamman suojakertoimen kuin loppukesällä.

Pienille lapsille suositellaan voidetta, jossa on vain fysikaalinen suojaus ilman kemiallista suojausta. Alle 1-vuotiaat lapset neuvotaan pitämään kokonaan pois auringosta.

5.  Kannattaako käyttää erityisiä UV-suojavaatteita?

Jos on vaalea ihotyyppi ja joutuu olemaan paljon auringossa, tällaisista erikoisvaatteista voi olla hyötyä. Tavallinen tiivis puuvillakudoskin suojaa varsin tehokkaasti säteilyltä.

Tummat tai värilliset vaatteet suojaavat paremmin kuin vaaleat vaatteet ja löysät paremmin kuin ihonmyötäiset.

6. Onko aurinko myös hyväksi iholle?

Useimpien iholle auringon säteilyllä ei ole myönteisiä vaikutuksia. Kuitenkin psoriaasiksesta tai atooppisesta ihottumasta kärsivien oireita aurinko voi helpottaa. Heidän kannattaa keskustella ihotautilääkärin kanssa, mikä on sopiva tapa ja määrä oleskella paisteessa.

7. Saako D-vitamiinia, jos käyttää aurinkorasvaa?

Ei, jos suojakerroin on riittävä. Ihotautilääkärin näkökulmasta ruoka ja ravintolisät ovat parhaat tavat turvata D-vitamiinin saanti.

Jos D-vitamiininsa kuitenkin haluaa saada taivaalta, auringossa on syytä olla vain hyvin lyhyt aika ilman suojaa: vaaleaihoiselle suomalaiselle riittää huhti–syyskuussa noin 15 minuuttia kolmesti viikossa kasvot ja kädet paljaana.

8. Tunkeutuuko UV-säteily pilvien läpi?

Jos pilvipeite on ohut, UV-säteily voi olla melkein yhtä voimakasta kuin pilvettömänä päivänä. Paksujen sadepilvien läpi säteily ei tunkeudu.

Veneessä ja rannalla UV-säteet heijastuvat vedestä, vaikka oleskelisi varjossa.

9. Suojaako rusketus auringon säteilyltä?

Rusketus on ihon suojautumiskeino UV-säteilyä vastaan, mutta varsin huono sellainen: se antaa parhaimmillaankin vain suojakertoimen 4.

Vaaleaihoisimmat, punatukkaiset ja pisamaiset sekä pienet lapset eivät rusketu vaan palavat herkimmin.

Muidenkaan ei kannata tavoitella rusketusta: se on aina merkki siitä, että iho on saanut liikaa UV-säteilyä.

10. Vanhentaako aurinko ihoa?

Pitkän ajan kuluessa kyllä. Runsas altistus UV-säteilylle heikentää ihon solukudosta, iho rypistyy ja siihen tulee maksaläiskiä sekä katkenneita pintaverisuonia.

Iho muistaa kaiken auringon, jonka on saanut syntymästään lähtien.

11. Kuinka nopeasti palanut iho parantuu?

Lievä punoitus katoaa yleensä muutamassa päivässä. Vakavan auringonpolttaman parantuminen saattaa kestää viikkojakin.

Oireisiin voivat auttaa kortisonivoide, kostea kääre ja tulehduskipulääkkeet.

Palamisen aiheuttamiin soluvaurioihin ei kuitenkaan voi vaikuttaa jälkikäteen.

12. Millaiset lääkkeet eivät sovi yhteen auringon kanssa?

Tällaisia lääkkeitä on paljon: esimerkiksi jotkin särkylääkkeet, antibiootit ja psyykenlääkkeet.

Lääkkeen pakkausselosteesta pitäisi olla aina maininta, jos lääkkeen käytön takia voi saada auringossa tavallisuudesta poikkeavia ihoreaktioita.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Maria Huttunen, Terveystalo.

Lähde: Opas auringolta suojautumiseen. Syöpäjärjestöt.

Kotilääkäri 7/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti