Seisotko sinäkin tietämättäsi etukenossa? Jalkateräsi vaivat ja säryt voivat johtua siitä

Jalka rakastaa monipuolista liikettä ja kenkiä, joissa on tilaa myös varpaille. Jalkaterän kipujen syy löytyy usein muualta kropasta. Onko sinulla tapana seisoa etukenossa?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jalka rakastaa monipuolista liikettä ja kenkiä, joissa on tilaa myös varpaille. Jalkaterän kipujen syy löytyy usein muualta kropasta. Onko sinulla tapana seisoa etukenossa?
Teksti: Tiina Suomalainen

1. Miten jalkakipuja voi parhaiten ehkäistä?

Käyttämällä oikeanlaisia kenkiä ja viettämällä aktiivista liikunnallista elämää, johon kuuluu mahdollisimman vähän istumista. Staattinen seisominenkaan ei ole hyväksi, vaan kaikista parasta jaloille olisi kun koko ajan vähän huojuisimme.

Emme yleensä näe jalkojamme kuin aamuisin, kun tökkäämme ne kenkiin ja iltaisin, kun riisumme kengät. Soisin, että ihmiset tiedostaisivat jalkateränsä ja olisivat kiinnostuneita niiden hyvinvoinnista. Ne ovat meidän kontaktipintamme tähän maapalloon.

2. Millaiset ovat hyvät kengät?

Jalka rakastaa kenkiä, joissa on tilaa. Valitettavasti kenkäteollisuus valmistaa yksinkertaisesti liian kapeakärkisiä kenkiä, joissa varpaat eivät mahdu toimimaan kuten niiden pitäisi. Ja vaikka kotimaisissa kengissä on usein riittävän leveä lesti, leveyttä kuitenkin uupuu kengän kärjestä. Tästä seuraa monenlaisia ongelmia.

Kannattomat ”lättäkengät” ovat monelle paras vaihtoehto, korkokengät valtaosin pahasta.

Jos jalan oma kiertojämäkkyys on heikko tai jalkaterässä on pahat kulumat, suositellaan jämäkämpää kenkää, jossa on tukeva kantakuppi. Päkiän kohdalla pohjan on kuitenkin hyvä antaa myöten päkiän taivutusliikkeelle.

3. Moni vannoo paljasjalkakenkien nimeen – onko järkeä vai ei?

Kevytjalkineet, niin sanotut paljasjalkakengät, ovat hyvä keino pitää huolta jalan liikkuvuudesta ja voimasta. Niiden käyttöön on kuitenkin totuteltava pikkuhiljaa tai jalat kuormittuvat liikaa ja kipeytyvät. Ne eivät myöskään sovi kaikille. Jalkojen on oltava kunnossa ja terveet, jotta kevytjalkineita voi käyttää.

4. Pitäisikö jalkateriä jumpata?

Voidakseen hyvin jalkamme tarvitsevat monipuolista ärsykettä, joka ylläpitää niiden verenkiertoa ja liikkuvuutta. Turhaa istumista pitää välttää, ja kannattaa liikkua monenlaisilla alustoilla paljasjaloin, sukkasillaan, tossuilla ja erilaisilla kengillä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa ärsykkeiden antaminen jaloille.

Jalkateriä on hyvä jumpata, mutta varpaiden voimakasta kipristelyä, esimerkiksi pyyhkeen rullaamista varpailla, en suosittele kenellekään. Harjoitus vain edistää varpaiden kipristelytaipumusta. Varpaiden haritukset ja iso- ja pikkuvarpaan liikuttaminen eri tahtiin muiden varpaiden kanssa on hyvää harjoittelua.

Jalkapohjassa on neljässä kerroksessa lihaksia ja jänteitä. Näitä voi möyhiä vaikkapa pyörittämällä tennispalloa jalkojen alla.

5. Mistä jalkaterän vaivat johtuvat?

Syitä on monia: on kulumia, liikerajoituksia, liiallisesta kuormituksesta kuten yksipuolisesta rasituksesta aiheutuneita kiputiloja, vaurioiden jälkeisiä arpikudoksia ja ikääntymisestä aiheutuvia vaivoja.

Ikääntyessä kehon kaikki lihakset heikkenevät. Jos tähän liittyy vielä ylipaino, jalkaterän kaarirakenteet saattavat romahtaa tai jalkaterän ja nilkan lihakset jännittyä liiaksi.

Myös monet sairaudet voivat aiheuttaa kipuja jaloissa. Tällaisia ovat muun muassa diabetes, reumat, nivelrikko, ruusu, kihti ja nivelpsoriasis.

6. Mitkä ovat tyypillisimpiä kipuja aiheuttavia jalkaterävaivoja?

Näitä ovat muun muassa vaivaisenluu tai muu isovarpaan tyvinivelen kiputila, luunokat eli kivuliaat luupiikit nilkassa tai jalkaterän luissa, räätälin kyhmy, joka on pikkuvarpaan puolella oleva vaivaisenluu, känsät, syylät ja vasaravarpaat, rasvapatjojen vauriot sekä jänne- ja lihaskivut.

Moni kärsii myös kantapääkivusta. Kantapään luupiikki on kuitenkin virheellinen termi, sillä kantapäässä oleva luu- tai kalkkinokka kulkee tyypillisimmillään jalan suuntaisesti eikä yleensä aiheuta kipua. Sen sijaan plantaarifaskiitti eli kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma voi tulehtua ja olla kivulias.

7. Miksi ukkovarvas on usein niin herkkä kipeytymään?

Se joutuu helposti puristuksiin ahtaassa kengässä. Se joutuu myös kantamaan taakkaa asentovirheissä, kuten silloin, kun jalka kiertyy liikaa sisäänpäin tai kun asento on liian etukeno.

Etukenoasento on yllättävän yleinen vaiva. Liiallisesta istumisesta johtuen aivojemme käsitys normaalista asennosta on usein hakusessa, ja siksi moni etukenossa seisova luulee seisovansa suorassa. Etukenossa joutuu hakemaan tasapainoa varpaita kipristelemällä, mistä aiheutuu monenlaisia ongelmia varpaille ja päkiöille.

Oikea asento löytyy, kun keinut jalalla niin, että siirrät painoa kantapäille kunnes varpaat alkavat nousta irti lattiasta. Tämän jälkeen palaat sen verran eteenpäin, että varpaat laskeutuvat rennosti ja liki painottomiksi lattialle. Voit varmistaa peilistä, että rintakehä on lantion päällä ja lantio suoraan jalkojen yläpuolella. Jos asento tuntuu kovin vieraalta, olisi aivojen ”kalibroinnin” paikka.

8. Miten jalkaterän kipuja voi helpottaa?

Akuuttiin kipuun auttavat kipulääkitys, kylmä- tai lämpöhoito, kinesioteippaukset sekä jalkapohjan ja mahdollisesti koko jalan käsittely, rentoutus ja venyttelyt.

Apua löytyy alaraajoihin erikoistuneen fysioterapeutin vastaanotolta. Känsiin, kynsivaivoihin, kovettumiin ja muihin vastaaviin saa avun jalkaterapeutilta tai jalkojenhoitajalta.

9. Miten fysioterapeutti voi auttaa?

Jalkoihin vaikuttaa valtavasti muukin keho. Pelkän jalan tutkailu ei useinkaan ratkaise ongelmaa, vaan on selvitettävä kehon kokonaistoimintaa. Kipuhan on aina oire jostakin.

Jalkakivun taustalta löytyy usein jokin liikerajoitus tai toimintavirhe. Tällainen on vaikkapa lonkan hallitsematon sisäkierto, joka johtaa siihen, että jalkaterä painuu liikaa sisäkaarelle ja ylirasittuu.

Huonojen tapojen, kuten etukenon oikaiseminen, tai väärien kehon linjausten korjaaminen vie aikaa, mutta yleensä fysioterapia ja sinnikkäästi tehdyt harjoitukset palkitaan.

Fysioterapeutti voi myös avustaa jalkineiden valinnassa ja valmistaa tukipohjallisia.

10. Millaiset ovat hyvät tukipohjalliset?

Yksilöllisesti valmistetut tukipohjalliset joustavat ja antavat jalan omille lihaksille mahdollisuuden tehdä työtä. Niiden avulla jalka liikkuu niin kuin sen on tarkoitettu – ylös ja alas mutta ei liiaksi sivuille.

Hyvä pohjallinen opettaa jalkaterän omia lihaksia ja kehoa toimimaan oikein. Ei tukipohjallisillakaan kaikkia vaivoja voi korjata, mutta ne ovat hyvä apuväline.

Asiantuntijana fysioterapeutti Jukka Tolonen, Pihlajalinna Pirkanmaa.

X