Yksi pidättäytyy kokonaan kiinteästä ruoasta, toinen kituuttaa kaksi päivää viikossa, kolmas kokeilee puhdistuskuuria. Paastoaminen kiinnostaa monia.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

1. Millaisia terveys­hyötyjä paastosta on?

Tieteellistä näyttöä paaston terveysvaikutuksista ei ole. Jos ylipainoinen ihminen pystyy laihduttamaan paastolla ylimääräistä rasvaa ja pitämään sen poissa, paasto edesauttaa terveyttä.

Paastoa on mainostettu keinona poistaa elimistöstä myrkyllisinä pidettyjä ketoaineita. Todellisuudessa ketoaineet eivät ole elimistölle vaarallisia. Kyse on yhdisteistä, joita elimistössä syntyy, kun elimistö joutuu hapettamaan lähes yksinomaan rasvoja energiaksi – ja näin käy paaston aikana.

Paaston kannattajat puhuvat paastosta keinona poistaa elimistöstä sinne muun muassa kemikaalien mukana tulleita myrkkyjä. Paasto on koko elimistölle voimakas stressitila ja sitä se on myös vierasaineita elimistöstä poistaville entsyymeille. Paaston aikana niillä ei ole energiaa vierasaineiden poistoon.

2. Mitä elimistössä tapahtuu paaston aikana?

Kun ihminen lakkaa syömästä, hän ottaa elintoimintoihinsa tarvittavan energian parin ensimmäisen päivän ajan pääosin maksaan tai lihaksiin glykogeeninä varastoituneista hiilihydraateista ja lihasten proteiineista.

Kun syömättömyys jatkuu ja hiilihydraatit on käytetty, rasvakudoksesta alkaa vapautua aiempaa enemmän rasvaa, joka menee maksaan. Kun maksa ei kykene hapettamaan kaikkea sinne tulevaa rasvaa, se alkaa tehdä siitä ketoaineita myös aivojen ravinnoksi. Ketoaineiden muodostus on elimistön keino säästää lihasten proteiinia ja pysytellä hengissä niukan ravinnon aikana.

3. Miksi päänsärky vaivaa paastoajaa?

Aivot tarvitsevat muutaman päivän tot-tuakseen siihen, etteivät ne saa energiaa glukoosista. Kun aivot tottuvat käyttämään ketoaineita ravintonaan, päänsärky häviää.

Päänsäryn lisäksi hengityksen haiskahtaminen kuuluu paastoon. Syy pahaan hajuun on elimistöstä hengityksen ja virtsan mukana poistuvissa ketoaineissa.

Kun kaikki energia kuluu välttämättömien elintoimintojen ylläpitoon, paastoaja ei ole fyysisesti parhaimmillaan – raskaat fyysiset suoritukset kannattaa unohtaa paaston ajaksi. Useimmilla ihmisillä ajatuskaan ei juokse paaston aikana vilkkaimmalla mahdollisella tavalla.

4. Laihtuuko paastolla?

En suosittele kenellekään paastoa laihdutuskeinoksi. Liikalihavuus on merkittävä terveysriski, ja jos muuten terve ihminen haluaa käyttää viikon paastoa jonkinlaisena starttina painonpudotukseen, hän saattaa hyötyä paastosta.

Paasto on nopeaa laihduttamista ja nopeassa laihdutuksessa on vaaransa, sillä se muuttaa elimistön koostumusta: nopeasti kadotetut kilot tulevat yleensä vikkelästi takaisin ja ne tulevat rasvana. Tällöin laihduttaminen on jatkossa vaikeampaa, sillä rasvakudos kuluttaa vähemmän energiaa kuin lihas.

Kohtuus kaikessa, syö vähemmän kuin kulutat ja maltti on valttia – nämä ovat laihduttajalle tuttuja ja monen tylsinä pitämiä hokemia. Ne kuitenkin toimivat.

5. Voiko paasto olla vaarallista?

Ohutsuoli kärsii jo muutaman päivän paastosta, sillä ohutsuolen solut elävät neljästä kuuteen päivään. Kun solut eivät saa ravintoa, niiden rakenne muuttuu, ja suolinukkaa katoaa. Siirtyminen paastosta takaisin normaaliin ruokaan on suolelle rankkaa siellä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Paasto tulee lopettaa ja siirtyä normaaliin ruokaan hyvin varovasti ja vähitellen. Paastosta palautumiseen pitäisi varata yhtä paljon aikaa kuin siihen valmistautumiseen, eli noin viikko.

6. Kenelle paasto ei sovi?

Paasto ei kuulu lapsille eikä odottaville tai imettäville äideille, ei myöskään erilaisista elinten vajaatoiminnoista kärsiville, sillä paasto on tällaiselle elimistölle lisästressi.

Lihaskato kiihtyy viisissäkymmenissä. Koska paastossa elimistö nappaa energiaa lihaksista, keski-ikäisen naisen ei parane paastota, vaan keskittyä pitämään huolta lihaksistaan.

7. Mikä on detox-kuuri?

Detox-kuureja markkinoidaan keinona poistaa elimistöstä sinne kertyneitä myrkkyjä ja kuona-aineita syömällä puhdistavaa ravintoa tai tähän tarkoitukseen tehtyjä valmisteita. Ravitsemustutkijan näkökulmasta ne ovat humpuukia ja ihmisten rahastamista.

Elimistö ei tarvitse detox-kuureja. Sillä on maksassa ja ruoansulatuskanavassa vierasaineita poistavia entsyymejä. Ne aktivoituvat saman tien, kun elimistöön tulee jokin vierasaine, vaikka jäämiä kasvinsuojeluaineesta. Entsyymit huolehtivat siitä, että vierasaineet poistuvat elimistöstä virtsan tai sapen mukana.

8. Mitä pätkäpaastolla tarkoitetaan?

Pätkäpaastolla tarkoitetaan niin sanottua 5:2-dieettiä, jossa kahtena viikonpäivänä energiansaanti rajoitetaan 500–600 kilokaloriin, mutta muuten syödään normaalisti.

9. Miksi sitä suositellaan terveellisenä?

Kalorirajoitus alentaa painoa ja siten veren rasva- ja sokeriarvoja. Laihtuminen tehostaa insuliinin toimintaa kehossa. Muutokset rasva- ja sokeriarvoissa ja insuliinin toiminnassa vähentävät sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen vaaraa.

Syömisen rajoittaminen vaikka vain kahden päivän ajaksi viikossa ei ole yksin hyväksi. Elimistö tarvitsee energiakseen glukoosia ja sen tekoon hiilihydraatteja. Ellei se saa niitä ruoasta, se tekee ne lihasproteiineista. Pienikin paasto heikentää lihasten kuntoa. Pätkäpaastoajan kannattaisi huolehtia lihaksistaan normaalin ruoan päivinä riittävällä proteiinilla ja liikunnalla.

Jos ihmisellä on elimistössään paljon liikaa rasvaa, tärkeintä on päästä eroon rasvakudoksesta. Jos pätkäpaasto auttaa tässä, sitä sopii käyttää.

10. Keitä paastoaminen houkuttaa?

Paasto saattaa houkutella ihmisiä, jotka haluavat nopeita, näkyviä tuloksia painossaan. Joku saattaa innostua paastosta itsekurin mittarina, sillä ruoasta kieltäytyminen vaatii melkoista tahdonvoimaa.

Paasto voi myös olla osa uskontoa. Monet ortodoksit paastoavat keväällä laskiaisesta pääsiäisyöhön. Uskonnollinen paasto ei tarkoita täydellistä kieltäytymistä ruoasta, vaan nautittavien ruoka-aineiden rajoittamista.

Uskoisin, että kevääseen ajoittuva paasto on pitkälti naistenlehtien aikaansaama ilmiö. Silloin lehdissä kirjoitetaan paljon siitä, miten päästä kesäkuntoon tai saada itsensä talven jälkeen virkeämmäksi. Kun ero eri vuodenaikojen välillä on niin suuri kuin Suomessa, kevät ja kesä innostavat ihmiset kaikenlaisiin projekteihin: yksi aloittaa remontin kotona ja toinen haluaa tehdä sen omassa kehossaan.

Asiantuntijana Marja Mutanen, ravitsemusfysiologian professori, Helsingin yliopisto

Seura 29/2014

X