Tunti lisää liikuntaa koulupäivään? Rehtorit kertovat: Näin helposti se käy

Sisävälitunteja, kiipeilyseiniä ja isompia oppilaita leikittämään pienempiä. Näin kouluissa liikutetaan oppilaita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vartin pituisella välitunnilla ehtii hyvin hypätä ruutua. Kunnon peli vaatii pitemmän yhtäjaksoisen ajan.

Sisävälitunteja, kiipeilyseiniä ja isompia oppilaita leikittämään pienempiä. Näin kouluissa liikutetaan oppilaita.
(Päivitetty: )
Teksti:
Johanna Jantunen

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että koulupäiviin pitää saada tunti lisää liikuntaa. Joka päivä.

Koulupäivien pidentäminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, eikä tuntijakoa ole aiota muuttaa.

Sen sijaan tarkoituksena on laajentaa Liikkuva koulu -hanke valtakunnalliseksi. Hanke pyrkii lisäämään oppilaiden aktiivisuutta.

Kysytään Liikkuva koulu -hankkeessa jo mukana olevien koulujen rehtoreilta, miten he ovat lisänneet lasten liikkumista omissa kouluissaan.

1. Miksi tunnilla pitäisi istua?

Hyllykallion koulussa Seinäjoella oppitunneilla järjestetään taukojumppaa.

”Harva asia tunnilla vaatii sitä, että on pakko istua”, koulun rehtori Irene Turenius kertoo.

Kun oppitunnissa on mukana edes vähän liikunnallista aktiviteettia, työrauha paranee.

”Eivät aikuisetkaan pysty istumaan 45 minuuttia hievahtamatta hiljaa paikallaan.”

Pienillä asioilla oppitunneille saadaan lisää liikettä.

”Jakaako opettaja monisteet oppilaille, vai käveleekö oppilas itse opettajan luo? Tällainenkin yksinkertainen teko aktivoi.”

2. Pitkä pelivälkkä

Varttitunti on usein liian lyhyt aika peleille. Kun ottelu on vihdoin saatu käytiin, kello soi jo välitunnin päättymisen merkiksi.

Jyväskylässä Lohikosken koulussa on käytössä pitkä, puolen tunnin pituinen välitunti. Se on koettu erityisen kivaksi.

”Pidempi välitunti mahdollistaa sen, että liikkuvaan touhuun ehtii päästä mukaan”, rehtori Helena Peltonen Lohikosken koulusta sanoo.

Myös Seinäjoella yritetään saada syksyllä käyttöön pidempi välitunti. Oppilaat ovat toivoneet sitä.

”Luulen, että jos vain saadaan koulupäivä muutettua uuteen uskoon, tämä pitkä välitunti on supersuosittu”, Turenius sanoo.

3. Isommat oppilaat ohjaamaan

Osa oppilaista jää välitunneilla yksin pihalle seisoskelemaan. Yksi ratkaisu ongelmaan on ohjattu liikuntaleikki.

”Meillä isommista oppilaista on koulutettu välkkäriohjaajia, jotka järjestävät pienemmille oppilaille välituntiohjemaa”, Peltonen kertoo.

Myös Vantaalla Ylästön koulussa isompia oppilaita on koulutettu liikuttamaan pienempiä.

4. Sisävälkällä pingistä

Lohikosken koulussa on suunniteltu sisävälitunteja talvikaudelle, marraskuusta maaliskuuhun. Tällöin liikuntaolosuhteet ulkona eivät ole välttämättä yhtä mukavat kuin kesäisin.

Vantaalla sisävälitunti on jo käytössä. Silloin liikutaan sisätiloissa, pelataan vaikka pingistä.

”Jokaisella luokalla on yksi sisävälkkä viikossa opettajan kanssa”, Ylästön koulun rehtori Erkki Tulkki kertoo.

Sisävälitunti on ollut suosittu. Erityisesti on pidetty siitä, että opettaja on ollut mukana liikkumassa.

5. Kiipeilyseinä, painihuone

Ylästön koulussa Vantaalla oppilaat pääsevät liikkumaan muuallakin kuin liikuntasalissa. Esimerkiksi kiipeilyseinä on tehty tavalliselle käytävälle.

”Meillä on muutettu liikuntatiloiksi kaikki mahdolliset tilat, jotka vain voi muuttaa. On pingispöytää, nyrkkeilysäkkiä, kiipeilyseinä ja painihuone”, rehtori Tulkki kertoo.

”Ja pihalle on tehty juoksuratoja.”

Myös Jyväskylässä välituntien liikuntamahdollisuuksia on lisätty. Konkreettista apua on saatu vanhempainyhdistykseltä.

”Vanhemmat ovat hankkineet muun muassa sählymailoja, koripalloja, hyppynaruja ja liukureita”, rehtori Peltonen luettelee.

6. Miten saada liikkumattomat mukaan?

Suuri haaste on saada liikkumattomat lapset liikkeelle. Kaikki eivät tykkää liikkua ryhmässä, tai liikunta ylipäätään voi tuntua vaikealta.

Jyväskylässä opetellaan siihen, että kaikki otetaan mukaan.

”Jos ei halua itse pelata, voi olla maalivahti tai linjatuomari. Jalka paketissakin voi olla mukana”, Peltonen sanoo.

Vantaan Ylästössä on keskitytty erityisesti lapsiin, jotka eivät harrasta mitään liikuntaa.

”Meillä on kerho, joka pyrkii löytämään ne, jotka eivät liiku lainkaan”, Tulkki kertoo.

Kerho järjestää pari tuntia lisäliikuntaa erikseen näille lapsille.

+ Vanhemmat: älkää kuskatko

Rehtorit muistuttavat, että koulumatkat voi kulkea kävellen, pyörällä tai vaikka potkulaudalla.

On vanhempien valinta, kuskataanko lapset autolla koulun oven eteen.

X