Tytär menneisyydestä
Kun Aila saa tietää, että hänen miehellään Jormalla on aikuinen tytär vaietusta suhteesta, lyö se säpäleiksi luottamuksen mieheen. Samalla mieleen hiipii pelko: mitä tytär tavoittelee?
Yhtenä päivänä Jorma istahti vaisun näköisenä keittiön pöydän ääreen, rykäisi vähän vaivaantuneena ja heitti kirjeen pöydälle Ailan eteen.
”Tommonen tuli. Mitä siitä sanot?”
Aila luki pyöreällä naisen käsialalla kirjoitettua viestiä. Joku Sirpa oli etsinyt isäänsä koko elämänsä ja nyt löytänyt – Jorman! Kysyi, saisiko tavata. Kertoi sen olevan hänelle todella tärkeä asia.
Ailasta tuntui häijyltä. Nopeasti hän laski päässään tytön iästä, että suhteen on täytynyt olla niihin aikoihin kun he alkoivat olla yhdessä Jorman kanssa. Miksei mies ollut puhunut siitä mitään? Oliko se suhde jatkunut? Oliko Jorma kaiken aikaa tiennyt olevansa isä? Mitä tyttö halusi? Yrittikö hän tulla kuin käki heidän perheeseensä?
Jorma vastaili häkeltyneenä. Oli hän tavannut naisen myöhemminkin, mutta ”ei sillai”. Ja kyllä Jorma oli tiennyt tytöstä, oli maksanut elatusapuakin – muttei ollut koskaan kertonut siitä Ailalle.
Ailaa raivostutti. Häneltä oli pimitetty näin iso asia. Ja sitä oli jatkunut vuosia!
Mutta tyttöä Jorma ei ollut koskaan nähnyt.
”Mitäs aiot tehdä”, Aila kysyi, vaikka näki jo päälle, että mies oli jollain tapaa hyvillään.
Heille oli syntynyt kolme poikaa, kaikki jo aikuisia ja omillaan. Ja Jormahan oli aina toivonut tyttöä.
”Jos sen päästää tänne, se yrittää tulla uudestaan ja päästä osaksi meidän elämäämme”, Aila ajatteli. Hän ei halunnut, että tytöstä tulisi Jormalle tärkeä.
Ääneen hän sanoi: ”Tänne et sitten tuo sitä.”
Seura 11/2014
Luottamus koetuksella
Kun ihmisiltä kysyy, mikä parisuhteessa on tärkeää, vastaa moni: luottamus. Se on sitä, että saa kokea että toinen on ”minun” ja että me jaamme elämämme. Se osuu tähän tilanteeseen: Jorma on pettänyt Ailan luottamuksen.
Aila saattaa myös kokea itsensä hylätyksi ja ajatella, että hän ei ole riittänyt Jormalle, koska Jorma ei ole kertonut hänelle näin tärkeää asiaa.
On mahdotonta vastata, olisiko Jorman pitänyt kertoa lapsestaan. Hän tuntee puolisonsa ja on voinut nähdä, miten hauras Aila on, ja halunnut suojella tätä. Joskus totuus voi särkeä ihmisen. Ei pidä lähteä siitä, että Jorma olisi jättänyt kertomatta vain ilkeyttään.
Ailan kannattaa nyt selvittää itselleen, mitä luuloja ja pelkoja hänen mielessään liikkuu. Pelkääkö hän, että Jorma pitää tytöstä enemmän kuin heidän yhteisistä pojistaan? Vai ajatteleeko, että tyttö tulee ja pilaa kaikki parin yhteiset vuodet? Kun ajatukset sanoo ääneen, ne paljastuvat usein hassuiksi ja niiden voima karisee. Usein ajatukset selkiytyvät, kun niistä puhuu jollekin toiselle ihmiselle.
Ailan puolustusreaktio on luonnollinen. Hänhän puolustaa omaa pesäänsä. Uusi ihminen on aina sekä uhka että mahdollisuus.
Sari Liljeström, Parisuhdekouluttaja, Kataja parisuhde-keskus ry
Isä on portinavaaja
Kun perheessä muhii salaisuus, se vaikuttaa aina jollain tavalla. Ihmiset vain luulevat, ettei sitä huomata. Kuitenkin sen vaistoaa. Se, että tilanne on nyt selvinnyt, on vaimolle lopulta helpotus.
Tässähän on kyseessä ensireaktio. Kun siitä päästään yli, on tärkeää ymmärtää tilanne lapsen kannalta. Siinä nuori ihminen etsii isäänsä. Ei ole oikein, jos vaimo vaatii miestä kieltämään hänet.
Loukkaavaa on se, että tieto lapsesta on pimitetty. Tässä tilanteessa mustasukkaisuus on luonnollinen osa ensireaktiota. On tärkeää, että nyt pystytään keskustelemaan asiasta, että se voidaan jakaa eikä se taas jää puhumattomaksi möykyksi.
Jos perheessä on muita lapsia, pitää miettiä salaisen lapsen suhde heihin. Olen nähnyt perheitä, joissa isän kuoleman jälkeen löytynyt uusi sisarus on koettu rikkautena. Suhteen kehittyminen riippuu paljon siitä, miten isä halutaan nähdä. Onko hän hunsvotti vai jotain muuta?
Salainen lapsi on tietysti rintaperillinen, ja se voi vaikuttaa siihen, miten isän muut lapset suhtautuvat asiaan. Eli vaikuttaako perinnön jakaminen heihin?
Koska isä on tässä elossa, hän voisi sopia salaisen lapsensa kanssa, ettei asiaa tarvitse enää salata keneltäkään. Isä on tässä portinavaajan roolissa. Sekin voi vaatia oman prosessinsa.
Kari Kiianmaa, Psykologi, kouluttaja