Mitä vinojen hampaiden oikominen maksaa? Erikoishammaslääkäri vastaa 10 kysymyseen oikomishoidosta

1. Onko aikuisen oikomishoito aina vuosien projekti?

Aikuinen saa varata hampaiden oikomiseen yleensä puolestatoista kahteen vuoteen. Jos korjattavaa on vähän, voidaan selvitä huomattavasti nopeammin. Esimerkiksi pienet hampaiden kiertymät voivat hoitua puolessa vuodessa, mutta avo-, risti- ja yläpurennan korjaamiseen kuluu selvästi enemmän aikaa.

Jos hampaat oiotaan perinteisesti kiinteillä kojeilla, potilas käy hammaslääkärillä kojeen säädössä kerran kuussa. Jos käytetään kalvotekniikkaa, käyntivälit venyvät kuuteen–yhdeksään viikkoon.

Jos tavoitteena on pelkkä suppea etualueen suoristus ylä- ja alaleuassa, eikä purentaa muuteta, saattaa oikominen kestää vain noin kolme–viisi kuukautta.

Ennen oikomista potilas saa suunnitelman, hoitoaika- ja kustannusarvion. Suunnitelmaa tarkennetaan hoidon aikana, kun nähdään, miten hampaat siirtyvät ja miten purenta asettuu.

2. Mitä hampaiden oikominen maksaa?

Hinta riippuu hoidon kestosta, laajuudesta ja tavoitteista. Perinteiset kojeet ja kalvotekniikka maksavat suunnilleen saman verran. Erikoishammaslääkärin hoito maksaa enemmän kuin hammaslääkärin, jonka tekemät korjaukset ovat yleensä edellistä suppeampia.

Hinnoissa on myös paikkakuntakuntakohtaisia eroja: 1,5 vuotta kestävä, hampaat suoristava oikomishoito maksaa pääkaupunkiseudulla noin 3 000–4 000 euroa/leuka. Jos tavoitteena on säätää merkittävästi purentaa, hintaan saa lisätä pari tuhatta euroa.

3. Onko oikomishoito vain ulkonäön hoitoa?

Oikomishoito voi olla esteettistä hoitoa, jolloin tavoitteena on korjata ulkonäön vuoksi potilasta häiritsevien hampaiden asentovirheitä.

Tavoitteena voi olla myös purennan korjaaminen. Purentavirhe voi aiheuttaa päänsärkyä ja haavaumia, kipeyttää leukanivelet, kuluttaa hampaita, vaikeuttaa syömistä ja hampaiden puhdistamista.

Oikomishoito voi olla myös osa rakenteellisten virheiden korjausta. Osalla uniapneapotilaista se saattaa helpottaa ylähengitysteiden ahtaumaa.

4. Huomaavatko muut, että hampaitani oiotaan?

Suurin osa oikomisista tehdään yhä kiinteillä kojeilla. Hoidossa hampaiden pinnalle kiinnitetään metallinväriset, valkoiset tai läpikuultavat kiinnikkeet. Toisinaan käytetään poskihampaiden ympärille laitettavia renkaita.

Kiinnikkeisiin sidotaan kaarilanka. Kaarilangan ja siihen kiinnitettyjen kumilenkkien tai jousien avulla hampaisiin kohdistetaan niitä siirtävä voima. Osalla hammaslääkäreistä on käytössä menetelmä, jossa kiinnikkeet sijoitetaan kielen puolelle, jolloin ne eivät juuri näy.

Oikomiskalvot ovat läpinäkyviä, eikä niitä ei juuri erota. Kalvoja on useita ja niitä vaihdetaan hoidon aikana viikon, kahden välein. Alkuun muutamaan hampaaseen kiinnitetään paikka-ainemuovista muutama nystermä, jotta kalvo saa hampaasta paremman otteen. Niitä ei välttämättä tarvita koko hoidon ajan.

5. Miten oikomishoitoon valmistaudutaan?

Ennen oikomishoitoa hampaat ja ikenet pitää hoitaa kuntoon.

Jos hampaat oiotaan perinteisillä kojeilla, hampaissa otetaan ensin röntgenkuva ja jäljennös, jonka avulla oikoja tekee oikomissuunnitelman ja mahdollisesti hammasteknikko valmistaa oikomiskojeen.

Kalvo-oikomisessa hampaista otetaan myös röntgenkuva ja lisäksi 3d-kuva. Oikoja tekee 3d-kuvan avulla suunnitelman, jonka mukaan kalvot valmistetaan tietokoneavusteisesti.

6. Onko oikomishoidolle yläikärajaa?

Ei ole. Vanhimmat oikomishoitoa tällä hetkellä saavista potilaistani ovat 73- ja 77-vuotiaita. Iäkkäillä yleiset puuttuvat tai juurihoidetut hampaat eivät estä oikomishoitoa.

Jokainen hammas on leukaluussa omassa kuopassaan ohuen kalvon ympäröimänä. Kun hampaaseen kohdistetaan oikomishoidossa voimaa kiinnikkeen tai kalvon avulla, hammas painuu haluttuun suuntaan, jolloin luuta sulaa toiselta puolelta pois ja toiselle syntyy uutta. Näin hampaat siirtyvät luun ympäröiminä uusille paikoilleen, mutta iäkkäillä tähän menee hivenen muita enemmän aikaa.

7. Haittaako oikomishoito puhumista, syömistä tai hammaspesua?

Kaikki menetelmät saattavat alkuun hangata ja vaikuttaa puhumiseen. Kalvot voi poistaa muutamaksi tunniksi vuorokaudessa ilman, että hoitotulos kärsii, ja ne otetaankin pois syömisen ja hampaiden ja hammasvälien puhdistamisen ajaksi. Tätä pidempään ei niitä kannata olla pitämättä, sillä muuten kieli ei totu niin hyvin kalvoon ja s-äänne voi lespata pidempään. Mitä enemmän pitää kalvoja, sitä nopeammin oikominen etenee.

Kiinteät kojeet haittaavat hieman hammaspesua ja syömistä. Hoidon aikana kannattaa välttää tahmeita, kojeisiin tarttuvia syötäviä.

Kiinteiden oikomiskojeiden käyttäjille on olemassa puhdistusta helpottavia välineitä, kuten erityisvalmisteinen harjaosa sähköhammasharjaan.

Hoidon aikana potilas käy säännöllisesti hammastarkastuksissa ja suuhygienistillä hammaskivenpoistossa.

8. Sattuuko hampaiden oikomishoito?

Perinteisissä menetelmissä käytetään suurempaa voimaa kuin kalvotekniikassa, jolloin niistä aiheutuu enemmän arkuutta ja kipua. Kipu kiusaa eniten hoidon alussa, ja hampaat voivat olla puruarat muutaman päivän kojeen säädön jälkeen. Kipu on yksilöllistä, eikä kaikille tule sitä lainkaan.

Jos kalvotekniikasta koituu kipua, se kestää yleensä uuden kalvon käyttöönoton jälkeen päivän pari. Jos tulee kipua, vaihtoväliä kannattaa pidentää.

Syy hoidon aikana tuntuvaan arkuuteen on siinä, että hammas siirtyessään painaa hivenen vieressä olevia hiusverisuonia kasaan. Tästä aiheutuu pieni hapenpuute, jonka ihminen aistii kipuna. Pehmeän materiaalin, kuten talouspaperin tai ksylitolipurukumin, pureskelu parantaa verenkiertoa ja helpottaa oloa.

9. Tarvitaanko oikomiseen jälkihoitoa?

Hampaat siirtyvät koko ihmisen eliniän, myös oikomisen jälkeen. Ajan mittaan paine palautua entiseen vähenee yksilöllisesti. Palautumista estetään tuella, joka voi olla öisin hampaiden päällä pidettävä levy tai kalvo. Vaihtoehtoisesti voidaan laittaa kielen puolelle tukilanka.

Lanka on yleensä pysyvä, mutta levyn ja kalvon käyttöä vähennetään asteittain niin, että viiden vuoden kuluttua sitä pidetään yksi, kaksi kertaa viikossa. Toiset haluavat käyttää tukikalvoja useammin, jolloin ne toimivat purentakiskojen tapaan ja hampaat kuluvat vähemmän.

10. Saako aikuinen julkisella sektorilla oikomishoitoa?

Jotta aikuinen saisi julkisella sektorilla oikomishoitoa, virhepurennasta on oltava hänelle merkittävää toiminnallista haittaa. Jos esimerkiksi ala- ja yläleuan välillä on huomattava, leikkauksella hoidettava epäsuhta, potilas pääsee julkisen erikoissairaanhoidon piiriin.

Asiantuntijana Roy Nykänen, oikomishoidon erikoishammaslääkäri, Oral.