Uniapneapotilaalla on suurentunut riski saada sydän- ja aivoinfarkti – Näin erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen uniapneasta

Jos epäilet, että uniapnean oireet ovat sinunkin arkea, ota yhteyttä lääkäriin. Näin dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Teemu Kinnari vastaa 10 kysymykseen uniapneasta.

1. Mikä on uniapnea?

Uniapnea on häiriö, johon liittyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Katkoksia kutsutaan apneoiksi. Jos hengitystie on toistuvasti tukossa yli 10 sekunnin ajan, veren happipitoisuus alkaa vähentyä. Kun hapen määrä on tarpeeksi pieni, aivot reagoivat, ihminen havahtuu ja vetäisee ilmaa sisäänsä.

Hengityskatkoksen aiheuttaa yleensä nielun ahtautuminen, kun lihakset rentoutuvat nukahtaessa. Ahtautumisen syy voi olla rakenteellinen, mutta yleensä syynä on runsas rasvakerros.

Vaikeassa uniapneassa hengityskatkoja voi olla yli kolmekymmentä tunnissa ja katkosten kesto pahimmillaan yli minuutin.

2. Mitä haittaa on liian vähästä unesta?

Aikuinen tarvitsee unta keskimäärin 6−9 tuntia yössä. Terve ihminen nukahtaa yleensä ongelmitta mentyään vuoteeseen. Nukahtamista voi helpottaa esimerkiksi makuhuoneen viilentäminen ja hämärtäminen. Hyvä nyrkkisääntö on alkaa rauhoittua tunti ennen nukkumaanmenoa. Jollekin se tarkoittaa kirjan lukemista, jollekin mietiskelyä ja jollekulle iltatoimien tekemistä ja sänkyyn kömpimistä.

Jos yöuni on jatkuvasti liian vähäinen, aiheuttaa se monenlaisia väsymyksen mukanaan tuomia oireita. Univaje ja siitä johtuva univelka vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi verensokeriin, keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Univaje vaikuttaa myös ruokahaluun, mikä johtaa helposti ylensyömiseen ja ylipainoon. Väsyneenä myös mieli on usein kireämpi kuin tavallisesti.

3. Mitkä ovat uniapnean oireet?

Yleisiä oireita ovat väsymys, muistivaikeudet, uupumus ja nukahtelutaipumus sekä aamupäänsärky ja -tokkuraisuus. Toisinaan kurkku voi tuntua päivisin kipeältä ja suu kuivalta, yöhön taas voi liittyä hikoilua ja tihentynyttä virtsaamistarvetta. Toisaalta osalla ihmisistä uniapnean oireet ovat jokseenkin vähäiset ja osalla uniapnean tyyppioireet johtuvat jostain aivan muusta, kuten masennuksesta.

Yöllä selvin oire on voimakas, katkonainen kuorsaus. Usein puhutaan myös korahduksista. Se tarkoittaa hetkeä, kun nukkuja vetää ilmaan sisäänsä. Samalla hän havahtuu, mutta ei välttämättä varsinaisesti herää. Harva tunnistaa hengityskatkoksia itse, vaan sairaus näyttäytyy paremminkin jaksamisen vähenemisenä päivisin. Yhdellä se voi tarkoittaa ärtyneisyyttä, toiselle esimerkiksi keskittymiskyvyn puutetta.

4. Merkitseekö kuorsaaminen aina uniapneaa?

Kaikki kuorsaavat joskus, ja myös jokaöinen kuorsaus on yleisempää kuin uniapnea. Kaikilla säännöllisesti kuorsaavilla ei siis ole uniapnea, mutta toisaalta uniapneapotilaat yleensä löytyvät juuri tästä ryhmästä.

Kuorsaus johtuu unenaikaisesta hengitysteiden ahtautumisesta yleensä nielun alueella ja äänekkäästä ilmavirtauksesta ahtaassa kohdassa. Uniapneasta on kyse vain silloin, kun ilmatie menee kokonaan tukkoon ja syntyy hengityskatkoksia.

Kuorsauksen ja uniapnean merkittävin ero on siinä, että kuorsaus on ominaisuus, jota voidaan lievittää, mutta uniapnea on sairaus, johon on tärkeä puuttua siihen liittyvien terveysriskien vuoksi.

5. En saa öisin nukutuksi mieheni äänekkään kuorsauksen ja korahtelun takia. Epäilen, että miehelläni on uniapnea, mutta hän vähättelee asiaa. Mitä teen?

Kuorsaus on yleinen vaiva, joka häiritsee usein enemmän vieressä nukkujaa kuin kuorsaajaa. Myös vieressä nukkujalla on oikeus hyvään yöuneen. On syytä muistaa, että kuorsauksen ja uniapnean hoito parantaa myös niistä kärsivän elämänlaatua.

Asia kannattaa ottaa esille rauhallisesti ilman painostusta. Vaivat eivät ole kenenkään vika, mutta yhteisen hyvän nimissä uniapnea on syytä hoitaa. Hyvä hoito palkitsee molemmat nukkujat – hoitamattomana uniapnea on myös terveysriski.

6. Miten uniapnea diagnosoidaan?

Diagnoosi perustuu havaintoon kuorsauksesta ja hengityskatkoksista, nenän, suun ja nielun rakenteiden arvioon sekä ennen kaikkea yöunen aikana tehtyyn happipitoisuuden mittaukseen eli unipolygrafiaan, joka voidaan nykyään tehdä kevyellä mittauslaitteistolla omassa sängyssä. Laitteen kanssa nukutaan yleensä yksi yö. Laite rekisteröi yön aikana heräämiset, hengityskatkosten määrän ja happisaturaation, joka kertoo happipitoisuudesta.

7. Miten uniapnean oireet hoidetaan?

Uniapnean oireet on lähes aina mahdollista vähentää omalla toiminnalla. Yli 70 prosenttia uniapneapotilaista on ylipainoisia. Heille painon pudotus on keskeistä uniapnean hoitoa. Myös liikunnan lisääminen ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät oireita.

Kun kuorsaus ja uniapnea ovat asentoriippuvaisia, eli yleensä selinmakuulla tapahtuvaa, selkäasennossa nukkuminen voidaan estää esimerkiksi ompelemalla pallo yöpaidan selkään.

Yöllä käytettävä uniapnea- eli kuorsauskisko on yksi vaihtoehto varsinkin lievässä uniapneassa. Sillä saadaan alaleukaa vedettyä eteenpäin ja lisää tilaa kielen tyven ja nielun takaseinän väliin, jossa hengitystiet usein ahtautuvat.

Usein uniapnean hoitona käytetään myös ylipainemaskia eli CPAP-maskia, joka tekee hengitysteihin jatkuvan lievän ylipaineen ja pitää ne avoimina.

Nykyään uniapnean hoidossa turvaudutaan aiempaa harvemmin leikkaukseen.

8. Millaisia liitännäissairauksia uniapneaan liittyy?

Uniapneapotilaalla on suurentunut riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, kuten verenpainetautiin, sepelvaltimotautiin ja rytmihäiriöihin. Myös sydän- ja aivoinfarktin riski on suurentunut.

Noin 40 prosentilla uniapneaa sairastavista on diabetes. Jos uniapneaa ei hoideta asianmukaisesti ja potilas on diabeetikko, diabeteksen hoitotasapaino heikkenee.

9. Millainen yhteys uniapnealla on eteisvärinään?

Uniapnea lisää eteisvärinän riskiä. Eteisvärinä myös uusii herkemmin uniapneapotilailla. Tutkimuksellisesti siis tiedetään, että uniapnealla ja eteisvärinällä on yhteys, mutta mekanismia, joka nämä sairaudet yhdistää, ei tarkkaan tunneta.

10. Voiko uniapneasta parantua?

Uniapneasta voi parantua. Kyseessä on monitekijäinen sairaus, ja paraneminen riippuu taudinaiheuttajasta.

Uniapnea on elintasosairaus, sillä sen tärkein riskitekijä on ylipaino.

Myös lapsi voi sairastaa uniapneaa, mutta syynä on silloin tavallisimmin suuret nielurisat. Toki myös aikuisen uniapnea voi johtua anatomisista tekijöistä, kuten ahtaasta nielusta, pienestä alaleuasta, suuresta kielestä tai tukkoisesta nenästä.

Elämäntapoja korjaamalla, painon pudotuksella ja nukkumisasentoa vaihtamalla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia.

 Lähteenä: uniapnea.fi

Lue myös: Kuorsaus nakertaa läheisyyttä

Lue myös: Kuorsaava kumppani vaarantaa sekä oman että puolisonsa terveyden